1 / 22

Kriminalistiikka - Peruskäsitteet ja rikostutkinta Karl Linderborg, rikostarkastaja

Kriminalistiikka - Peruskäsitteet ja rikostutkinta Karl Linderborg, rikostarkastaja Keskusrikospoliisi. Kiriminalistiikka - käsitteet. Kriminalistiikka, kriminaalitekniikka ja -taktiikka, tekninen rikostutkinta, forensinen tiede?

colman
Download Presentation

Kriminalistiikka - Peruskäsitteet ja rikostutkinta Karl Linderborg, rikostarkastaja

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kriminalistiikka - Peruskäsitteet ja rikostutkinta Karl Linderborg, rikostarkastaja Keskusrikospoliisi

  2. Kiriminalistiikka - käsitteet • Kriminalistiikka, kriminaalitekniikka ja -taktiikka, tekninen rikostutkinta, forensinen tiede? • Rikosten esitutkinta: taktiset tutkintatoimenpiteet ja tekninen tutkinta • Kriminalistiikka = rikostutkintaoppi • Kriminaalitekniikka • Kriminaalitaktiikka • Tekninen rikostutkinta eli rikostekniikka = epäiltyyn, rikospaikkaan ja -välineisiin ym. kohdistuva dokumentointi ja näytteenotto ja -käsittely, joka edeltää forensisia laboratoriotutkimuksia • Forensinen tiede = teknisten ja luonnontieteiden soveltaminen esitutkintaan

  3. Kriminaalitekniikka Tekninen rikostutkinta (Hallinnollinen näkökulma) Tekninen rikospaikkatutkinta ja tämän jälkeen laboratoriossa tapahtuva näytteiden tutkiminen ja vertailu sekä näiden tutkimusten perusteella annettavat lausunnot Forensinen tiede Koostuu useista metodologioiltaan erilaisista tutkimusalueista Soveltaa useita eri tieteenalojen oppeja Forensisen tieteen tutkimusalueita Sormenjälki- ja muototutkimukset DNA-tutkimukset Karva-, kuitu ja hiukkatutkimukset Oikeudellinen käsialanvertailu Äänitutkimukset Asetutkimukset Palonsyytutkimukset Huumausainetutkimukset 3

  4. Kriminaalitekniikka • Tutkimusraportit • Tulosten tulkinnan ja johtopäätösten luonne (Rudham) • Faktiset lausunnot • Kvantitatiiviset lausunnot • Kvalitatiiviset lausunnot • Subjektiiviset lausunnot • Forensisen tieteen ammattilaisen perinteinen ajatusmalli (Inman, Rudin) • Viisi peruskäsitettä • Siirtymä = materiaalin vaihto kahden kohteen välillä • Identifiointi = todistusaineiston ominaisuuksien määrittely • Luokittelu/individualisointi = alkuperän selvittäminen • Yhteys = henkilön yhdistäminen rikospaikkaan • Rekonstruktio = tapahtumainkulun selvittäminen

  5. Kriminaalitekniikka • Todisteiden näyttöarvo • Arvioinnissa huomioitava identifioinnin luotettavuus ja individualisoinnin, luokittelun ja yhteyden osoittamisen varmuus • Forensisilla tutkimuksilla saatujen aihetodisteiden kokonaisnäyttöarvo perustuu • Tutkimustulosten/havaintojen/johtopäätösten luotettavuuteen • Tuloksen/havainnon/johtopäätöksen esiintymisen todennäköisyyteen • Erillisten, mutta näytön kannalta yhdensuuntaisten tulosten/havaintojen/johtopäätösten määrään • Tutkimustulosten luotettavuus vahvasti menetelmäriippuvainen • Eksaktit tutkimukset • Tutkimus aina tietyn vakiokaavan/-menetelmän mukaan - johtopäätös ei välttämätön • Approksimatiiviset tutkimukset • Tutkijan henkilökohtainen arviointi ja johtopäätökset

  6. Kriminaalitaktiikka Taktiset tutkintatoimenpiteet Tutkinnan suunnittelu Rekisteritietojen hyödyntäminen esitutkinnassa (erityisesti JR-tutkinta) Rikosanalyysit Tiedustelu ja tarkkailu (sekä Suomessa että ulkomailla) Järjestäytynyt rikollisryhmä: EU-kriteerit, RL:n määritelmä: vähintään kolme henkilöä, tietyn ajan koossa pysyvä rakenteeltaan jäsentynyt, toimii yhteistuumin tehdäkseen RL 17:1a §:n 1 momentissa mainittuja rikoksia Oikeuspsykologia Asiantuntijalausunnot Kuulustelutaktiikka Tavoitteena tapahtuman selvittäminen sekä valmistelu hyödyntäen kriminaalitekniikkaa keskitettyä, välitöntä ja suullista prosessia varten 6

  7. Poliisin tutkintaorganisaatiosta ja tutkintayksikön valikoitumisesta talousrikosjutuissa • Poliisin rikostutkintayksiköt: Paikallispoliisin yksiköt ovat etulinjassa ja tutkivat valtaosan talousrikoksista(kin) • Tulli ja RVL tutkivat oman sektorinsa jutut • KRP:n talousrikostutkinnan strategia • 1. vaativat jutut, 2. reaaliaikaiset, 3. TRJ • Mistä jutut tulevat? • tiedusteluosasto / Rape /tied. maalit/., • PTR, Poha, VKSV. Konk.am.tsto • valvontaviranomaisen tutkintapyyntö/ VeroH (Hytsy ex. Virke) • asianomistajan tutkintapyyntö • sivullisen ilmianto / mediatieto / vihjetieto ym. • tutkittaessa toista rikosasiaa

  8. KOHTEEN TUNNISTAMINEN VIHJETIETO RAPE PTR ? SELVI-TYKSET VERO MUU TUTKINTA

  9. Tutkintapyynnöistä • Esitutkinta voidaan aloittaa ilman tutkintapyyntöäkin • Asianomistajarikokset, rangaistusvaatimus pakollinen edellytys • Näyttökynnyksistä, ETL 2 § ”on syytä epäillä” • Tunnusmerkistöt • Tutkintapyynnön sisällöstä • Asialegitimaatio / prosessivaltuutus • Asianomistaja, ilmiannettu / rikoksesta epäilty • Tekopaikka, tekoaika, tekotapa (= teon kuvaus siten, että ainakin objektiiviset rikostunnusmerkit käyvät esille) • Vahinko, ainakin alustava selvitys, jos se on tunnusmerkistötekijänä • Näyttö / henkilö- ja esinetodisteet

  10. Tutkinnan alkutoimista • Aikataulutus ja resurssien varaaminen -> Norsun syöjän strategia • Rikosilmoitus (patja / sakari) yhteys syyttäjään ja jatkuva yhteydenpito • Aineistoon ja asiaan tutustuminen -> neuvottelut ilmoituksen tekijän, asianomistajan ja valvontaviranomaisen kanssa (asiantuntijoiden kuuleminen) - > asianomistajakuulustelu • Tutkintasuunnitelma • Todistusaineiston hankinta -> asiakirja- ja henkilötodisteet, pankkitilitiedustelut, oikeusapupyynnöt, asiantuntijalausunnot tilaukseen, todistajakuulustelut

  11. Aktiivivaihe • Tiedustelu- ja tarkkailuvaiheen jälkeen • Asianosaisten tavoittaminen, etsintä, EAW, OAP:t, luovutusprosessi • Kotietsinnät ja takavarikot (asiakirjat ja data) • Telepakkokeinot, muut salaiset pakkokeinot, peiteoperaatiot • Kuulusteluvalmistelut (käsiteltävät teemat, tutkinta-aineisto, kysymykset, resurssivaraukset, aikataulutus) • Epäiltyjen, asianomistajien ja todistajien kuulustelu • Täydennyskuulustelut • Rikoshyöty / turvaamistoimet

  12. Esitutkintapöytäkirjan kokoaminen • Aineiston seulonta, täydentäminen, analyysi ja johtopäätökset • Syyttäjän kommentit ja lisätoiveiden selvittäminen, täydentäminen • Johdannon laatiminen • Liiteaineiston järjestäminen • Digitalisointi  sähköinen pöytäkirja

  13. Tutkinnan päättäminen • Loppulausunnot • Syyttäjälle vai ei • Jakelu • Julkisuus / salassapito • Jälkityöt, turvaamistoimien koordinaatio, pakkokeinojen purkaminen, omaisuuden palauttaminen, aineiston arkistointi

  14. Prosessin seuranta • Syyttäjän avustaminen oikeudenkäynnissä • Tuloksen arviointi • Rikosprosessi on osista ja eri viranomaisten yhteistyöstä muodostuva kokonaisjärjestelmä, jonka vaikuttavuus perustuu siihen, että ketjun jokainen lenkki toimii yhteisen tavoitteen hyväksi. -o-o-o-o-o-o -o-o-o-o-o-o

  15. Jutun suunnittelusta tarkemmin - resurssien suunnittelu Esitutkintaa aloitettaessa huomioitavia seikkoja • Jutun laajuus • arvioitava alustava jutun kesto ja tarvittavat resurssit • pyritään siihen, että tutkijat ovat pysyviä - esimiesten sitoutuminen • riittävät resurssit - kuulustelujen määrä, pakkokeinot • PKL 5 a § luvun pakkokeinot : riittävät resurssit • esim. tilakuuntelun suorittaminen vaatii useita henkilöitä

  16. Jutun laajuus • Työmäärän ennakoiminen • hahmotellaan kuulustelujen määrä • esitutkinta-aineiston määrä • tarvitaanko ”juttuvääpeli", joka vastaa tutkinta- aineistosta ja sen järjestyksestä? - tutkintasihteerin rooli • hahmotellaan pakkokeinot ja niiden tarve (perinteiset + PKL 5a) • sähköiset tietovälineet ja niiden tutkinta • elektroninen todistusaineisto • oikeusavut, virka-avut, matkustaminen • lähtökohta tutkintaryhmän rakenteelle (tutkijoiden ja tutkinnanjohtajien määrä) • liittymät muuhun rikollisuuteen / historia

  17. Aikataulu • Aikataulu tutkinnan kestosta • perehtyminen aineistoon • tiedusteluvaihe • iskujen valmistelu • kiinniotot, kotietsinnät, vakuustakavarikot ym. • kuulusteluvaihe • pöytäkirjan laatiminen ja loppulausuntovaihe • syyteharkintaan siirtäminen • Tarkan aikataulun laatiminen ei aina ole mahdollista

  18. Kustannukset • Kustannuslaskelman laatiminen • erityiskustannukset • matkustaminen • kalusto (ajoneuvot, atk) • yhteistyö ulkomaisten viranomaisten kanssa • käännös ja tulkkauspalvelut • erilaiset asiantuntijalausunnot • ylityöt (vapaana/rahana/sovitaan etukäteen esimiehen kanssa)

  19. Erityisosaamisen tarve • Erityisosaaminen ja palvelut • kielitaito • tekniikka, sähköisten tietovälineiden tutkiminen • juridiikka, taloushallinto • analyysihenkilön tarpeellisuus tutkintaryhmän jäsenenä (analyysiohjelmien käyttö) • kaaviot, aikajanat ym. • tulkkaus ja käännöspalvelut (varaus) • osataan varautua ja varata tarvittavia tukipalveluja ajoissa

  20. Rikoshyödyn jäljitys • Omaisuuskartoitus (RIHY) • raha- ja arvo-osuustilit • kiinteistöt, ajoneuvot (autot, veneet…) • vakuutukset ym. • kokonaisarvio omaisuudesta • laajennettu hyödyn menettäminen vai samastus? • yhteistyö ulosoton erikoisperinnän kanssa

  21. Operaation suunnittelu Iskua suunniteltaessa huomioitavia seikkoja Taktiset näkökulmat • miten isku mitoitetaan ja ajoitetaan • epäiltyjen väliset suhteet (sukulaisuus, motiivit, kumppanit samassa teossa, vaikutus kiinniottoon) • sotkemisvaaran kartoittaminen (epäillyt, todistajat) • pakkokeinojen käyttö (etsinnät ja kiinniotot – samanaikaisuus) • ketkä on kuultava ja eristettävä ehdottomasti • vaikuttaminen todistajiin (ETL 48 §:n ilmaisukielto) • keitä todistajia voidaan "turvallisesti" kuulla ennen iskuja • valitaan tutkintaryhmässä vastuututkija kullekin pääepäillylle • kuulusteluiden valmistelu ja kuulustelutaktiikka

  22. Lähde: Himberg: Tekninen rikostutkinta - Johdatus forensiseen tieteeseen, Helsinki 2002

More Related