Utareterveyskampanja 2009-2010 MTT Maitokoneet

1. Lypsyllä parressa ja pihatossa.Osa 2:-Maidonantirefleksi- Utareen esikäsittely- Lypsimen kiinnittäminen- Lypsimen irrottaminen Utareterveyskampanja 2009-2010 MTT Maitokoneet

2. Tämä diasarja perustuu ”Lypsyllä parressa ja pihatossa” -oppaaseen. Diojen otsikoissa oleva numerointi viittaa lypsyoppaan kappaleisiin. Lypsyopas löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta: www.mtt.fi/maitokoneet MTT Maitokoneet

3. Maidonantirefleksi (6.1) • Maidonantirefleksi ei ole lehmän tietoisessa hallinnassa • Maidonantirefleksiin kuluu normaalisti aikaa noin 60-90 sek. • Utareen ensikosketuksesta maidon laskeutumiseen MTT Maitokoneet

4. Utareen esikäsittelyn vaiheet (6.2) MTT Maitokoneet

5. Utareen esikäsittelyn vaiheet (6.2) Ilmoita lehmälle • Parsinavetassa lehmää lähestytään yleensä lehmän sokean alueen puolelta. • Kosketa lehmää esim. kupeeseen. • Kehokontakti lehmään rauhoittaa lehmää ja lisää lypsäjän turvallisuutta. • Lypsyasemalla: koskettamalla lehmän jalkaa ennen utareeseen koskemista. MTT Maitokoneet

6. Riittävä esikäsittely? • 10-20 sekunnin kosketus riittää käynnistämään maidonantirefleksin hyvätuottoisilla lehmillä (Costa, Reinemann, 2004) • Automaattilypsylaitteiden tekemä esikäsittely riittää käynnistämään maidonantirefleksin (Bruckmaier, 2004) • 20-30 sekunnin esikäsittely sopiva • Utare ja vetimet pitää myös puhdistaa • Alkusuihkeet ovat osa esikäsittelyä MTT Maitokoneet

7. Esikäsittelyajan on muututtava, mutta.. • Alhainen utareen täyttöaste – pidempi esikäsittelyaika • Lehmä tottuu tiettyyn esikäsittelyyn • Eri lypsäjien rutiinien tulisi olla samanlaiset • Tuotos saattaa laskea jopa 5,5 %, jos päivittäiset rutiinit vaihtelevat MTT Maitokoneet

8. Lypsyrutiinin vaikutus Wisconsinilaisten lypsyasemien lypsykapasiteettiin ja lehmien utareterveyteen (tiloja 101) (Lähde: Ruegg, P. 2004) MTT Maitokoneet

9. Juoksevan veden käyttöä esikäsittelyssä ei suositella • Erittäin likainen utare on pestävä erikseen vedellä ja harjalla • Utare on kuivattava erittäin huolellisesti • Oheinen utare kasteltiin ennen lypsyä… MTT Maitokoneet

10. 1. Nihkeä liina laitetaan kaksinkerroin MTT Maitokoneet

11. 2. Utareen pohja ja alaosa pyyhitään vetävin ja työntävin liikkein MTT Maitokoneet

12. 3. Lypsyliinan puhdas puoli käännetään esille MTT Maitokoneet

13. 4. Vetimet puhdistetaan kiertävällä liikkeellä MTT Maitokoneet

14. 5. Lypsyliinan puhdas puoli TAITETAAN esille MTT Maitokoneet

15. 6. Vedinten päät puhdistetaan yksitellen aina liinan puhtaalla kohdalla MTT Maitokoneet

16. 7. Reiluja alkusuihkeita otetaan riittävästi suihkemukiin eikä koskaan parteen. Vältä roiskeita. MTT Maitokoneet

17. Jos maidossa on muutoksia, tee solutesti ja lypsä erilleen MTT Maitokoneet

18. Lypsimen kiinnittäminen (6.3) • Jos utareen täyttöaste on alhainen, tulisi lypsin kiinnittää viimeistään 2 minuutin kuluttua esikäsittelyn alusta. • Jos utareen täyttöaste on korkea, tulisi lypsin kiinnittää minuutin kuluttua esikäsittelyn alusta. MTT Maitokoneet

19. Lypsimen kiinnitysviiveen (aika esikäsittelyn alusta lypsimen kiinnitykseen) vaikutus koneaikaan ja tuotokseen. Lähde: Taylor V. 2004 MTT Maitokoneet

20. Tyhjälypsy lypsyn alussa • Esiintyy, jos lypsin kiinnitetään liian nopeasti • Kaksihuippuinen maidonantikäyrä (Engl. ”bimodal”) • Alipaine tunkeutuu vetimen sisälle • Utareen kammiorakenne painuu kasaan • Lypsin kiipeää ja sulkee maidon pääsyn vetimeen • Paineiskujen riski kasvaa • Vedinvaurioiden riski • Ut-bakteerien kulkeutuminen vetimen sisälle • Lypsy hidastuu MTT Maitokoneet

21. Jos lypsin kiinnitetään liian myöhään • Lypsy hidastuu • Koneaika pitenee • Jälkimaidon määrä kasvaa • Maidontuotos laskee • Vetimiin kohdistuva rasitus lisääntyy Kuva: Mejeriföreningen, 2004. MTT Maitokoneet

22. Kiinnitys • Ei ilmanpäästöä • Peukalo ja etusormi ohjaavat vetimen nännikuppiin • Lypsintä kannattelevat ohjaimet helpottavat tätä työvaihetta lypsyasemilla MTT Maitokoneet

23. Lypsimen oikea asento (Liite 6) • Nopeuttaa eniten lypsävien neljännesten tyhjentymistä • Vähentää muiden neljännesten tyhjälypsyä • Vähentää tulppaustarvetta • Helpottaa hankalien utareiden lypsyä • Ehkäisee lypsimen kiipeämistä • Ehkäisee lypsimen hörimistä • Estää lypsimen kiertymistä (Alimmassa kuvassa ohjain väärin säädetty) MTT Maitokoneet

24. Jälkimaidon määrä lypsimen hyvällä ja huonolla asennolla (Lind, 1986) Huono asento Hyvä asento MTT Maitokoneet

25. Lypsimen asennon vaikutus maidonvirtaukseen Maidonvirtaus Suorassa Kiertynyt Lypsin suorassa Alhaisempi maidonvirtaus Paljon jälkimaitoa ja pitkä koneaika Lypsin kiertynyt Lähde: Top Agrar 10/2006 MTT Maitokoneet

26. Oikea lypsimen asento Lähde: Top Agrar 10/2006 MTT Maitokoneet

27. Väärä lypsimen asento Lähde: Top Agrar 10/2006 MTT Maitokoneet

28. Tulppaus vain tarvittaessa! Lehmä säätää itse tuotosta neljännestasolla • FIL = Feedback Inhibator of Lactation • Maidossa oleva proteiini vaikuttaa maitoa tuottaviin soluihin hidastaen maitotuotosta • Aktiivinen ainoastaan maitorakkuloissa • Vaikutus riippuu konsentraatiosta (=maitorakkuloissa olevasta maitomäärästä) • Mitä enemmän maitoa jää maitorakkuloihin, sitä enemmän siellä myös on FIL:ää ja maitotuotosta pienentävä vaikutus lisääntyy MTT Maitokoneet

29. FIL vaikutukset • Huonolla lypsyrutiinilla maitotuotos pienenee, koska maitorakkulat eivät tyhjene kunnolla. • Jos neljännekseen jää maitoa, tasapainottaa (vähentää) proteiini uuden maidon muodostumista. • Jos neljännekset lypsetään tulppaamalla aina tyhjiksi, utareiden neljännekset eivät tule koskaan tasapainoisiksi. MTT Maitokoneet

30. Tyhjälypsy lopussa (liite 5) • Heikentää vetimen kuntoa • Paineiskujen (höriminen) riski on suuri  tulehdusbakteerien siirto vetimeen MTT Maitokoneet

31. Tulppaus aiheuttaa lypsyalipainevaihteluita – syntyy paineiskuja, jotka kylvävät bakteereita utareen sisään. MTT Maitokoneet

32. Lypsimen irrottaminen (6.4) • Lehmä säätää itse maidonmuodostusta neljännestasolla. • Tulppaaminen lisää neljännesten välisiä eroja. • Pyri eroon tulppauksesta - Lypsytyöstä tulee sujuvampaa. • Irrotus ennen kuin utare on tyhjä • Maitosuihkeita irrotuksen jälkeen mieluummin 20 kuin vain 5 MTT Maitokoneet

33. Utareen jälkikäsittely (6.5) • Tarkista vedinten kunto mahdollisten lypsyvaurioiden varalta • Irrotusajankohta – toimivatko irrottimet oikein? • Vedinkasto ja voiteet – etenkin vedinten ihon hoito MTT Maitokoneet

34. Jälkimaidon määrä irrotuksen jälkeen • Tarkasta ajoittain/tarvittaessa • Lypsimen irrotuksen jälkeen lypsä käsin • Käytä lettupannua • Maitoa tulisi jäädä kupillinen/neljännes (~ 20 suihketta) • Ei ole paljon – Eihän? MTT Maitokoneet

35. Vedinten kunto ja lehmän käytös • Tunnustele vetimiä lypsimen irrotuksen jälkeen • Kovat, punottavat tai hyperkeratoosista kärsivät vetimet voivat olla merkki tyhjälypsystä • Lehmä hermostuu, potkii • Tyhjälypsyssä alipaine pääsee vetimen sisälle - se sattuu! MTT Maitokoneet

36. Irrottimien toiminta • Kytkentävirtaus (~ irrotustaso) • Virtaustaso, jossa irrotusviiveen mittaus alkaa • Yleensä 500 g/min ja ylöspäin, hieman laitteesta riippuen • Irrotusviive lyhyt, esim. 5-10 sek. • Jos tulee epätäydellisiä lypsyjä, pidennä viivettä tai alenna kytkentävirtausta • Valvo irrottimien toimintaa • Ei saa vetää lypsintä irti alipainetta vastaan • Toimivatko kaikki irrottimet samalla tavalla? • Esikäsittely, kiinnitysviive ja lypsimen asento! MTT Maitokoneet

37. DeLavalin irrottimia • MilkMaster ja DelPro: säätö näppäillen • Uimurikammio: putken vaihto • Lypsyaseman mittarit: säätö tietokoneelta MTT Maitokoneet

38. MilkMaster Virtausantureiden puhtaus MTT Maitokoneet

39. SAC Unico Kytkentätaso valitaan levyllä. Viive valitaan laitteen sisältä. MTT Maitokoneet

40. Westfalia • Stimopuls ja Dematron parressa • Metatron asemalla • Säätö tietokoneelta, näppäilemällä tai dip-kytkimillä MTT Maitokoneet

41. Strangko • Lypsyasemalla säädöt tietokoneelta aikojen avulla • Parsinavetan yksikössä laitteelta MTT Maitokoneet

42. Mikä olivat tämän osan tärkeimmät asiat? MTT Maitokoneet