Kohti uhrisensitiivistä rikosprosessia 27.10.2011

1. Kohti uhrisensitiivistä rikosprosessia27.10.2011 VTT, Päivi Honkatukia Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos paivi.honkatukia@om.fi

2. Teemoja • Rikosten uhrien asemasta Suomessa • Uhriksi joutumiseen liitetyt merkitykset tuen ja kohtelun määrittäjinä • Mitä tukipalvelujen asiakkaat kertovat rikosten uhrien tukemisen nykytilasta? • Prosessuaalinen oikeudenmukaisuus uhrinäkökulmasta Päivi Honkatukia (2011) Uhrit rikosprosessissa. Haavoittuvuus, palvelut, kohtelu. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 252 (www.om.fi/optula)

3. Uhrien tukemisesta ja asemasta Suomessa • Lainsäädännössä taattu oikeuksia • Uhrisensitiivisyyden myöhäinen herääminen (1990-luku, esim. trauman käsite) • Tukipalvelujen kehittäminen kolmannen sektorin vastuulla • Palvelut vaihtelevat maantieteellisesti • Oletus vahvasta uhrista

4. Lähde: Van Dijk, Jan & Groenhuijsen, Marc (2007) Benchmarking Victim Policies in the Framework of European Union Law. In Sandra Walklate (ed.) Handbook of Victims and Victimology. Cullumpton, Devon: Willan Publishing, 363-379.

5. Parisuhde- ja seksuaalinen väkivalta osana uhripolitiikka • Keskustelu rikosten uhrien asemasta haastaa pohjoismaisen rationaalin kriminaalipolitiikan • Sukupuolittuneisuus: kritiikki, ettei kyetä puuttumaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, joka tapahtuu yksityisessä tilassa • Perus- ja ihmisoikeudet: rikosoikeuden käyttöä perustellaan • Pelko kiristyvästä kriminaalipolitiikasta • Prosessuaalisen oikeudenmukaisuuden kysymykset esiin

6. Uhrikokemusten merkitykset tärkeitä • Vääryyden kokemukselle annetut merkitykset  avun hakeminen ja saaminen • Ideaaliuhri, uhrikokemusten hierarkiat • Uhri leimana (passiivisuus, selviytyjä-käsite)

7. Uhrikokemusten moninaisuus • Primääri uhrikokemus • Toissijainen tai kertautuva uhriutuminen • Epäsuora uhriutuminen • Haavoittuvuus • Joutuuko uhriksi • Tarvitseeko apua • Pystyykö esiintymään vakuuttavasti  uskotaanko, saako apua niin halutessaan

8. Kysely uhreille: ketkä turvautuvat tukipalveluihin? • 86 % naisia • Ammattiasemajakauma tasainen, koulutustaso korkeampi verrattuna uhritutkimusten tietoihin uhreista ja viranomaisten tietoon tulleisiin uhreihin • Yli puolet yhteydenotoista pääkaupunkiseudulta, 73 % asui kaupungeissa

9. Rikosuhripalveluihin 1.2.-31.3.2009 yhteyttä ottaneiden ikäjakauma sukupuolittain, absoluuttiset luvut (163 naista, 28 miestä)

10. Yhteyttä otetaan vakavien kokemusten takia - väkivalta dominoi; naisilla usein jatkuvaa, miehillä useammin kertaluontoista - seuraukset vakavia (60 % lääkäriin, 90 %:lle henkisiä seurauksia, 70 %:lle taloudellisia seurauksia)

11. Asiointi tapauksen vuoksi eri tahoilla (%, naiset 165, miehet 28)

12. Rikosuhripalveluihin yhteyttä ottaneiden kokemukset rikosprosessista

13. Mihin haettiin apua?

14. Kehitettävää uhrien tukemisessa - apua, tukea ja neuvoja haetaan varsin myöhäisessä vaiheessa; niistä voisi olla hyötyä aikaisemminkin - erilaisten haavoittuvuuden ulottuvuuksien arviointia olisi kehitettävä palveluihin ohjaamisessa (katveessa esim. nuoret, vähemmistöt, marginaaleissa elävät) - palvelut eivät maantieteellisesti kattavia - tarvitaan rikosuhripalvelujen lisäresursointia

15. Prosessuaalinen oikeudenmukaisuus uhrinäkökulmasta: uhrien odotuksia • Tunnustus koetulle vääryydelle • Asian saaminen päätökseen tärkeää; vapautuminen omasta syyllisyyden tunnosta ”Ja se asia, niin kauan kun se on vireillä, se on jotenkin kesken. Niitten elämä pyörii vahvasti sen asian ympärillä. Ja mitä vakavampi se on se niitten uhrikokemus, sitä vahvemmin se pyörii se koko elämä sen asian ympärillä, kun se on kesken. Et sitten kun se on loppuun käsitelty ja sitä ei missään pyöritetä, niin sen jälkeen sen voi jättää taaksensa” • Monet pelkäävät mm. tekijän kohtaamista, nöyryytetyksi tulemista, omia reaktioita

16. Tyytymättömyys poliisiin (111 vastaajaa) Tyytymättömyyden syitä: Poliisi: - kohteli vähättelevästi tai nöyryyttävästi - ei paneutunut riittävästi - ei antanut riittävästi tietoa - toimi liian hitaasti - ei antanut henkistä tukea Tyytymätön 41 % Tyytyväinen 59 % • 40 % tyytymättömiä syyttäjään, 40 % oikeudenkäyntiin, 45 % oikeudelliseen avustajaan • Erityisen tyytymättömiä seksuaalista väkivaltaa kokeneet ja ne, joiden tapaus ei ollut edennyt oikeuden käsittelyyn

17. Kehitettävää rikosprosessissa: uhrien informointi Tiedon välittäminen oikeuksista ja velvollisuuksista sekä tukipalveluista ei usein onnistu • Heiskanen & Roivainen 2005: 27 % helsinkiläisistä poliisin tietoon tulleista vakavien rikosten uhreista kertoi, että heille oli kerrottu suullisesti tukipalveluista, 10 %:lle oli kerrottu kirjallisesti • ”Vahvan tunnetilan vallassa oleva ihminen (niin asiakas kuin työntekijä valikoi, mitä kuulee ja näkee ja millaisia asioita jää mieleen. Kriisitilanteessa näköalat kaventuvat […] On tarpeen kerrata oleelliset asiat monin tavoin ja moneen kertaan.” (Heino 2004, 207) Varmistettava, että uhri ymmärtää, osaa käyttää tietoa Tarvitaanko aktiivisempaa saattelua tukipalveluihin?

18. Kehitettävää rikosprosessissa • Sensitiivisyys uhrien tarpeille ja tilanteille riippuu yksittäisten työntekijöiden ammattitaidosta • Rikoksen uhri kaipaa henkilökohtaista kontaktia asiasta ratkaisuja tekeviin viranomaisiin: • Syyttämättäjättämispäätös olisi hyvä kertoa ja perustella uhrille henkilökohtaisesti • Tilanne voi näyttää erilaiselta pelkästään asiakirjoista vs. jos tapaa uhrin; syyttäjä voi saada lisätietoa päätöksensä tueksi • Hyvä käytäntö: syyttäjä esittelee itsensä uhrille ennen oikeudenkäynnin alkua + kertominen käsittelyn kulusta • Syytteen hylkääminen vaikea asia uhrille, siitä keskusteltava hänen kanssaan

19. Kehitettävää rikosprosessissa • Pitkät käsittelyajat, pitkä odottelu käsittelypäivänä ja peruuntumiset ongelmia (tiedottamisen tehostamisen tarve) • Fyysiset tilajärjestelyt: erillisiä odotusauloja, turvahuoneita, sermejä katsekontaktein välttämiseksi ei kaikkialla • Avustajaa ja tukihenkilöä ei aina mukana käsittelyssä

20. Tuen tärkeys: tyytymättömien osuus yhteydenottokyselyssä ja tukisuhteessa oleville tehdyssä kyselyssä

21. Johtopäätöksiä Rikosten uhrien ristiriitainen asema  uhreilla on oikeuksia  uhritukipalvelujen niukka, määräaikainen rahoitus, projektimaisuus, maantieteellinen vaihtelevuus  uhrikokemuksiin liittyvää haavoittavuutta ei tunnisteta riittävästi  uhreilta edellytetään vahvaa toimijuutta: tuntevat oikeutensa ja osaavat käyttää niitä 2) Prosessuaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset ovat tärkeitä rikoksen kohteeksi joutuneille  uhrien informointi kehittymätöntä  lisää koulutusta viranomaisille uhrikokemusten seurauksista, tukipalveluista, uhrien oikeuksista, turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä  oikeusviranomaisten erikoistumista ja monialaista yhteistyötä lisättävä  rohkaistava keskustelua uhrisensitiivisyydestä ja puolueettomuudesta