450 likes | 696 Views
Kehitysyhteisöt ja peruspalvelut lapsen hyvinvoinnin tukijana. Perhehankkeen verkostokokous 17.08.2006 Matti Rimpelä Tutkimusprofessori Stakes. Esitykseni teemat . Investointi lasten hyvinvointiin Sirpaleista kokonaisuuteen Kolme innovaatiota lapsiperheen hyvinvointiarviointi
E N D
Kehitysyhteisöt ja peruspalvelut lapsen hyvinvoinnin tukijana Perhehankkeen verkostokokous 17.08.2006 Matti Rimpelä Tutkimusprofessori Stakes
Esitykseni teemat • Investointi lasten hyvinvointiin • Sirpaleista kokonaisuuteen • Kolme innovaatiota • lapsiperheen hyvinvointiarviointi • kehitysyhteisöt • hyvinvointioppiminen • Uusi "hyvinvointijärjestelmä" • Hallitusohjelmaan lasten hyvinvoinnin innovaatioinvestointi
Lapsuus ohjaa elämänkulkua Uudet tutkimukset: • Lapsuus ja erityisesti varhaislapsuus suuntaa hyvinvointia koko elämänkulun aikana • oppiminen • mielenterveys • sydän/verisuonitaudit • diabetes • luukato, …
Työvoiman uusintaminen • Suomi on ajautumassa työvoimapulaan • Joka vuosi syntyy noin 55 000 lasta • Tänä vuonna syntyvät uutta työvoimaa noin 2025 - 2030 • Kuinka monesta tulee "hyvä ja hyödyllinen aikuinen"? • Elinikäinen sosiaaliturvan ja häiriöpalvelujen tarve • Lapsiperheiden ja lasten tukeminen on investointia työvoiman uusintamiseen
Lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen on investointia Suomen kilpailukykyyn! Seuraavaan hallitusohjelmaan: • Tehostamalla lapsiperheiden tukea ja palveluja • parannetaan lasten hyvinvointia niin, että • vuoteen 2016 mennessä • lasten sijoitukset kodin ulkopuolella, erityisopetuksen tarve sekä lasten ja nuorten psykiatrian kuormitus vähenee puoleen nykytasolta.
Mitä tarkoittaa käytännössä? • Miksi koko toimintajärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä?
Lastensuojelun suuret kustannukset (perheen vuosikulut yli 25 000 €) milj. € (valtion osuus) 2000 2001 2002 2003 2004 162 196 221 257 298 Kasvua viidessä vuodessa 136 milj. €, • josta valtion osuus 96 milj.€ • lainsäädäntö muuttuu, ei tilastoida 2006->
Peruspalvelut heikentyneet • Esimerkkinä kouluterveydenhuolto
Kunnat keskittyneet raskaiden häiriöpalvelujen lisäämiseen • Häiriöpalveluihin • lastensuojeluun, • erityisopetukseen ja • lasten erikoissairaanhoitoon • yhdessä lisättyviimeisen kymmenen vuoden aikana • vuosittain 6-12 %. • Peruspalvelut/ehkäisevä työ ennallaan tai kaventunut
Lasten pahoinvoinnin • tuottama palvelukuormitus kasvanut nopeasti kaikilla toimialoilla - kasvu jatkuu! • ongelmat aikaisempia vaikeampia! Mikä selittää? • peruspalvelujen rapautuminen + • toimeentulopulmat + • vanhempien ongelmat + • yksinhuoltajuus
Liian vähän voimavaroja? • Lapsiperheiden (alle 18 v.) tukena ja palveluissa(valtio/kunnat/seurakunnat/ järjestöt/yritykset) • YKSI PÄÄTOIMINEN TYÖNTEKIJÄ 5-6 LAPSIPERHETTÄ KOHTI • Tästä henkilöstöstä • noin 70 % päivähoidossa ja opetuksessa
Voimavarat hajoavat sirpaleiseen järjestelmään • 1900-luvulla hyvinvointia rakennettiin "tyhjään" Suomeen • Jokaiseen haasteeseen uusi järjestelmä, säännökset ja usein myös ammattikunta • Saturoitui 1980-luvulla • Lapsiperheiden tuen/palvelujen resurssit: • 5-6 lapsiperhettä/kokoaikainen työntekijä
Kaaos vai hallittu moninaisuus? • Lapsipalvelujen "sääty-yhteiskunta" • terveydenhuolto -> aatelisto • sivistystoimi -> papisto • sosiaalitoimi -> talonpojat • Rajat sementoitu • lait, ammattikunnat, virkaehtosopimukset, hallinto, toimintakäytännöt • Uusi yhteiskunta tuottaa monisyisiä ongelmia • Toimintojen moninaisuus (complexity) kasvaa • Kaaos vai hallittu moninaisuus? • Johtamisen haaste
Sirpaleista kokonaisuuteen! • Resurssien lisäys vanhaan järjestelmään vain lisää moninaisuutta • johtaa kohti kaaosta • Tarvitsemme lapsiperheiden ja lasten tuen uudistamista kokonaisuutena 2000-luvun haasteiden mukaan ja niihin vastaavaksi • Selvennettävä kokonaisuutta hahmottavia ydinteemoja
Innovaation ydinteemat • Lapsiperheiden määräaikaiset hyvinvointiarvioinnit • Hyvinvointioppiminen • Kehitysyhteisöt
Määräaikaisarviointien nykytila • StakesOPH -seminaari huhtikuussa • Kysely terveyskeskuksilla • Jokaisella oma järjestelmänsä • neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon tarkastukset • varhaiskasvatuksen palvelutarvearvioinnit, yms. • perusopetuksen kouluvalmiustestaukset • Ikäryhmät, menetelmät ja merkitseminen asiakirjoihin hyvin vaihtelevaa • ei yhteisiä käytäntöjä aina edes omassa yksikössä • menetelmiä usein sovelletaan (esim. LENE) • kirjaaminen vaihtelevaa • lapsikeskeistä, harvoin koko perhe
Lapsiperheiden määräaikaiset hyvinvointiarvioinnit • Tavoitteena valtakunnallisesti yhteinen runko-ohjelma • koko perhe • hyvinvointiarviointi yhteistyössä • perhe + moniasiantuntijuus = sopimus jatkosta • yhdistetään eri toimialojen tarpeet ja näkökulmat • samat ikävaiheet • yhteiset menetelmät • yhteinen kirjaamiskäytäntö ja raportointi • tulos yhteisessä käytössä
Yksikkönä lapsiperhe Arvioinnin ulottuvuuksia • Vanhempien hyvinvointi • Esim. Audit; mielialaseula • Parisuhde • Vanhemmuus • Sisarukset • Läheistuki • Lapsen hyvinvointi ja terveys
30 raskausviikko 4 kk 8 kk 1,5 v 3 v 5 v 7 v 10 v 12 v 14 v 17 v Ehdotus ajoitukseksi
Hyvinvointioppiminen • Hyvinvointia opitaan samalla tavalla kuin lukemista ja laskemista • myös pahoinvointia "opitaan"! • Oppiminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä • lapsi oppii, vanhemmat oppivat, perhe oppii yhdessä • Keskeiset teemat • puhuminen/vuorovaikutus • liikkuminen • arjen rytmit, lepo, ruokailu, yms. • elimistön ja mielen viestit ja niiden tulkinta • Kriittiset vaiheet varhaislapsuudessa, jatkuu koko elämän • Varhainen hyvinvointioppiminen on varhaiskasvatuksen perusta!
Mitä tarkoittaa?Esimerkkinä varhaiskasvatus "Varhaiskasvatus on • ammatillista toimintaa, jonka • päämääränä on tukea • lapsiperheiden ja lasten hyvinvointioppimista • perhesuunnittelusta keskilapsuuteen"
Kehitysyhteisöt vs. palvelut Kehitysyhteisöt • pysyviä (useita vuosia) • lapsi ja nuori ovat niiden jäseniä • oma erityinen yhteisöllisyys Palvelut • perustuvat asiakkuuteen • usein ongelma- ja asiantuntijakeskeisiä • "häiriöpalvelut
Perhe kehitysyhteisönä • isän hyvinvointi • äidin hyvinvointi • parisuhde • vanhemmuus • tukevat ja joskus korvaavat läheiset Perhe on lapsen tärkein, mutta ei ainoa kehitysyhteisö
Lapsen kehitysyhteisöt Lapsi kuuluu useisiin kehitysyhteisöihin. Tärkeimmät kehitysyhteisöt ovat • perhe • varhaiskasvatus • koulu • harrastukset • media ja • katu
Palvelut vahvistamaan kehitysyhteisöjä Palvelujen ensisijainen tehtävä tukea kehitysyhteisöjä Tavoitteeksi häiriöpalvelujen kysynnän - asiakkuuksien - vähentäminen
Lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu aikuisten kautta • Lapsi on kehitysyhteisönsä "kuumemittari" • Lapsessa havaitaan kehitysyhteisöjen toimivuus • niiden hyvin- ja pahoinvointi • Lasta autetaan parhaiten kehitysyhteisöjä tukemalla • lapsen auttamiseksi aikuisten tulee muuttua
Miten uudistaisin? Kolme toiminnallista kokonaisuutta • Hyvinvointineuvola -9 kk - 2 v. • Perhekeskus 3 - 8 v • toiminnallinen kokonaisuus, ei rakennus? • Perusopetus 9 - 18 v Oppivelvollisuus 5 - 18 v.
Painopiste varhaislapsuuteen…. • Äitiysneuvola ja lastenneuvola yhteen • raskauden alusta 3. ikävuoteen • äidin ja lapsen hyvinvointi • vanhempien hyvinvointi, parisuhde ja vanhemmuus • Nykyisen neuvolatyön lisäksi • Lapsiperheen määräaikaiset hyvinvointiarvioinnit • Perheen hyvinvointitapaamiset • Kotikäynnit • Vanhempien tukeminen vertaisryhmissä • Kotipalvelu • Päätoimiset neuvolalääkärit • Terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä työpari
… ja uusi perhekeskus • Rakennetaan 3 - 8 -vuotiaille toiminnallisesti yhtenäinen perhekeskus • varhaiskasvatus ja lastenneuvola • esikoulu, alkuopetus ja niiden oppilashuolto, • varhaiseen tukeen pyrkivä lastensuojelu • muut lapsiperheiden tukitoiminnat • päätoimiset lääkärit • Perheiden hyvinvointitapaamiset, kotikäynnit jatkuvat, vertaisryhmiä tarpeen mukaan • Terveydenhoitaja, perhetyöntekijä ja psykologi opettajien tukena
Perusteluja • Tuetaan hyvinvointioppimista ennen koulua! • Sirpaloituneet toiminnat yhteen • Alle 3 -vuotiaille hyvinvointineuvolan tukema kotihoito • ”Kokopäivähoito/koulu” kaikille 3 - 8 -vuotiaille • Subjektiivinen oikeus 5. ikävuoteen saakka • Velvollisuus 5. ikävuodesta alkaen • Hyvinvointiarvioinnit etenkin 3- ja 5-vuotiaana • luki/ADHD/ym • "koulukypsyys" • Lapsen ei tarvitse huomata, milloin varhaiskasvatus muuttuu perusopetukseksi!
KOLMIOSAINEN PERUSOPETUS • Oppivelvollisuus 5 - 18 -vuotiaille • Alkuopetus perhekeskuksessa • Yhtenäinen peruskoulu 9 - 15 -vuotiaille • Toinen peruskouluaste 16 - 18 -vuotiaille: • Lukio + ammatillinen + "työkoulu" • Päätoiminen opiskeluhuoltohenkilöstö kouluyhteisössä • Päätoimiset lääkärit • Peruspalvelutiimi • Erityisopettaja, terveydenhoitaja, lääkäri kuraattori/perhetyöntekijä ja psykologi
Erityisosaaminen tukee lähipalveluja • Perustason tiimityötä tukemaan moniammatillinen osaamiskeskus • puhe-, toiminta- yms. terapeutit • vaativan lastensuojelun asiantuntijat (esim. huostaanotot) • lasten- ja nuorisopsykiatria • avohoitosuuntautunut pediatria • konsultointia, työnohjausta, koulutusta ja hoitoa • asiakkaita perustason lähettämänä, ei suoraan • myös tutkimus- ja kehittämistyötä • väestöpohja 40 000 + • Kolmantena tasona vahvaa eriytyvää erityisosaamista • esim. lapsiperhepsykiatria, lastensuojelu
Kustannuksista • KETI-tiedoissa kysyttiin kustannuksia • Löydetty tuloste vain 1989-1992 milj. Euroa 89 90 91 92 Tilastotieto 29,9 32,0 34,1 33,3 2006 rahassa 41,3 41,7 42,6 40,6
Suuret kaupungit 2005 • Selvitettiin 10 suurimmassa kaupungissa henkilötyövuodet • lääkäri/tterveydenhoitaja erikseen • oppilasmäärät • Arvioitiin htv:n palkkakustannus • lääkäri: 80 000/vuosi • terveydenhoitaja: 40 000/vuosi • Laskettiin ”henkilöstömenot” • Verrattiin laatusuosituksen mukaiseen mitoitukseen
Hallinto • Kuntiin lapsiperhetoimintojen tulosvastuualue
Tuottava investointi! • Tuotot kasautuvat sukupolvien eliniän aikana • vuosien 2008 - 2015 investoinnit tuottavat vuosiin 2070-2100 saakka • Työvoiman uusintaminen • Hyvinvoinnin lisääntyminen • Sosiaaliturvan ja häiriöpalvelujen kuormituksen vähentäminen