Murtumista eheään hyvinvointiin

1. Murtumista eheään hyvinvointiin Sosiaalifoorumi 21.4.2013 Elina Aaltio, tutkija elina.aaltio@gmail.com

2. Hyvinvointivaltiota on murennettuja hyvinvointikäsitystä kavennettu, mutta vaihtoehtoja on aina: eheä palvelujärjestelmä &funktionaalinen rahoitus

3. Ihminen, ihmiselämä ja yhteiskunta pitää nähdä kokonaisuutena • On oikeudenmukaisinta tavoitella yhteiskuntaa, jossa jokaisen jäsenen hyvinvointi on jokaisella ajanhetkellä mahdollisimman optimaalisesti turvattu = kollektiivinen hyvinvointi • Hyvinvointi on inhimillisesti arvokasta, ihmiselle ominaista toimintaa osana yhteisöä = osallistumista ja vapautumista • ≠ materiaalinen vauraus • ≠ onnellisuus • ≠ individualistinen autonomia • Kollektiivinen ja kokonaisvaltainen hyvinvointi tarvitsee jatkuvaa työtä: 1) edellytysten luomista, 2) luottamuksen vahvistamista, 3) korjaamista ja 4) emansipaatiota

4. Hyvinvointivaltion voimavarat • Ratkaisun avaimet ovat jo täällä • palveluiden sisältöä koskeva lainsäädäntö kauniisti kirjailtu • hyvin koulutetut työntekijät • hyvät perusrakenteet • hyvää tarkoittavia ihmisiä

5. Missä mättää • Kauniit ajatukset jäävät paperille, koska niihin ei ole varaa: • kunnat eivät voi toimeenpanna lakeja ilman valtion osoittamaa lisärahoitusta, koska ne eivät voi luoda uutta rahavarallisuutta. Kilpailu hyvistä veronmaksajista syrjäyttää ne, joita piti auttaa. • Markkinamekanismit eivät toimi julkisella sektorilla: • Tulosohjaus & tuottavuus -> järjestelmän kokonaisuus hajoaa osaoptimointiin, hyvinvointikäsitys kapenee • Kilpailuttaminen -> julkisesta oligopolista yksityiseen • Palvelusetelit -> kollektiivisen hyvinvoinnin sijaan vahvojen vapautta • Työntekijät eivät ehdi eivätkä jaksa • Hyvää tarkoittavat ihmiset etsivät ratkaisuja vääristä paikoista

6. Nykyisen hyvinvointivaltion kritiikki • Nykyinen hyvinvointivaltio keskittyy työllistymiseen ja talouskasvuun, ja palvelut tehdään tämän ehdoilla mutta • 1. työllistyminen on puutteellinen sisältö hyvinvointipalveluille • 2. kilpailukyvyn nimissä ihmisten hyvinvointi on asetettu alisteiseen asemaan talouskasvuun nähden • 3. ”tervehdyttäviksi” väitetyt leikkaukset ovat inhimillisen hyvinvoinnin kannalta epäoikeudenmukaisia ja talouden toimintakyvyn kannalta epätarkoituksenmukaisia (Minsky 1986, Wray 2012) • 4. tällaiseen sosiaalipolitiikkaan ei liity mitään emansipatorista eli vapautumista eriarvoisuutta tuottavista ja kollektiivista osallisuutta estävistä rakenteista • Myös työntekijät ovat ihmisiä – leikkauksilla heikennetty työntekijöiden hyvinvointia

7. Hyvinvoinnin uusi järjestys • Palvelut saataville • Osallistava ja demokraattinen tuotanto: valtaa enemmän asiakkaille, asukkaille ja työntekijöille • Tähdätään emansipatoriseen, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin • Luovutaan NPM-käytännöistä: seteleistä, tulosohjauksesta, kehysbudjetoinnista ja kilpailuttamisesta • Tilalle neuvottelevaa yhteistuotantoa • Uusi ymmärrys taloudesta: rahapoliittisesti suvereenilla valtiolla / valuutta-alueella on varaa mihin tahansa julkiseen tuotantoon, jos se niin vain haluaa = funktionaalinen rahoitus • Uusi talouspolitiikka: kestävyysvajeen sijaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä ja vakaa talousjärjestelmä

8. Kirjallisuutta • Aaltio, Elina (2013) Hyvinvoinnin uusi järjestys. Helsinki: Gaudeamus. • Antonovsky, Aaron (1985) Health, Stress, and Coping. San Francisco, London: Jossey-Bass Publishers. • Doyal, Len & Gough, Ian (1991) A Theory of Human Need. Houndmills, Basingstoke, Hampshire and London: the Macmillan Press Ltd. • Freire, Paulo (2005). Sorrettujen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino. • Minsky, Hyman P. (1986). Stabilizing an Unstable Economy. New York: McGraw-Hill. • Sen, Amartya (2009). The Idea of Justice. Cambridge, Massachussets: Belknap Press of Harvard University Press. • Wray , L. Randall (2012). Modern Money Theory. A Primer on Macroeconomics for Sovereign Monetary Systems. London & New York: Palgrave Macmillan.