Nuoret, koulu ja kulutus

1. Nuoret, koulu ja kulutus Terhi-Anna Wilska Opettajailta Hamina 09.12.2008

2. Lasten ja nuorten kulutusresurssit ja niiden kohdistuminen? • Lasten ja nuorten kulutusasenteet? • Lasten ja nuorten rooli perheen yhteisessä kulutuksessa? • Lapset, nuoret ja kuluttajakasvatus? • Millaista mediakasvatusta nykylapset tarvitsevat?

3. Lasten ja nuorten kulutusresurssit ja niiden kohdistuminen?

4. 12-vuotiaiden tyttöjen ja poikien käyttörahat/vko 1977-2003 Lähde: Nuorten terveystapatutkimus

5. 16-vuotiaiden tyttöjen ja poikien käyttörahat/vko 1977-2003 Lähde: Nuorten terveystapatutkimus

6. 18-vuotiaiden tyttöjen ja poikien käyttörahat/vko 1977-2003 Lähde: Nuorten terveystapatutkimus

7. Lasten ja nuorten viikkorahat: • 10- 13 v. 4,6 eur • 14-17 v. 10,7 eur • Kaikenkaikkiaan käytössä/vko • 10- 13 v. 6,2 eur • 14-17 v. 16,7 eur • 14-17 –vuotiailla sukupuoli vaikuttaa: pojilla enemmän omaa rahaa • Vanhempien tuloilla tai sosioekonomisella asemalla ei vaikutusta lasten oman rahan määrään • Vajaalla puolella lapsista rahaa jää useimmiten säästöön kulutuksen jälkeen

8. Tyttöjen ja poikien (10-13 v.) rahankäyttö • Tytöt: • Karkit, herkut • Pukeutuminen • Säästäminen • Pikkutavarat, lahjat, lelut • Koulutarvikkeet • Kirjat, lehdet • Korut, kosmetiikka • Pojat: • Karkit, herkut • Harrastukset ja • harr. välineet • Säästäminen • Pelit • Pukeutuminen • Musiikki • Kirjat, lehdet

9. Tytöt: Karkit, limsat, herkut Vaatteet Matkapuhelin Ulkona käyminen, kahvilat yms. Harrastukset Pikkutavarat Liikenne Alkoholi, tupakka Pojat Karkit, limsat, herkut Matkapuhelin Tietokonepelit Muut harrastukset Liikenne Ulkona käyminen, kahvilat yms. Vaatteet Alkoholi, tupakka Alle 18-vuotiaiden nuorten tärkeimmät kulutuskohteet Lähde: Caring and Sharing? –kyselytutkimus, 2006

10. Lasten ja nuorten rooli perheenyhteisessä kulutuksessa

11. Peruskoulu Ammattikoulu Keskiasteen oppilaitos Yliopisto Samaa mieltä 57 55 50 23 Ei samaa eikä eri mieltä 7 18 8 0 Eri mieltä 36 27 42 76 Vanhempi: “Vaeltelemme lapseni/lasteni kanssa usein ostoskeskuksissa, myös ilman aikomusta ostaa”, % äidin koulutustason mukaan..”

12. Lasten ja nuorten vaikutusvalta perheen yhteiseen kulutukseen 1. Ruoka ja päivittäistavarat suuri 2. Kaupallinen vapaa-aika suuri 3. Matkailu suuri 4. Tietokoneet ja elektroniikka kohtalainen 5. Sisustus ja huonekalut kohtalainen 6. Moottoriajoneuvot pieni 7. Asunto, mökki hyvin pieni

13. Lasten päätösvaltaan vaikuttavia tekijöitä 11-17 -vuotiailla • Teknologia (tietokoneet, musiikkilaitteet, AV-laitteet) sekä muut isot hankinnat (ajoneuvot, kodinkoneet) • Sukupuoli (poika), ikä (14-17), oma subj.taloudell.asema hyvä, ei sisaruksia, perhe keskituloinen, isän koulutus keskiaste • Asunto ja sisustaminen • Sukupuoli (tyttö), ikä (14-17), oma subj.taloudell.asema hyvä, perhe keski- tai hyvätuloinen

14. Lapset, nuoret ja kuluttajakasvatus

15. 11- 17-vuotiaiden lasten/nuorten kulutusasenteita, täysin tai jokseenkin samaa mieltä: • Ostaminen auttaa, jos minulla on paha mieli 20% • Uskoisin olevani onnellisempi, jos perheellämme olisi paljon enemmän rahaa 33% • Minun on helppo saada vanhempani suostumaan uutuustuotteiden, (mm. merkkivaatteet, teknologia) ostamiseen 20% • Vanhempani palkitsevat minut usein ostamalla tavaroita 13% • Koen eläväni säästäväisesti 49% • Olen saanut vanhemmiltani paljon neuvoja raha-asioissa 53% • Saan koulusta riittävästi tietoa kulutukseen liittyvistä asioista 32% Lähde: Caring and Sharing? –kyselytutkimus, 2006

16. Lasten ja nuorten kulutuspäätöksiin vaikuttavat sosiaalistajat Lähde: Caring and Sharing? –kyselytutkimus, 2006

17. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Lapsen kuluttajuuden kehittyminen noin puolet omaksutuista asenteista ja opeista jää pysyviksi brändi- ja tuotemerkkien tunnistus kuluttajiksi kehittyminen alkaa Ikä ensimmäiset ostopyynnöt ensimmäiset omat hankinnat ja osto-tapahtumat (autetut) ensimmäiset täysin itsenäiset ostotapahtumat (Lähde: McNeal, J. 1999)

18. Mainosten vaikutus eri-ikäisiin lapsiin • 3-4-vuotias erottaa mainoksen muusta ohjelmasta, mitä nuorempi lapsi, sitä enemmän mainokset kiehtovat • 8-9 -vuotiaat ymmärtävät mainosten vaikutusfunktion, viihteellisyys ja hauskuus mainoksen tärkein elementti. • 10-12-vuotiailla tärkeintä mainoksen todenmukaisuus, uskottavuus ja loogisuus • 13-15 -vuotiaille tärkeää mainosten informatiivisuus ja ”idea”, mikä tuottaa ajattelemisen aihetta • 16-18 -vuotiaille tärkeintä (jälleen) viihteellisyys ja vauhdikkuus mutta ”hyvä tarina” on ehdoton

19. Millaista kuluttajakasvatusta tarvitaan? • Mainonnan yleiset säädökset lapsiin ja nuoriin kohdistuen tiedettävä • Suoramarkkinointi • Ostokehotukset • Lapsen kautta vaikuttaminen vanhempiin • Nettimainonta • Kylkiäiset • Informaatio ja mekanismien ymmärtäminen tärkeämpää kuin suojaaminen markkinoinnilta ja mainonnalta • Onko nykyisessä kuluttajakasvatuksessa tärkeintä perinteinen kuluttajan suojeleminen, hintatietoisuus ja oikeuksien korostaminen, vai kyvykäs kuluttajuus markkinayhteiskunnassa?

20. Millaista mediakasvatusta nykylapset ja –nuoret tarvitsevat?

21. ”Kuumia” aiheita • Nettimainonta • Sosiaalinen media ja sen riskit (mm. kiusaaminen, hyväksikäyttö, kyseenalaiset yhteisöt) • Kännykkä multimediana • Mediakonvergenssi • Online- ja muut pelit • Televisio-ohjelmat

22. Miltä lapsia pitäisi suojata ja miten? • Yksinäisyydeltä • Tietokone ja TV EI alle 15 v. lapsen omaan huoneeseen • Toden ja fiktion sekoittamiselta • Lasten opittava analysoimaan fiktiota ja faktaa (esim. tosi-tv, virtuaalimaailmat ja pelit)! • Liialta television katselulta • TV yhteydessä suurimpaan osaan lasten ja nuorten ongelmista • Ennakkoluuloilta ja kauhistelulta • Vanhempien ja opettajien hankittava netin perustiedot sekä otettava huomioon uuden ja vanhan median positiiviset puolet • Tietämättömyydeltä • Median ja markkinoinnin mekanismit tunnettava • Liialta informaatiolta • Pitääkö lasten kuulla kaikista maailman kauheuksista? Oliko esim. Kauhajoen yms. pohtiminen tarpeellista alakouluissa?

23. Summa summarum • Media on osa lasten ja nuorten jokapäiväistä elämää ja sosiaalisia suhteita. • Itsenäinen, aktiivinen ja kriittinen ote suojaavat median riskeiltä paremmin kuin sensuuri, kauhistelu tai tekniset kontrollikeinot. • Lapsi ja nuori tarvitsevat tukea median mallien kyseenalaistamiseen. • Aikuisen kannattaa käyttää nettiä yhdessä lapsen ja nuoren kanssa. • Tekijänoikeuksien loukkaaminen ja piratismi ovat rikosoikeudellisesti rangaistavia tekoja. • Netin käytöstä ja pelaamisesta on hyvä olla pelisäännöt. Eri ikäisille lapsille säännöt ovat erilaiset.

24. Kiitos. Terhi-Anna Wilska p. 050-3049159 terhi-anna.wilska@tse.fi