Laurean juonneopetussuunnitelma

1. Laureanjuonneopetussuunnitelma Seminaari ops-työn etenemisestä ammattikorkeakouluissa 11.10.2005 Outi Kallioinen

2. Juonneopetussuunnitelman tausta Lähtökohtana Bolognan prosessi ja eurooppalaisen korkeakoulualueen kehittäminen Laurean tehtävä ammattikorkeakouluna tunnistetaan osaamisen tuottajana (vrt. Raij 2003) Laurean osaamisalueiksi tunnistetaan hyvinvointiosaaminen, liiketoimintaosaaminen, tieto- ja viestintätekniikkaosaaminen ja kestävän kehityksen osaaminen

3. Osaamisen tuottaminen ja ammatti-korkeakoulun tehtävien integrointi (T&K, pedagogiikka ja aluekehitys) tuovat uuden haasteen, joka kuvataan aluksi hankkeistettuna opetuksena (vrt. Raij 2003) myöhemmin LbD - toimintamallina Opetussuunnitelman kehitystyö nähdään välttämättömänä uusiin haasteisiin vastaamiseksi Ops on osaamisen kehittymisen prosessin kuvaus kohti asiantuntijuutta Juonneopetussuunnitelman tausta

4. Rehtori Pentti Rauhala vertaili eri opetussuunnitelmamalleja ja esitti juonneopetussuunnitelman tutustumisen arvoisena mahdollisuutena Perustettiin opetussuunnitelman kehittämistyöryhmä, joka perehtyi eri malleihin mm. vierailemalla Oulun yliopistossa ja perehtymällä siellä kehitteillä olevaan juonneopetussuunnitelmaan (vrt. Karjalainen: Akateeminen opetussuunnitelmatyö 2003) Juonneopetussuunnitelman tausta

5. Juonteiden etsiminen Laurealaisten juonteiden löytämiseksi laadittiin tutkimussuunnitelma keväällä 2004 (Raij & Rantanen) Alustava oletus oli, että kun kartoitetaan opettajien käsityksiä Laurean osaamisalueiden keskeisistä käsitteistä, on mahdollista tunnistaa ne ydinosaamiset, joista kaikille yhteiset juonteet voidaan nimetä Juonteet ymmärretään osaamis- ja tulevaisuusnäkökulmasta Juonteilla tarkoitetaan tulevaisuuden työelämässä tarvittavia ydinosaamisia.

6. Tiedon keruu ja analysointi Keväällä 2004 tehtiin pilottina kartoitus koskien käsityksiä hyvinvointiosaamisen käsitteestä Kaikille opettajille lähetettiin kysely-lomake Vastauksia pyydettiin kysymyksiin: 1) Mitä ymmärrät hyvinvointikäsitteellä? 2) Millaista osaamista tulevaisuuden työntekijöiltä edellytetään ihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi? 3) Mitkä ovat tulevaisuuden hyvinvointi-osaamisen ja sen kehittämisen keskeiset painopistealueet? (mainitse enintään kolme)

7. Tulokset analysoitiin alueyksiköittäin (Raij, Rantanen, Rinta, myöh. Hartikainen) Analyysin ensimmäisessä vaiheessa etsittiin aineistolähtöiset luokat. Luokittelun lähtökohtana käytettiin vastauksissa esiintyviä yksittäisiä sanoja tai ilmaisuja. Löydettiin: hyvinvoinnin käsitteeseen 38 luokkaa, hyvinvointiosaamiseen 45 luokkaa ja tulevaisuuden haasteisiin 28 luokkaa. Toisessa vaiheessa suoritettiin luokitteleva analyysi ja laskettiin eri luokkiin liittyvien havaintojen frekvenssit. Tulosten analysointi

8. Tulosten analysointi Lisättiin uusia luokkia, pilkottiin alkuperäisiä ja täsmennettiin luokkien sisältöjä vastaajien kuvaamien merkityssisältöjen näkökulmasta. Saatujen frekvenssitaulukoiden pohjalta tunnistettiin niitä vastaavat ilmiöt. Saatuja tuloksia verrattiin aikaisempiin hyvinvointi- ja osaamistutkimuksiin. Tunnistettiin ydinosaaminen suhteessa hyvinvointiosaamiseen.

9. Pilotista eteenpäin Laurean laajennettu johtoryhmä käsitteli kehittämisseminaarissa suoritetun pilotin tuloksia. Johtopäätöksenä oli, että vastaava kysely lähetettiin myös koskien liiketoiminta-, tieto- ja viestintätekniikka- sekä kestävän kehityksen osaamista. Vastaava tiedon keruu ja analysointi suoritettiin alueyksiköittäin (Raij, Rantanen ja Hartikainen)

10. Ydinosaaminen juonteena Johtopäätöksenä todettiin, että laurealainen juonne muodostuu ydinosaamisesta Juonteiden lopullinen nimeäminen edellytti perustetun ohjausryhmän ja laurealaisten asiantuntijoiden kuulemista. Keväällä 2005 rehtori teki päätöksen juonteiden nimeämiseksi. Nimettiin juonneasiantuntijat vastaavien ydinosaamisten aloista väitelleistä tohtoreista. Juonteet kuvataan syksyn 2005 aikana heidän toimestaan kolmena eri tasoisena osaamisena, joista perustason on jokaisen laurealaisen opiskelijan saavutettava.

11. Juonteet Ammatillis-tiedollinen osaaminen Ammatillis-taidollinen osaaminen Eettinen osaaminen Reflektio-osaaminen Globalisaatio-osaaminen Verkosto-osaaminen Innovaatio-osaaminen

13. Substanssispesifit juonteet Koulutusohjelmiin keskeisesti liittyvä substanssispesifinen tiedollinen ja taidollinen ydinosaaminen nimetään aikaisempiin selvityksiin ja tutkimuksiin perustuen juonneryhmän suosituksesta ammatillis- tiedollisena ja ammatillis-taidollisena osaamisena Juonteet 1 ja 2 ovat muista poiketen tavoitteen määrittelyltään selkeästi koulutusohjelmakohtaisia.

14. Opetussuunnitelman perusidea Laureassa Laurealaiset opetussuunnitelmat muodostuvat Laurean strategiaan ja ennakointiin perustuvista Laurean yhteisistä juonteista sekä alakohtaisesta osaamisesta. matriisi, jossa juonteet ja teemat juonteet muodostavat Laurean opetus-suunnitelman ja ovat kaikille opetus-suunnitelmille yhteisiä teemat muodostavat koulutusohjelmakohtaisen opetussuunnitelman Teema kuvataan osaamisena suhteessa vastaavaan työelämään ja se tulee olla luettavissa ja ymmärrettävässä muodossa

15. Teemat ovat koulutusohjelmaspesifejä kuvaavat koulutusohjelmakohtaista ydinosaamista opintojaksoja yleisemmällä tai abstraktimmalla tasolla ja ne pääsääntöisesti jakautuvat opintojaksoihin. yhteissuunnitteluryhmissä teemat: johtaminen, yrittäjyys, asiakkuus, soveltava t&k-osaaminen kunkin teeman kohdalla määritellään, millaista osaamista sen sisältöjen omaksumisen kautta kehittyy juonteisiin peilattuna muodostavat sellaisenaan juonteet (1&2): ammatillis-tiedollinen ja ammatillis-taidollinen osaaminen

16. Teemat, jatk. Teemojen määrittelyssä lähtökohtana on osaaminen, ei esim. ilmiöt. Teemoista kuvataan tavoitteet (yleisellä tasolla), mutta ei sisältöjä. Jokaiseen teemaan laaditaan kokonaistavoite Teemoihin tulee näkyviin yhteys juonteisiin, sisällön kautta suodattuneet juonteet. Teemojen kokonaistavoitteet johdetaan osaamisalueista. Taustalla tulisi olla myös teoreettisia jäsennyksiä ja ne tulee ilmaista opstekstissä. Teeman laajuus on 10-40 op. Tietyn teeman laajuus on pääsääntöisesti vakio (ts. kaikille opiskelijoille sama) Teemojen toivotaan muodostuvan 2-4 opintojaksosta

17. Opintojaksot Opintojaksoilla tarkoitetaan teemaa tai sitä osaa teemasta, joka on suoritettavissa yhden lukukauden aikana Opintojaksoista kuvataan tavoitteet ja sisältö. Sisältöjen kuvauksessa ei ole tarpeen olla liian yksityiskohtainen. Ops on enemmän ”viitekehysmäinen”, toteutukset dynaamisempia. Opintojaksojen tavoitekuvauksissa kuvataan minimitaso, jonka kaikki opiskelijat saavuttavat Opintojakson ”peruslaajuus” on 10 op Laajuudeltaan 5 op:n opintojaksoja tulee käyttää vain perustelluista syistä. (esim. säännellyt harjoittelut joissakin ko:ssa, opinnäytetyö 15 op jne.)

19. OPETUSSUUNNITELMATYÖPROSESSI 3.2.2005

20. Ops-prosessin ulkoinen arviointi käynnistyy lokakuussa 2005 tavoitteena tukea käynnissä olevaa ops-työtä prosessin aikana sekä toisessa vaiheessa syksyllä 2006 arvioida valmis ops ja sen toimivuus käytännössä arvioinnin toteuttaja Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu