SOPIMUSOIKEUS 2014

1. SOPIMUSOIKEUS 2014 Heikki Halila

2. Velvoiteoikeuden pakolliset aineopinnot • Velvoiteoikeus on OTM-tutkinnossa ensimmäinen laaja kokonaisuus • Velvoiteoikeus luo pohjaa myöhemmille aineopinnoille. Tässä omaksuttava siviilioikeuden käsitteistö, systematiikka, yleiset opit ja ajattelutapa antavat eväitä siirryttäessä seuraaviin opintojaksoihin. Esimerkiksi sopimuksen synty ja sitovuus tulevat esiin useissa myöhemmissä yhteyksissä, myös yksityisoikeuden ulkopuolella. • Tutkintoaine on vaativa. Vrt. valintakoe, jossa kuitenkin enemmän ulkolukua. Valintakokeen korjaaminen ja velvoiteoikeuden tenttivastausten läpikäyminen poikkeavat myös toisistaan. Tiedekunnan tenttien arvostelussa tulee hieman enemmän esiin asioiden ymmärtäminen ja kokonaisvaikutelma vastauksesta. • Opetuksen ongelmana se, että valintakokeessa toisinaan velvoiteoikeutta, toisinaan ei. Ei voi kuitenkaan vaikuttaa vaatimustasoon.

3. Tentti ja sen rakenne • Vuoden 2013 opintouudistuksessa velvoiteoikeus on jaettu kolmeen kokonaisuuteen (ennen kahteen), jotka kukin on läpäistävä erikseen. • Kun jokainen osio on suoritettu, opintosuoritus rekisteröityy automaattisesti suoritusrekisteriin. Tuloksia ei tältä osin muuton julkisteta. Arvosana määräytyy osatenttien perusteella (sopimusoikeuden painoarvo 50 %, yleisen velvoiteoikeuden 25 % sekä vakuutus- ja vahingonkorvausoikeus 25 %). • Teorialuentojen lisäksi jokaisessa osiossa oikeustapausharjoituksia, joissa painopiste vastaamisessa ja sen pohjana olevassa analyysitaidossa. Tentissä teoria- ja oikeustapaustehtäviä. • Kannattaa harjoitella vanhoja tehtäviä, jotta näkee, miten tietoja kaivetaan oppimateriaalista. Hyvää oppimismateriaalia ovat Hemmon Sopimusoikeus-teoksen kertauskysymykset.

4. Tenttiin vastaaminen • Rajoitettu vastaustila. Luonnostele tarvittaessa erilliselle paperille. • Älä toista tehtävän tapausselostusta. • Älä aloita liian kaukaa. Älä vääristele faktoja. • Mieti, liittyykö tapaukseen enemmän problematiikkaa kuin ensi näkemältä tulee mieleen. • Relevantit tosiseikat saattavat jäädä osittain avoimiksi. Tarkastele tällöin kaikkia vaihtoehtoja (esim. tapauksessa velkakirja eikä ilmene, minkä lajinen se on). Sellaista ei tule spekuloida, johon tehtävä ei anna aihetta: oliko henkilö alaikäinen, juovuksissa ym. • Oikeustapauksissa selostettava sekä oikeussääntö että lopputulos. Jokaiseen relevanttiin seikkaan otettava kantaa.

5. Vertailukohdat • Jos tentissä saa käyttää lakikirjaa, ei lainkohtien siteeraaminen tuo ainakaan viljalti pisteitä. • Velvoiteoikeuden tentissä lähdetään siitä, että perusasiat tulee hallita ilman apuvälineitä (vrt. vieraan kielen hallitseminen ilman sanakirjaa ja kielioppia). • Juristi käyttää ammatissaan monia työkaluja: oikeuslähteet (laki, esityöt, oikeuskäytäntö, oikeuskirjallisuus), sääntöjen ja periaatteiden punninta, ammattikäytäntö, konsultaatio kollegojen kanssa.

6. Sopimusoikeus-kokonaisuuden alueet • Henkilöoikeus-persoonallisuusoikeus (verkkoteksti) • Yleinen sopimusoikeus. Hemmo, Sopimusoikeus (2008). Teoksen pohjana Mika Hemmon teossarja Sopimusoikeus I-III (2003-2005), johon kannattaa tutustua jatkettaessa sopimusoikeuden opintoja. Sopimusoikeus-teos Olli Norroksen ja Justus Könkkölän toimittama. Teos yhä verrattain hyvin ajan tasalla. • Sopimustyypit. Sopimustyyppejä (erinäisiä sopimuksia) lukuisa määrä. Tutkintovaatimuksiin valittu tärkeimpinä pidettyjä. Osa sopimuksista tulee esiin muissa opintojaksoissa (esim. työsopimus, kiinteistönkauppa, hallintosopimus). Kun hallitsee perusasiat, uuden tai oudon sopimustyypin haltuun ottaminen ei ole ylivoimaista. Opinnoissa keskitytty muutamaan edustavaan sopimustyyppiin kuten irtaimen kauppa ja urakka.

7. Henkilöoikeus • Opit oikeussubjekteista: yksityiset ja oikeushenkilöt • Oikeuskelpoisuus, oikeustoimikelpoisuus ja siviilioikeudellinen vastuunalaisuus • Klassinen henkilöoikeus voi tuntua pölyttyneeltä opilta. Mihin perustamme sen, että voimme puhua oikeushenkilöistä? • Moderni henkilöoikeus liittyy useaan oikeudenalaan: edunvalvontaoikeus, nimi- ja tunnisteoikeus, bio- ja lääkintäoikeus sekä yksityisyyden suoja. Taustalla myös perusoikeudet (PL 7, 10, 12 ja 19 §:t).

8. Oikeuskelpoisuus • Voiko oikeuskelpoisuus olla ihmisen ohella eläimellä? Testamentti eläimelle (ei). Vrt. luonto suojeluobjektina • Miten oikeuskelpoisuus syntyy ja päättyy? Kenelle voidaan tehdä testamentti? • Oikeuskelpoisuuden päättyminen. Kuolema, eutanasia, kuolleeksi julistaminen. Aivokuollutta ei voida periä. Aktiivinen eutanasia kielletty, hoitotestamentti mahdollinen. Kuolleeksi julistaminen päättää oikeuskelpoisuuden: läheisen hakemus ja viranomaisen päätös. Oma kysymyksensä kuolleeksi julistetun paluusta.

9. Oikeustoimikelpoisuus • Oikeudellinen toimintakyky: kyky antaa ja ottaa vastaan tahdonilmaisuja, joilla oikeuksia perustetaan, muutetaan ja kumotaan (perusmääritelmä). • Oikeustoimikelpoisuuden puuttuminen: alle 18-vuotiaat ja vajaavaltaisiksi tuomioistuimen päätöksellä julistetut (holhoustoimilaki). Edunvalvojan määrääminen, toimen tekeminen vain edunvalvojan kanssa, tiettyjen toimien kieltäminen. • Alaikäisen toimet: itse ansaitut varat, edunvalvojan disponoitaviksi antamat varat, toimet, jotka ovat asianomaisen ikään ja varallisuusaseman nähden tavanomaisia.

10. Oikeustoimikelpoisuus • Oikeustoimikelpoisuuden puuttuminen on vahva pätemättömyysperuste. • Oikeustoimikelpoisuuden puuttuminen voi seurata myös vakavasta henkisen tasapainottomuuden tilasta: onko sopimus tai testamentti pätevä? Huom. Väestön ikääntyminen ja muistisairaudet. Myös OikTL 33 §:n soveltaminen mahdollista. • Eroavuuksia henkilön siviilioikeudellisessa asemassa. PL 6 §. Ikärajoja – ovatko perustuslain vastaisia (jätevesilaki; HE: ei velvoitteita ikäihmisille) • Henkilön aseman vaikutus siviilioikeudessa (näkyy tenteissäkin nti A vai varatuomari B): ikä, ammatti, kuluttaja/eh ym. (tuottamus, selonottovelvollisuus ym.) • Onko oikeusjärjestys rationaaliseen toimintaan kannustava; onko sopijakumppanin täydennettävä puuttuvaa perustoimeentuloa; miten sosiaalinen siviilioikeus vaikuttaa markkinoihin?

11. Oikeushenkilöt • Systematisointiperusteet: yksityis- ja julkisoikeudelliset; yhteisöt ja säätiöt. Syntyy nelikenttä. Kun tästä ei ole lainsäädäntöä eikä tiukkaa tyyppipakkoperiaatetta, on vältettävä tiukkaa kategorisontia. • Yhteisö: henkilö- tai pääomayhteenliittymä. Henkilö- ja pääomayhtiöt, aatteelliset ja taloudelliset yhdistykset. Yhdistyslaki (1989) • Säätiö: määrätarkoitukseen käytettävä omaisuusmassa. Säätäjä perustaa säätiön, määrää hallinnon ja luovuttaa varat. Varallisuusoikeudellinen näkökulma: oikeussubjekti (rekisteröity säätiö), fidusiaarinen säätiö (rahasto, lahjoitusvarat), määreellinen varallisuus. Säätiölaki (1930; kokonaisuudistus valmisteilla, HE annettu syyskuussa 2014) • Julkisoikeudellisen oikeushenkilön tyyppitapaus: yliopistot ennen ja jälkeen vuoden 2010 yliopistolain

12. Sopimusoikeudellista lainsäädäntöä • Lailla säännellyt ja sääntelemättömät. Liikesopimukset paljolti lailla sääntelemättömiä; merkittävimmät perustuvat usein yleisiin sopimusehtoihin. Uusimmat lait varsin pitkiä ja seikkaperäisiä. Vrt. skandinaavisen mallin mukaan valmisteltu oikeustoimilaki varsin lyhyt. • Oikeustoimilaki • Kauppalaki • Kuluttajansuojalain 4-5 luvut • Asuin- ja liikehuoneiston vuokraa koskevat lait • Asuntokauppalaki

13. Sopimusoikeudellisia jaotteluja • Kuluttaja- ja liikesopimukset • Kerta- ja kestosopimukset • Vakiosopimukset ja yksilölliset sopimukset • Kansalliset ja kansainväliset sopimukset /vrt. Norroksen Velvoiteoikeus-teoksessa esitetyt eurooppalaiset sopimusmallit ja Hemmon teoksessa ekskursiot anglo-amerikkalaiseen sopimusoikeuteen. Miten paljon voidaan argumentoida eurooppalaisilla periaatteilla: PECL Principles of European ContractLaw • Sopimustyyppijaottelu. Miten sopimustyyppi hahmotetaan (laki, vakiosopimus, käytäntö, ainesosaoppi)

14. Sopimusoikeudellisia argumentaatiotapoja • Sopimusten sitovuuden periaate (pactasuntservanda); OikTL 1 §, VKL 1 § ym (roomalaisesta oikeudesta). Geldmuss Mann haben (saksalainen 1800-luvun periaate), business is business (amerikkalainen 1900-luvun periaate. Kirjoitetaanko 2000-luvun periaate kiinaksi? • Osapuolen tai osapuolten tarkoitukset • Osapuolten tai osapuolten edellytykset (subjektiivinen ja objektiivinen edellytysoppi) • Lojaliteettivaatimus (sopimusosapuolen suoritukseen myuötävaikuttaminen)

15. Oikeuksien väärinkäytön kielto (shikaani) • Taloudellinen rationaalisuus (oikeustaloustieteellinen argumentointi markkinasidonnaisissa asioissa, vrt. reaaliset argumentit) • Kysymys soveliaasta vastuunkantajasta • Perusoikeuksien merkitys (vertikaali- ja horisontaalitasot) • Tasavertaisen kohtelun vaatimus • Tilanneherkkä lainoppi vrt. käsite- ja konstruktiosidonnaisuus (J. Pöyhönen/Karhu) • YLEINEN KYSYMYS: mihin sopimusoikeudelliset oikeusperiaatteet voidaan perustaa. Onko argumentointi sääntö- vai periaatehakuista (vrt. E. Aurejärvi ja L-E Taxell)

16. Keskeiset aihepiirit • Sopimuksen syntyminen • Vakiosopimukset • Pätemättömyysoppi • Edustaminen • Sopimuksen tulkinta • Sopimusrikkomuksen seuraamukset

17. Sopimusvapaus • Sopimusvapauden muuttuminen dynaamisessa yhteiskunnassa • Päätäntävapaus (tekeekö sopimuksen) • Sopimuskumppanin valitsemisvapaus • Tyyppi- ja sisältövapaus • Muotovapaus

18. Sopimuspakko • Velvoittaa tekemään sopimuksia halukkaiden kanssa normaaleilla ehdoilla (vaikutus kilpailuoikeudella ja määräävällä markkina-asemalla) • Erityislainsäädännössä asetettu eräille monopoliasemassa oleville ja välttämättömyyspalvelujen tarjoajille • Voi olla oikeus kieltäytyä asiakkaaseen liittyvien riskien tms. syyn vuoksi • Onko yksityisellä henkilöllä oltava oikeus pankkitiliin, luottokorttiin, asuntolainaan, verkkoyhteyteen, apteekkipalveluihin, kyläkaupan palveluihin (vrt. asianajajan vastaamisvelvollisuus)

19. Tarjous – vastaus -mekanismi • Oikeustoimilaki yleislakina heijastaa yli sata vuotta vanhaa sopimuksentekotapaa (kirjeiden ja sähkeiden lähettämistä) • Miten soveltuu tietokoneaikaan (vakioehtojen hyväksyminen, sähköinen allekirjoitus, tunnistaminen, valtuuttaminen) • Kun laki suppea, mahdollistettu alan joustava kehittyminen • OikTL 1 luku soveltuu parhaiten tarjouskilpailuun (ks. rakennusurakasta Halila – Hemmo) • Sopimus syntyy yhtäpitävän tarjouksen ja vastauksen seurauksena (konsensus vai dissenssi) • Tarjous voimassa siinä mainitun tai kohtuullisen ajan

20. Vastauksen oltava oikea-aikainen ja ns. puhdas • Viivästynyttä tai epäpuhdasta vastausta arvioidaan uutena tarjouksena; vastapuolen vilpittömän mielen poistaminen reklamaatiolla) • Tarjousta tai vastausta ei voi peruuttaa selonoton jälkeen; tahdonvaltainen: rakennusurakan tarjouskilpailun periaatteissa katsotaan kaikki tarjoukset avatuiksi, kun julkinen avaustilaisuus on käynnistetty • Rajoitettu peruuttamismahdollisuus OikTL 39 §:n perusteella (ns., reintegra –sääntö) (takaussitoumuksen peruuttaminen – kalkulaatiovirhe tarjouskilpailussa) • Julkisoikeuden vaikutus (PL 124 §): miten pysäköintisopimus syntyy vai onko sopimus lainkaan?

21. Sääntelemättömiä sopimuksentekotapoja • Neuvottelujen kautta syntyvät sopimukset (ei tunnistettavia tarjouksia ja vastauksia) • Sopimuksen perustavat tosiseikat (vakiintunut sosiaalinen käytäntö ja tosiasiallinen toiminta: missä vaiheessa sopimus syntyy) • Konkludenttinen sopiminen • Vakioehtoja käyttäen tehty sopimus

22. Vakiosopimuksia koskevat opit • Perustuvat pääosin oikeuskäytäntöön ja –kirjallisuuteen, ks. kuitenkin KSL 4:2-4 • Vakiosopimus on useissa samankaltaisissa sopimuksissa käytettäväksi tarkoitettu ehtokokoelma (ehdot voivat olla sopimuslomakkeen osana, erillisenä liitteenä tai muuten nähtävillä) • Yksipuolisesti laaditut tai yhteisesti valmistellut (agreeddocuments). Esim. Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE, Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE, Yleiset valmismatkaehdot, Yleiset luottoehdot ja Yleiset vakuutusehdot (viranaomaismyötävaikutus)

23. Vakioehtojen liityntä yksittäiseen sopimukseen • Ehdot sisältyvät täytettyyn (ja allekirjoitettuun) sopimuslomakkeeseen • Nimenomainen viittaus yksilöllisessä sopimuksessa (oltava tutustumismahdollisuus) • Osapuolten vakiintunut käytäntö • Harvoin alan tapa (voiko vedota kuluttajaan, muodostaako YSE 1998 alan tavan ammattimaisessa rakennuttamisessa)

24. Muita vakioehto-oppeja • Ankarien ja yllättävien ehtojen korostamisvaatimus • - Ehtoja korostettava ennen sopimuksen tekemistä • - Suullisesti tai esim. painoteknisin keinoin • - Ellei korosteta, jäävät sopimuksen ulkopuolelle • - esim. YSE 1998:stä: teknisten ja kaupallisten asiakirjojen erottaminen (esim. vastuunrajoitus löytyy oikeasta paikasta) • Tyyppikohtuuttomat ehdot (hintahehdot, yksipuolinen päätösvalta, irtisanomis- ja purkulausekkeet, vastuunrajoitus, sopimussakko, riidanratkaisu ym.) • Epäselvyyssäännön mukainen tulkinta • - Koskee vain yksipuolisesti laadittuja vakioehtoja • - KSL 4:3 –sääntö pätee myös elinkeinonharjoittajien välillä

25. Sopimuksen muotovaatimukset • Sopimus on vapaamuotoinen, ellei toisin ole säädetty tai sovittu • - Sopimus voidaan tehdä pätevästi suullisessa muodossa (todistettavuus eri asia kuin muotovaatimus; päiväys (”kellastunut paperi”) vanhentumisen kannalta, allekirjoitus, todistajat ym. • Muotosäännösten kolmijako: • - Varsinaiset muotovaatimukset (noudattaminen on pätevän sopimuksen syntymisen edellytys; kiinteistönkaupassa kirjallinen muoto + kaupanvahvistaja). Muotovirheestä huolimatta voi olla tietyä oikeusvaikutuksia (esim. MK 2:8:n korvausvelvollisuus vetäytyjälle) • - Kuluttajalainsäädännössä yksipuolisia muotovaatimuksia (elinkeinonharjoittaja ei voi vedot kirjallisen muodon ulkopuoliseen ehtoon)

26. Muotovaatimukset • Epävarsinaiset muotosäännökset • - Noudattamatta jääminen ei estä sopimuksen pätevyyttä • - Muu epäedullinen vaikutus kuten autoa ei saa rekisteriin • Ohjesisältöiset muotosäännökset (Lainsäätäjän ohje hyvästä menettelystä, rikkominen ei johda oikeusvaikutuksiin) • Vähäinen muotovirhe: voidaanko joskus jättää huomiotta, ns. muoto – funktio –oppi (Muukkonen – Aarnio), KKO olut melko formaalilla kannalla (esim. allekirjoittamaton testamentti) • Sopimuksen muuttamista, sisältöä, reklamaatiota tms. koskevat muotomääräykset eri asia. (mitä seuraa, jos YSE:n kirjallisen reklamaation vaatimus sivuutettu)

27. Muotosäännösen lähi-ilmiöitä • - TietoyhtPalvL 9 §:n mukainen velvollisuus toimittaa sopimusehdot palvelun vastanottajalle tallennettavaksi tai toisinnettavaksi. • TSL 2:4:n mukainen työnantajan velvollisuus antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista (ellei kirjallista työsoppimusta) ja luettelo työpaikalla nähtävillä olevista säädöksistä. • Sähköinen allekirjoitus: Ilja Ponka, Sähköinen tunnistaminen ja allekirjoitus Suomen velvoiteoikeudessa (2013). Direktiivejä, UNCITRAL-mallilaki. SähkTunnAlleKL (2009). Asiakkaan tunnistaminen luottokortti- ja verkkopankkisopimuksen solmimisen yhteydessä. Kummalla osapuolella riski (nykyisin suurissa summissa tekstivistivarmennus. Miten valtuutusoppi soveltuu sähköiseen ympäristöön. Kaupalliset käytännöt eivät aina seuraa niitä polkuja, joihin teknologinen lainsäädäntö yrittää niitä ohjata.

28. Sopimuksentekotuottamus • Sopimusneuvottelut eivät sido. Tästä maksiimista huolimatta sopimusneuvottelujen sitovuudesta tehty yksi väitöskirja (H. v Hertzen 1983) ja toinen on valmistumassa (K. Mäenpää). Kertoo siitä, etteivät asiat ratkea vain pääsäännöillä. • Neuvottelut saa esitetyn mukaisesti katkaista ilman vastuuta. • Korvausvastuu saattaa kuitenkin perustua • - epäasialliseen neuvottelumenettelyyn (esim. neuvottelemiseen ilman tosiasiallista sopimuksentekotarkoitusta tai harhaanjohtamiseen; kustannusten aiheuttaminen esim. keittiöremonttisuunnittelussa ja ilmoitus kaupan tekemisestä verkossa) • pätemättömyyden aiheuttamiseen hylättävällä menettelyllä (esim. kieltäytyminen sopimuksesta muslimin kanssa)

29. Korvausvastuu käsittää neuvottelukustannukset ja muun ns negatiivisen sopimusedun • Syntymättä jääneen sopimuksen mukaista hyötyä (positiivista sopimusetua) ei yleensä korvata • - Poikkeuksena julkiset hankinnat ja KKO1998:48 mukainen tarjouskilpailutilanne. Asunto-osakeyhtiön toimittamassa urakkatarjouskilpailussa oli sovittu noudatettavan Rakennusalan urakkakilpailun periaatteet -asiakirjaa. Kun halvinta tarjousta ei ollut tämän vastaisesti valittu, moraalinen voittaja sai positiivisen sopimusintressin mukaisen korvauksen. Kysymys prekontraktuaalisen sopimuksen rikkomisesta.

30. Oikeustapaus 1 • Aku Ankka kohtaa Ankkalinnan kadulla Roope Ankan ja pyytää tältä lainaksi rahaa. Roope Ankka hymyilee ja pyytää Aku tulemaan seuraavana päivänä toimistoonsa. Aku saapuu paikalle ja Roope tarjoaa karamellin. Tilanteen oikeudellinen arviointi.

31. vahvistusilmoitus • Sitovan sopimuksen tekemisen jälkeen tehty sopimussisältöä koskeva ilmoitus. • Ei yleensä muuta sovittuja ehtoja. Saattaa sisältää peruutus- ym. ehtoja • Voi saada todistusvaikutuksia sopimuksen sisällön suhteen • Ei yleensä heikennä kuluttajan asemaa vaan vaikutus rajoittuu lähinnä elinkeinonharjoittajien suhteisiin

32. Esisopimus • Sopimus tulevan (pää)sopimuksen tekemisestä • Normaalitasoinen sopimussidonnaisuus; onko kohtia jäänyt auki, jos on, miten täydennetään. Sopimuksen ainesosaoppi • Vrt. letter of intent, joka sitovuudeltaan olennaisesti heikompi. Vrt. yleinen tausta: anglo-amerikkalaisen business-ilmiön rantautuminen Suomeen. Miten istuu suomalaiseen sopimusoikeuteen • Voidaan velvoittaa pääsopimuksen tekemiseen tai sen mukaiseen suoritukseen.

33. Käsiraha • Tarjouksen tehosteeksi annettu maksu. Ei ole etumaksu, jossa sopimus on jo tehty. Maallikoilla käsitteet ovat usein sekaisin. Olennaista se, mitä on tarkoitettu. • Luetaan osaksi kauppahintaa, kun sopimus toteutuu • Jää myyjälle korvaukseksi, jos ostaja vetäytyy sopimuksesta. Määrän arviointi. • Asuntokauppalaissa erityissääntelyä. Johtuu kiinteistönvälittäjän roolista. Ei saa ottaa usealta käsirahaa samanaikaisesti. Välittäjä voi kuitata palkkionsa käsirahasta.

34. Tiedonantovelvollisuudet • Lähtökohtana sopimusoikeudessa on ollut se, että sopimuksentekijä joutuu itse ottamaan selvää havittelemansa sopimuksen sisällöstä. Tästä ei voidakaan koskaan kokonaan luopua. • Nyttemmin on korostettu sopimuksentekijän informaatiovelvollisuutta selonottovelvollisuuden rinnalla ja ohellakin. • Useissa laeissa tuotu esiin elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuus esim. valmismatkoissa, luottosopimuksissa, takauksessa ja vakuutuksissa. Tiedonantosopimus koskee mm. sopimuksen riskejä. Takauksen osalta jopa informoitava oikeudellisista kysymyksistä (takaajan asemasta) oikeuserehdyksen eliminoimiseksi.

35. Informaatiovelvollisuus suorituksen laadusta ja sopimuksesta esim. irtaimen kaupasta. Suorituksessa virhe, jos se ei vastaa annettuja tietoja. Käyttöohjeet tai käyttäjäkoulutus olennainen osa suoritusta. • Standardisoidut tiedonantovelvollisuudet esim. tilisiirrot ja sähköiset palvelut. • Asiantuntijapalveluissa informaatiovelvollisuus palvelun sisällöstä, mitä asiakkaalla oikeus olettaa.

36. Pätemättömyys • Sopimus ei sido eikä käy kanneperusteeksi. • Otetaan yleensä huomioon vain osapuolen väitteestä (esim. lainvastaisuus, kilpailuoikeudellinen pätemättömyys ja vajaavaltaisuus ex officio). Eri syyt vaikuttavat siihen, halutaanko vedota (esim . kunniavelka-ajattelu) • Usein korjauskelpoista (korjauskeinona esim. osapuolen antama aktiivinen tai konkludenttinen hyväksyminen) • Yleensä pätemättömyyteen voi vedota vain ”loukattu” osapuoli tai muuten pätemättömyysperusteen kohteena oleva

37. Sopimuskumppanin vilpitön mieli voi estää vetoamasta pätemättömyyteen • --Esim. lievä pakko, petollinen viettely, kiskominen, kunnianvastainen ja arvoton menettely) • -- Perustellun vilpittömän mielen vaatimus (”ei pitänytkään tietää) liittyy selonottovelvollisuuteen. Oikeustapauksissa osattava ottaa kantaa. • Pätemättömyys voi rajoittua osaan sopimuksesta, jos muu osa voi rationaalisesti jäädä sitovaksi.

38. Oikeustoimilain väärinkäyttöperusteet • Pakko (lievän ja törkeän pakon välinen ero; törkeä pakko ”väkivaltainen piteleminen tai pakottava hengen tai terveyden vaaraa käsittävä uhkaus” on vahva pätemättömyysperuste + reklamaatio • Petollinen viettely. Harhaanjohtamista olennaisissa seikoissa. Myös tertius voi toimia harhaanjohtajana (esim. velallinen suhteessa takaajaan). • Kiskominen (suoritusten epäsuhta ja riippuvan aseman hyväksikäyttö; missä menee raja esim. pikaluotoissa) • Kunnianvastainen ja arvoton menettely: erehdys ja tiedollinen epätasapaino, alentunut ymmärryskyky. Soveltaminen koskee ensisijaisesti heikomman suojaa, mutta on sovellettu myös liikesuhteisiin

39. Erehdys • Tahdonimaisun muuttuminen matkalla • Edellytysten virheellisyys tai raukeaminen • -- Onko sopimusehtoa • --Skandinaavinen edellytysoppi (yhteisesti mielletyt edellytykset) • --Asema suomalaisessa oikeustieteessä ja –käytännössä

40. Erehdysoppi • MOTIIVIEREHDYS • -- Virheellinen käsitys jostakin asiasta • --Ei voi yleensä vedota pätemättömyysperusteena • --OikTL 33 § voi tulla sovellettavaksi, jos vastapuoli myötävaikutti erehdykseen. Erityispiirteinä laskentavirhe (tarjouskilpailuissa) ja oikeuserehdys (vrt. rikosoikeudellinen sääntely) • ILMAISUEREHDYS • --Oikea tahdonmuodostusperuste, väärä ilmaisu (esim. 1000, kun piti olla 100) • --Johtaa sitomattomuuteen, jos sopimuskumppanin piti tietää erehdyksestä

41. Oikeustapaus 2 • Äiti osti oikeustiedettä opiskelevalle pojalleen lahjaksi teoksen ”Varkauden historia”. Kirjan saadessaan poika ilmoitti, ettei häntä kiinnosta kunnallishistoria. Äiti yritti vaihtaa teoksen kaupassa ja vetosi kuluttaja-asemaansa, mutta kaupasta ilmoitettiin, ettei virheetöntä tavaraa vaihdeta. Tilanteen oikeudellinen arviointi. Entä, jos äiti olisi ostanut teoksen, joka osoittautui epäsiveelliseksi.

42. Valeoikeustoimi • Muodollisesti normaali oikeustoimi, mutta osapuolet eivät ole tosiasiassa tarkoittaneet sen tekemistä. Esimerkkinä velkojan loukkaamistarkoitus. • Valeoikeustoimi ei sido inter partes. • Valeasiakirjan saanut bonafide sivullinen voi vedota edukseen sopimukseen (OikTL 34 §) • Velkojaa suojataan useimmiten takaisinsaantinormiston kautta. • Esimerkki: puoliso luovuttaa kaiken omaisuutensa kumppanilleen. Onko luovutustoimi tehokas, ovatko takaisinsaantiajat juosseet, onko kyseessä valeoikeustoimi?

43. Edustus • Lakimääräinen • --Edunvalvoja • --Toimitusjohtaja, hallitus tms. orgaani. Miten järjestyy eri oikeushenkiolössä? • -- Kunnanhallitus • Oikeustoimiperusteinen • - Valtuutettu

44. Valtuutus • Kolmannelle suunnattu tahdonilmaisu • Erotettava oikeussuhteet • -- Valtuuttaja – valtuutettu (määrää valtuutetun toimivallan) • --Valtuutettu – sopimuskumppani (määrää valtuutetun kelpoisuuden) • -- Valtuuttaja – sopimuskumppani (päätettävän oikeustoimen osapuolet) • Kelpoisuuden (ulospäin näkyvän valtuutusperusteen) ylittäen tehty oikeustoimi on aina sitomaton • Toimivallan ylitys ei tee oikeustointa sitomattomaksi, ellei sopimuskumppanin pitänyt tietää ylityksestä (toimeksiantovaltuutuksessa ei tertiukselle vilpittömän mielen suojaa)

45. Valtuutusmuodot • Laissa mainittu useita tyyppejä. Luettelo ei ole kuitenkaan tyhjentävä. Tässä näkyy oikeuskäytännön merkitys. • Valtakirjavaltuutus • Asemavaltuutus (ulkoinen asema + lain tai tavanmukainen kelpoisuus: voiko valtuutettu antaa alennuksia, voiko poiketa vakioehdoista, voiko palveluneuvoja myöntää luottoa yms.) • Toimeksiantovaltuutus (vain valtuutetun tiedossa/suullinen v.) • Erityiseen tiedoksiantoon perustuva valtuutus • Julkinen valtuutus • Sallimusperusteinen valtuutus • Tilannevaltuutus (KKO 1961 II 29. Auton noutaminen korjaamolta: henkilö oli aikaisemmin noutanut auton ja oli ollut mukana tuomassa autoa eikä ollut sanottu, kenelle auto tulee luovuttaa)

46. Edustamisen tilanteita • Onko toiminut omissa nimissään vai valtuutettuna (presumtio toimimisesta omissa nimissä) • Välittäjä tai avustaja ei tee oikeustointa toista edustaen (esim. kiinteistönvälittäjä ottaa vastaan tarjouksia ja edistää kaupantekoa) • Valtuutettu jää sopimuksen ulkopuolelle; valtuutettu on kuitenkin OikTL 25 §:n mukaan korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta • Välillinen edustus ei perustu valtuutukseen. Komissio kuten arvopaperivälitys (edustaja tekee sopimuksia omissa nimissään mutta päämiestä velvoittavasti) ja bulvaanisuhde (toimitaan toisen intressissä)

47. Erottelu aktiiviseen ja passiiviseen edustamiseen. Kenelle voidaan tehdä reklamaatio ja kenelle maksusuoritus? • Edustajan malafide samastetaan edustetun malafideksi. Kenen asema sellainen, että informaation olisi tullut kulkea organisaatiossa ylös? • Itsekontrahointi (esim. kahden tahon edustaminen samanaikaisesti). Suhtautuminen lähtökohtaisesti torjuva, muta sopimusvapaus. Erityistilanne: grynderirakentaminen. • Valtuuttajan kuolema ei lähtökohtaisesti lopeta valtuutusta. Erityinen lakkaamisperuste on oikeustoimen henkilökohtaisuus (esim. lääkkeiden ostaminen). Tertiuksella kuitenkin bonafide –suoja.

48. Asiainhuolto (negotiorumgestio) • Toimimista poissaolevan tai estyneen puolesta ilman valtuutusta • Sitoo edustettavaa, jos pakottava tarve ryhtyä toimenpiteisiin • Oikeus palkkioon

49. Sopimusoikeuden normilähteet • Pakottava laki • Sopimusehdot ja niihin rinnastuva sopimusaines • Tahdonvaltainen lainsäädäntö ja siihen rinnastuvat sopimusoikeudelliset periaatteet • Kauppatapa

50. Sopimustyyppiajattelu • Sopimustyyppi määrää soveltuvan lain • Tarkasteltava sopimustyyppikohtaisen lainsäädännön sisältämiä soveltamisalamäärittelyjä • --Esim. irtaimen kauppa on a) irtaimen esineen b) vastikkeellinen c) omistusoikeusluovutus. Vrt. rakennusurakka (missä painopiste) • Useat sopimustyypit vailla lakiin perustuvaa sääntelyä • -- Lain asemesta soveltuvat yleiset periaatteet ja mahdolliset vakioehdot • Sopimuksen ainesosaoppi