Työsuojelu tänään ja huomenna

1. Työsuojelu tänään ja huomenna Valtakunnallinen työsuojelupiirien työsuojelulautakuntien seminaari 25.5.2009 Säätytalo Leo Suomaa

2. Työsuojelu nyt • Lainsäädäntö on ajan tasalla – ottaa huomioon fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin • Yhä useammilla työpaikoilla, työsuojelun etulinjassa, on toimivat hallintajärjestelmät • Työterveyshuolto kattaa valtaosan työntekijöistä • Viranomaistoiminta on eurooppalaista huipputasoa • esim. ILO:n selvitykset ja eurooppalainen Scoreboard

3. Työsuojelun haasteita • Noin 2.500.000 työntekijää • Keskimääräinen eläköitymisikä noin 60 vuotta • Noin 130.000 – 140.000 työtapaturmaa/vuosi • Noin 5000 ammattitautia/vuosi • Noin 240.000 valvontatyöpaikkaa • Paljon pienyrityksiä • Työpaikat maantieteellisesti (työpaikkaa/km2) epätasaisesti jakautuneina • Keskenään hyvin erilaisia työpaikkoja • Noin 100 valvottavana olevaa säädöstä

4. Vuoden 2009 linjauksia • Valtion talousarviossa STM:n pääluokan perusteluissa on kolme tavoitetta • Vuonna 2011 työssäoloaika on pidentynyt keskimäärin yhdellä vuodella vuoteen 2007 verrattuna • Työtapaturmien taajuus ja ammattitautien syntyminen vähenevät 40 prosenttia ja niiden vakavuusaste vähenee aikavälillä 2007-2011 • Sairauksien aiheuttamat poissaolot vähenevät 15 prosenttia aikavälillä 2007-2011 • Nämä tavoitteet eivät ole yksin työsuojeluhallinnon vastuulla, mutta myös työsuojeluhallinto toteuttaa näitä tavoitteita

5. Työsuojeluvalvonnan vaikutuskohteet

6. Työsuojeluhallinnon resurssit • Tuottavuusohjelma 2011 • ts-piireissä -5 htv (tavoite 2011 noin 462 htv) • ts-osastolla -9…10 htv (tavoite 2011 noin 69 htv) • Tuottavuusohjelma 2015 • alueilla ehkä -25htv • osastolla -? htv (ei vielä jaettu) • Jos nämä toteutuvat, ts-hallinto on menestynyt jokseenkin tyydyttävästi niukkuutta jaettaessa • On lähdettävä ajatuksesta että viranomaisten henkilövoimavarojen määrä ei enää lisäänny • Pienemmällä henkilömäärällä on saatava enemmän aikaan

7. Rajallisten resurssien tehokas ja tuottava käyttäminen • noin 240.000 työpaikkaa ja noin 370 työpaikkatarkastuksia tekevää virkamiestä • työpaikkojen työturvallisuus ei voi olla minkään kuviteltavissa olevan virkamiesmäärän vastuulla • muita toimijoita esimerkiksi: • 60.000 nimettyä tai valittua työsuojelun yhteistoimintahenkilöä • 5.000 työterveyshuollon ammattilaista (1/400 työntekijää) • 3.000 työturvallisuuskortti-kouluttajaa • 850 TTL:n asiantuntijaa (1/2500 työntekijää) • johtopäätös: työsuojeluorkesteri

8. Eräiden lukumäärien vertailua

9. TTL STUK STTV TS-PIIRIT STM Tulosohjaus Kumppanuus TSO Informaatio-ohjaus TSRTTKTyömarkkina-järjestöt FOORUMIT+ OHJELMAT N. 240 000TYÖPAIKKAA

10. Suomen valitsema strategia • Suomessa vahva kolmikantainen yhteisymmärrys tukee työsuojelun ns. kehittämisstrategiaa • Vaihtoehtona ns. pelotusstrategia • Työpaikoilta edellytetään omia hallintajärjestelmiä • Työhyvinvointi tehdään työpaikoilla • Työhyvinvointi syntyy työnantajan ja työntekijöiden yhteistoimin • Viranomaistoiminnassa käytetään kohteenmukaisia valvontakeinoja • Työnantaja valitsee toiminnallaan kuinka kovia keinoja viranomaisen on tarpeen käyttää

11. Aluehallintohanke • Avi-valmistelu etenee • Suomessa on vastakin riippumaton ja ammattitaitoinen työsuojeluhallinto jolla on omat voimavarat • Katso Hallituksen esitys Eduskunnalle aluehallinnon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (59/2009 vp) • On varauduttava myös siihen että voi olla isoja ja pieniä aluehallintovirastoja ja ts-vastuualueita • Jatkossakin ts-lautakunnat ovat ”yhdyssiteenä ja neuvottelevana asiantuntijaelimenä” viranomaisen toimialueella • Toimialueet muuttuvat – vaikutukset lautakuntiin?

12. Työpaikkojen työsuojeluhaasteita • Työpaikkojen työturvallisuus ei voi olla minkään kuviteltavissa olevan virkamiesmäärän vastuulla • Työpaikkojen omat turvallisuuden hallintajärjestelmät ovat avainasemassa • Työpaikkojen linjaorganisaatio ja työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio ovat varsinaiset työhyvinvoinnin tekijät • Työterveyshuolto on työpaikan asiantuntija • Työsuojeluviranomaiset valvovat lakien noudattamista

13. Epätyypilliset työntekopaikat • Verkostossa toimiminen yleistyy • pääurakoitsija – aliurakoitsija • samalla työpaikalla useita työnantajia • samalla työpaikalla työnantajia ja itsenäisiä työnsuorittajia • Perinteisesti työsuojelulainsäädäntö on koskenut työnantaja – työntekijä -suhdetta (ns. perussuhdeteoria) • Verkostoituva tuotanto vaatii kohdistamaan huomiota työnantaja – työnantaja -tyyppisiin asioihin

14. Työpaikan epätyypillisyyden vaikutus työturvallisuuteen • Vanhastaan yhteisiä työpaikkoja on syntynyt osittain säädösten takia • vaarallisiksi todettuihin töihin vaadittu erityisosaamista • tuntuu uskottavalta, että turvallisuus lisääntyy, jos vaaralliset työt teetetään niihin erikoistuneilla yrityksillä • On nyt perusteltua epäilyä että yhteiset työpaikat olisivat vähemmän turvallisia kuin yhden työnantajan työpaikat • Yhteisten työpaikkojen työtapaturmista tunnistettu kuitenkin vain hivenen verran enemmän tapaturmatekijöitä kuin ei-yhteisten työpaikkojen tapaturmista

15. Turvallisuuskulttuurista • Professori Seppo Väyrynen: turvallisuuskulttuuria on se ”tapa miten me teemme asiat täällä meillä” • Missä on ”täällä meillä”? • 50 % EU-työntekijöistä tekee työtään vain oman työnantajansa tiloissa, toinen puoli tekee (myös) ”siellä jossakin”

16. Turvallisuuskulttuuri ja työsuojelulautakunnat • Lautakunnalla on rooli ”yhdyssiteenä ja neuvottelevana asiantuntijaelimenä” • Lautakunnan jäsenet ovat yhdysside paitsi ”täällä meillä” oleviin työpaikkoihin myös ”siellä jossakin” tehtävään työhön • Lautakunnat muotoilevat osaltaan monien yritysten ja työpaikkojen, työnantajien ja työntekijöiden, yhteistä käsitystä siitä, millainen on hyvä työturvallisuuskulttuuri • Tavoite: ”täällä meillä” ei riipu siitä missä ollaan