Download
1 / 27
270 likes | 403 Views
Hallitusohjelman ja KESUn linjaukset Valtiosihteeri Tapio Kosunen, OKM Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Rovaniemi 13.10.2011. Hallitusohjelman linjauksia. Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen
E N D
Hallitusohjelman ja KESUn linjaukset Valtiosihteeri Tapio Kosunen, OKMAmmattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Rovaniemi 13.10.2011
Hallitusohjelman linjauksia Painopistealueet • köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen • julkisen talouden vakauttaminen • kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen
... Hallitusohjelman linjauksia • Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 • Suomi sijoittuu OECD-maiden kärkijoukkoon keskeisissä nuorten ja aikuisten osaamisvertailuissa, koulupudokkaiden vähyydessä sekä nuorten ja työikäisten korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden väestöosuudessa • Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistys-tarpeiden ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeen perusteella • Hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi hallitus varmistaa työvoiman saatavuuden erityisesti keskeisissä koulutus-, terveys- ja hyvinvointipalveluissa • Koulutuksen ennakoinnilla ohjataan koulutuksen ja tutkintojen rakenteita, sisältöjä sekä määrällistä tarjontaa
... Hallitusohjelman linjauksia • Suomen koulutus- ja kulttuuripolitiikan tarkoituksena on taata kaikille syntyperän, taustan ja varallisuuden rajoittamatta yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, maksuttomaan koulutukseen sekä täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset. Palveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla. • Hallitus edistää suomalaisen työn ja yrittämisen kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla • Avainasemassa ovat osaamisen vahvistaminen sekä houkuttelevan ja toimivan ympäristön luominen yrityksille • Alueellisesti kattava koulutusverkko on suomalaisen osaamisen perusta • Julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää lähivuosina menosäästöjä kaikilta sektoreilta
Hallituksen korkeakoulupoliittisia linjauksia • Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta vahvistetaan • Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi • Jokaisessa maakunnassa on yksi tai useampi korkeakoulu • Uudistetaan korkeakoulujen rahoitus tukemaan nykyistä paremmin koulutuksen tavoitteita, kuten koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään ja hallinnon tehostamista sekä opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, kansainvälistymistä ja korkeakoulujen profiloitumista vahvuusalueilleen
... Hallituksen korkeakoulupoliittisia linjauksia • Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintoja kehitetään tutkintojen erilaisten tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. • Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten. Kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön ja opiskelijoiden osallistamiseen. Hyvää henkilöstöpolitiikkaa edistetään koko koulutusjärjestelmässä. • Korkeakoulutuksen laadun parantamiseksi ja toisen asteen koulutuksen alueellisen kattavuuden turvaamiseksi edistetään oppilaitos- ja korkeakoulurajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja resurssien yhteiskäyttöä.
... Hallituksen korkeakoulupoliittisia linjauksia • Korkeakouluopintoihin pääsyä sujuvoitetaan • ammattikorkeakoulut ja yliopistot päättävät jatkossakin opiskelijavalinnan perusteista ja opiskelijaksi ottamisesta • Mikä muuttuu? • sekä tutkintoon johtavaa koulutusta että muuta korkeakoulutusta koskeva tarjontatieto on saatavilla yhden luukun periaatteella • yhteishakuun kuuluu suurin osa tutkintoon johtavasta koulutuksesta • viisi sähköistä hakujärjestelmää yhdistetään yhdeksi korkeakoulujen sähköiseksi hakujärjestelmäksi • vuonna 2013 ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan samassa yhteishaussa, yhdellä lomakkeella • hakija asettaa hakukohteet ensisijaisuusjärjestykseen
... Hallituksen korkeakoulupoliittisia linjauksia • Korkeakouluopintoihin pääsyä sujuvoitetaan • ... Mikä muuttuu? • yhteishaussa tarjottaisiin vain yhtä opiskelupaikkaa hakijan esittämien hakutoiveiden ja opiskelijavalinnoissa saavuttaman menestyksen tuloksena • entistä useampi uusi opiskelija aloittaa korkeakouluopinnot, kun päävalinnat varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville • alaa vaihtaville sekä korkeakoulujen välillä ja sisällä siirtyville tarjotaan joustavia tapoja hakeutua koulutukseen • hakukohteiden määrä on vähentynyt ja useilla aloilla on siirrytty laajempiin valintakokonaisuuksiin
... Hallituksen korkeakoulupoliittisia linjauksia Tiede • Luodaan korkeakouluille yhteisiä yritysten kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön muotoja • Lisätään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen niiden erilaisia profiileja tukevaa tutkimusyhteistyötä • Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuutta niiden rahoituksesta vahvistetaan nykyisestä • Valtion sektoritutkimuslaitokset kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi • Vahvistetaan koulutusta koskevaa tutkimusta ja arviointitoimintaa
... Hallituksen korkeakoulupoliittisia linjauksia Aikuiskoulutus • Aikuiskoulutus on tasa-arvoisesti tarjolla koko aikuisväestölle • Hallitus edistää vapaata sivistystyötä vastaamaan muutoin koulutustarjonnan ulkopuolelle jäävien ryhmien sivistyksellisiin tarpeisiin ja edistämään maahanmuuttajien kotoutumista • Parannetaan vailla tutkintoa olevien, pienyrittäjien ja muiden aliedustettujen ryhmien aikuiskoulutus-mahdollisuuksia • Parannetaan korkeasti koulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksia • Kannustetaan yliopistoja ja ammattikorkeakouluja tarjoamaan aikuiskoulutuksessa laajoja osaamiskokonaisuuksia, osia tutkinnoista ja muuta tutkintoja lyhytkestoisempaa koulutusta, myös tutkintoon johtavaa koulutusta hyödyntäen
Ammattikorkeakoulu-uudistus Hallitusohjelmasta • Uudistetaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö. Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan korostaen toiminnan laatuaja vaikuttavuutta. Samordningsdelegationen för de svenska högskolorna osallistuu aktiivisesti ja aloitteellisesti ruotsinkielisen korkeakoulutuksen kehittämiseen. • OKM käynnistänyt valmistelutyön: työryhmä ja ohjausryhmä asetettu ja työ aloitettu • Ammattikorkeakoulu-uudistuksen suuntaviivat esiteltiin korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdolle syyskuussa; kommenttikierros päättyy 14.10.2011 • Hallituksen peruslinjaukset uudistukselle marraskuussa • Tavoitteena on, että lakiuudistus tulee voimaan 1.1.2014 • Ammattikorkeakoulujen valtion rahoitusta leikataan 51 milj. euroa vuoteen 2015
Ammattikorkeakoulu-uudistuksen peruslinjauksia Ammattikorkeakoulut hoitavat edelleen julkista tehtävää ja käyttävät julkista valtaa eivätkä niiden perustehtävät muutu • Puretaan ylläpitäjäjärjestelmä. Luovutaan ammattikorkeakoulujen toimilupakäytännöstä. Ammattikorkeakoulujen koulutusvastuusta säädetään valtioneuvoston asetuksella. • Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa itsenäisiä oikeushenkilöitä. Ammattikorkeakouluille luodaan itsenäinen oikeushenkilöasema joko osakeyhtiönä tai säätiönä. • Ammattikorkeakouluyhteisöön kuuluvat opettajat, muu henkilöstö ja opiskelijat. • Muutoksilla selkiytetään ammattikorkeakoulujen oikeudellista asemaa ja vahvistetaan edellytyksiä vastata nykyistä itsenäisemmin ja joustavammin työelämän, muun yhteiskunnan ja alueiden muuttuviin kehittämistarpeisiin laadukkaalla opetuksella ja tutkimus- ja kehitystyöllä.
Ammattikorkeakoulu-uudistuksen peruslinjauksia... • Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutustarjontaa supistetaan ennakointien perusteella vuonna 2013 noin 2 200 aloittajalla. Vähennykset kohdistuvat erityisesti kulttuurialalle ja viestintään, matkailualalle sekä tekniikan ja liikenteen koulutusalalle. Ammattikorkeakoulujen yksikkörakenteita kehitetään siten, että kaikilla yksiköillä on edellytykset tarjota opiskelijoille laadullisesti tasavertainen koulutus ja opiskelijapalvelut sekä toteuttaa korkeatasoista työelämää, pk-yrityksiä ja alueita palvelevaa tki-toimintaa. • Valtion rahoitus on ammattikorkeakoulukohtaista. Ammattikorkeakoulujen lakisääteisten perustehtävien rahoituksessa ei tapahdu muutoksia oikeudellisen aseman muuttumisen perusteella. • Valtion talouden kehityksestä johtuen ammattikorkeakouluverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistus toteutetaan tilanteessa, jossa vuoteen 2015 mennessä ammattikorkeakoulujen valtion rahoitusosuuteen kohdentuu 51 milj. euron säästövelvoite.
Ammattikorkeakoulu-uudistuksen peruslinjauksia... • Ammattikorkeakoulujen valtion rahoituksen kustannustason nousu turvataan valtionosuuslain ja yliopistolain tapaan. • Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli uudistetaan ja nykyisestä kustannussidonnaisuudesta luovutaan. • Perusrahoitus, tuloksellisuusrahoitus ja hankerahoitus yhdistetään valtion rahoitukseksi. • Laadun ja vaikuttavuuden lisäksi rahoituksella tuetaan rakenteellista kehittämistä ja korkeakoulujen profiloitumista. • Valtion rahoituksen periaatteet ammattikorkeakoulujen toimintaan ovat oikeushenkilömuodosta riippumatta samat kaikille ammattikorkeakouluille. • Lakiehdotus ja tarvittavat säädösmuutokset valmistellaan niin, että uusi ammattikorkeakoululaki astuu voimaan 1.1.2014.
Osakeyhtiön tai säätiön muodostaminen • Valtio huolehtii, että oikeushenkilöaseman muutoksista ei aiheudu verotuksellisia tai muita vastaavia seuraamuksia ammattikorkeakoululle.
Kirjanpitolaki ja tilintarkastuslaki sekä vastuu taloudesta • Kaikkien ammattikorkeakoulujen taloushallinto toimii kirjanpitolain ja tilintarkastuslain alaisena. Taloushallinnon laillisuudesta, taloudellisten velvoitteiden ja vastuiden täyttämisestä sekä ammattikorkeakoulun säilyttämisestä vakavaraisena vastaa ensisijaisesti ammattikorkeakoulun hallitus ja sen jäsenet.
Valtion ohjaus ja ammattikorkeakoulujen rahoitus • Ammattikorkeakoulujen ohjausjärjestelmä uudistetaan. Jatkossakin valtio ohjaa ammattikorkeakouluja asettaen niille koulutus- ja tki-politiikan kannalta keskeisiä tavoitteita ja seuraa tavoitteiden toteutumista. • Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee jatkossakin ohjaamaan rahoituksen avulla koulutuksen kohdentamista eri aloille. Ammattikorkeakoulujen uutta rahoitusmallia valmistellaan niin, että se voidaan ottaa käyttöön vuoden 2014 alusta. • Ammattikorkeakoulut voivat saada jatkossakin julkisen vallan kilpailuttamaa rahoitusta. Myös kunnat voivat jatkossakin rahoittaa ammattikorkeakoulun toimintaa haluamassaan määrin.
Henkilöstön asema • Muutoksen yhteydessä toteutetaan hyvää henkilöstöpolitiikka ja turvataan päätoimisen henkilöstön asema.
Kirjanpitolaki ja tilintarkastuslaki sekä vastuu taloudesta • Kaikkien ammattikorkeakoulujen taloushallinto toimii kirjanpitolain ja tilintarkastuslain alaisena. Taloushallinnon laillisuudesta, taloudellisten velvoitteiden ja vastuiden täyttämisestä sekä ammattikorkeakoulun säilyttämisestä vakavaraisena vastaa ensisijaisesti ammattikorkeakoulun hallitus ja sen jäsenet.
Ammattikorkeakoulujen hallinto • Ammattikorkeakoulujen hallintoa vahvistetaan siten, että niiden edellytykset itsenäiseen toimintaan varmistetaan suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Ammattikorkeakoulujen sisäiset hallinto- ja johtamisjärjestelmät uudistetaan niin, että strateginen päätöksenteko vahvistuu ja ammattikorkeakoulun kytkentä omaan toimialaansa ja alueensa työelämään vahvistuu. • Ammattikorkeakoululla on hallitus, jossa tulee olla korkeakoulun tärkeimpien koulutusalojen työelämän edustajia ja tiivis kytkentä toimialueeseen. Hallituksessa tulee olla myös henkilöstön ja opiskelijoiden edustus. Johtamisjärjestelmän vahvistamisella pyritään toiminnan hyvään koordinointiin ja tehokkuuteen.
Ammattikorkeakoulujen valmistautuminen uudistukseen Uudistus tulee voimaan vuoden 2014 alussa. Ammattikorkeakoulujen tulee valmistautua osakeyhtiön/säätiön perustamiseen tai muuttamiseen ammattikorkeakoululain tarkoittamaksi osakeyhtiöksi/säätiöksi. Tässä on otettava huomioon seuraavat asiat: • Ammattikorkeakouluosakeyhtiöt/säätiöt tulee muodostaa voittoa tavoittelemattomina osakeyhtiöinä tai säätiöinä. Niiden taloudellinen tila tulee varmistaa siten, että niillä on edellytykset häiriöttömään toimintaan ja korkeatasoiseen perustehtävien hoitoon. Jokainen osakeyhtiö/säätiö on itsenäinen oikeushenkilö, joka vastaa itse velvoitteistaan. • Osakeyhtiölain ja säätiölain lisäksi yhtiöiden/säätiöiden muodostamisessa noudatetaan niitä säännöksiä, mitä hallinnon osalta säädetään ammattikorkeakoululaissa.
Ammattikorkeakoulujen valmistautuminen uudistukseen... • Ammattikorkeakouluosakeyhtiöiden yhtiöjärjestys ja osakassopimukset sekä säädekirja laaditaan ottaen huomioon uuden ammattikorkeakoululain vaatimukset. • Uusille ammattikorkeakouluille siirtyvä omaisuus tulee kartoittaa. Nykyisten ammattikorkeakoulujen ja niiden ylläpitäjien tulee myös käydä läpi sitovat sopimuksensa sekä selvittää sopimusten mahdollinen siirto ja sen edellytykset uudelle ammattikorkeakoululle. • Ammattikorkeakoulujen tulee yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ja ministeriön koordinoimana käynnistää taloushallinnon koodiston valmistelu ja käyttöönotto. Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee seuraamaan ammattikorkeakoulujen taloutta myös konsernitasolla.
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnos • Korkeakoulujen koulutustarjonta vuonna 2016 mitoitetaan kansallisen ennakoinnin pohjalta: • Yliopistojen koulutustarjonnan kokonaisvolyymi säilytetään nykyisellä tasolla. Alakohtaisia lisäystarpeita on erityisesti opettajankoulutuksessa. Alakohtaiset lisäykset toteutetaan nykyistä koulutustarjontaa uudelleen suuntaamalla. • Ammattikorkeakoulujen aloittajamääriä vähennetään 2 200 aloituspaikalla vuonna 2013. Vähennykset suunnataan erityisesti kulttuurialalle, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle sekä tekniikan ja liikenteen aloille. Sosiaali- ja terveysalalla on lievää koulutuksen lisäystarvetta. • Lausuntokierroksen jälkeen valtioneuvosto päättää joulukuussa kehittämissuunnitelman vuosiksi 2011-2016
Sivistyspoliittinen ministeriryhmä 29.9.2011 Linjaukset ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan vähentämiselle • Vähennykset kohdennetaan niin, että ne suuntaavat valtakunnallista koulutustarjontaa ennakointien mukaisesti, koulutuksen saavutettavuus ja alueellinen koulutustarjonta turvataan korkeakouluverkon tiivistyessä ja eri kieliryhmien tarpeet otetaan huomioon koulutuksen mitoituksessa. • Koulutustarjonnan kehittämistä tulee tarkastella maakuntaa suurempina aluekokonaisuuksina siten, että suuralueilla pystytään turvaamaan monipuolinen koulutustarjonta. • Tarkoituksenmukaisia rakenteellisia uudistuksia tulee toteuttaa pikaisesti.
Sivistyspoliittinen ministeriryhmä 29.9.2011 • Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta edistetään rakenteellisella kehittämisellä • Vähennykset kohdennetaan koulutustarve-ennakointien ja alueellisten työvoimatarpeiden mukaisesti • Huomioidaan ikäluokkakehitys ja korkeakoulutuksen kokonaistarjonta alueilla • Keskitetään ruotsinkielinen koulutus
