1 / 18

Sadutus vuorovaikutuksen välineenä

Sadutus vuorovaikutuksen välineenä. Anne Christiansen TT11K Suullinen esitys TYSUO1. Sisältö. Mitä tarkoittaa satu - sadutus Sadutuksen perussanastoa Sadutuksen ohje Ryhmätehtävä, pienryhmissä sadutusta Sadutuksen vuorovaikutuksellinen hyöty. Sadut ovat tärkeitä.

cortez
Download Presentation

Sadutus vuorovaikutuksen välineenä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Sadutus vuorovaikutuksen välineenä Anne Christiansen TT11K Suullinen esitys TYSUO1

  2. Sisältö • Mitä tarkoittaa satu - sadutus • Sadutuksen perussanastoa • Sadutuksen ohje • Ryhmätehtävä, pienryhmissä sadutusta • Sadutuksen vuorovaikutuksellinen hyöty

  3. Sadut ovat tärkeitä • Lapsi luo mielikuvansa saduista oman elämän pohjalta. Lapsi voi omissa mielikuvissaan käsitellä omia asioitaan. • Satu auttaa lasta purkamaan sekä käsittelemään tunteitaan. Satujen avulla lapsi saa lohdutusta ja lapsen itsetunto vahvistuu. • Lapsi uskaltaa kertoa mieltään painavista asioista satujen avulla.

  4. Sadutus on suomalainen keksintö • Sadutusmenetelmän kehitti Suomalainen koulupsykologi Monika Riihelä työskennellessään lasten parissa 1980-luvun alussa. • Sadutusmenetelmää on käytetty yli kaksikymmentä vuotta mm. Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Virossa. • Menetelmää on sovellettu eri-ikäisten ihmisten parissa kodeissa, neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa, kirjastoissa, sairaaloissa, vanhainkodeissa ja taidenäyttelyissä, lasten kesken ja aikuisten työkokouksissa, koulutuksessa ja terapiatyössä ja kansainvälisyyskasvatuksessa.

  5. Sadutus • Sadutus on narratiivinen menetelmä, jossa vapaasti tuotettu kertomus, satu tai tarina syntyy kertojan ja saduttajan välillä. (Narratiivi tarkoittaa kertomusta.) • Menetelmä koostuu neljästä vaiheesta, jotka erottavat sen muista narratiivisista menetelmistä. • Sadutusmenetelmän avulla on taltioitu lasten (ja myös aikuisten) vapaata tarinan kerrontaa.

  6. Sanastoa… • Sadutettavaeli kertomuksen kertoja on lapsi, nuori, aikuinen tai vanhus. • Saduttaja on kirjaaja, siis aktiivinen kuuntelija ja sadutuksen innoittaja. • Tekijän oikeus satuun on jokaisella iästä riippumatta. • Perussadutus on lapsen tai aikuisen tarinan kirjaamista sana sanalta avoimesti, sadutettavan nähden ja ilman annettua aihetta, arviointia tai tulkintaa. Saduttaja lukee aina kertomuksensa sadutettavalle, joka saa halutessaan muuttaa sitä. • Yksilösadutuksessa sadutetaan yhtä kertojaa erillisessä tilassa. • Ryhmäsadutuksessa useat kertovat yhtä tarinaa vuorotellen ja yksi henkilö toimii kirjaajana. • Aihesadutus on saduttamista yhdessä sovitusta aiheesta. • Leikkisadutus on lapsen leikin kirjaamista avoimesti hänen luvallaan. • Sadutusdokumentointi on sitä, että saduttaja kirjaa avoimesti lasten nähden, mitä he leikkivät, tekevät ja keskustelevat. • Keskustelusadutuksessa kirjataan vuoropuhelu avoimesti keskustelijoiden luvalla.

  7. Esimerkkejä saduista… • Lindan (2 v 4 kk) satu: Kauppa. Auppa. Kauppa. • Vilin (8 v) satu: Siilin koulupäivä Eräänä päivänä oli siili, joka meni kouluun. Hänen ensimmäinen tuntinsa oli toi uskonto. Sitten hän opiskeli matematiikkaa, kunnes kellot pirisi ja välitunti tuli. Ja sitten välitunnilla pientä siiliä kiusattiin ja hän kertoi opettajalle. Sitten hän luki omaa kirjaansa. Ja sen jälkeen hän taas opiskeli matematiikkaa, kunnes taas koulun kellot pirisi ja hän meni kotiin. Kotona oli lettuja syötäväksi, ja hän söi kaikki. Loppu.

  8. 39-vuotiaan naisen satu • ”Sininen on suloista”, kuiskasi pieni kissa pyykkikorin pohjalta ja venytti selkäänsä. Maija katsoi ympärilleen huoneessa. Hän ei nähnyt ketään. Vanhoissa seinissä kaikui uudelleen: ”Sininen on suloista.” Ja kissa nosti häntänsä pystyyn kohti taivasta. Maija juoksi eteiseen ja kohtasi kissan keltaiset silmät. Hiljainen ilma toisti sinistä. ”Osaatko sinä puhua?” Maija kysyi kissalta. Kissa kurnautti polviaan, otti vauhtia ja hyppäsi Maijan syliin. ”Puhuako?” se kehräsi. ”Onhan näet niin, että kissat ovat aina osanneet puhua, ovat vain viisaina eläiminä jättäneet moiset höpinät taakseen aikapäivät sitten. Mutta en voinut vastustaa kiusausta. Sininen on suloista!”

  9. Sadutuksen ohje: DanskFortæl en historie som du vil. Jeg skriver den ned præcis som du fortæller den. Og når den er færdig læser jeg den for dig, Så du kan ændre på den hvis du vil. English Tell a story that you want. I will write it down just as you will tell it. When the story is ready I will read it aloud. And then if you want you can correct or make any changes. Suomeksi Kerro satu. Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi . Ja voit muuttaa tai korjata sitä mikäli haluat.

  10. Sadutuksen kulku Saduttaja tarvitsee työvälineekseen kynän ja paperia Sadutuksen ohje on lyhyt ja sisältää neljä vaihetta: • Kertominen • Aloitus on yksinkertainen kehotus tarinan aloittamiseen – ei kysymys. • Lapsi itse päättää, mistä haluaa satuilla. • Ohjaajan ehdottamia aiheita, kysymyksiä tai virikkeitä ei tarvita. • Kirjoittaminen • Aikuinen kirjoittaa sana sanalta muistiin kertomuksen avoimesti lapsen nähden. • Aikuinen ei muuta tai korjaa lapsen "virheitä". • Kirjaamisen yhteydessä joutuu joskus pyytämään lapselta: "Odota vähän, en ole vielä ehtinyt kirjoittamaan." Se ei yleensä häiritse itse kertojaa. • Tauon aikana lapsi voi rauhassa miettiä, miten kertomus jatkuu.

  11. Sadutuksen kulku • Lukeminen • Aikuinen lukee kirjoittamansa tekstin lapselle. • Joskus se on kolmen sanan mittainen, toisinaan pieni kirja. Se voi olla myös runo, näytelmä tai tosikertomus. • Äänenpainoilla ja jaksotuksella luodaan lapselle oman tekstinsä kuuntelukokemus. • Kertojan toivomat korjaukset • Tarinaa muutetaan lapsen toiveiden mukaan. • Tarinan kuvittaminen voi syntyä kertomuksen ohella tai sen jälkeen. • Kertomukseen kirjataan usein lapsen etu- ja sukunimi, ikä sekä kerrontapaikka ja päivämäärä.

  12. Ryhmätehtävä • Muodostakaa viiden hengen ryhmiä. • Valitkaa saduttaja, joka kirjaa kertomuksen juuri niin kuin ryhmäläiset sen kertovat. • Saduttaja pitää huolen että jokainen saa vuorollaan kertoa esim. yhden asian/lauseen. • Kirjaamisen jälkeen kertomus luetaan ääneen ryhmäläisille ja he saavat tarvittaessa korjata sitä. • Lopuksi kertomukset luetaan ääneen koko luokalle jos ryhmä antaa siihen luvan. • Aiheena on oma ryhmä/luokka eli TT11K ja terveydenhoitajaopiskelu. • Aikaa on 8 minuuttia. Ohje: Kertokaa satu/tarina. Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrotte. Lopuksi luen tarinanne ja voitte muuttaa sitä mikäli haluatte.

  13. Sadutus vuorovaikutuksen välineenä • Aikuisten keskinäinen sadutus vapauttaa ilon ja huumorin. Sen kautta uskaltautuu heittäytymään leikkimieliseksi. • Sadutus on erinomainen tutustumiskeino esim. uuden ryhmän välillä. • Sitä voi käyttää työpaikoilla uusien ideoiden synnyttämiseen. • Sadutus on keino, jolla tunteita voidaan jakaa, ilman että niitä tarvitsee erityisesti käsitellä. • Aito kuuntelu vaatii harjoitusta. Kirjatessaan säännöllisesti kertomuksia aikuinen oppii uudella tavalla kuuntelemaan lapsia tai työtovereitaan.

  14. Sadutus vuorovaikutuksen välineenä • Sadutus on vuorovaikutustapahtuma, jossa saduttaja pääsee toisen ihmisen sisäisen vuoropuhelun osapuoleksi. • Menetelmä perustuu siihen, että jokaisella on omia kokemuksia ja niistä muodostunutta erityistietoa, jota kellään muulla ei ole. • Sadutus antaa kertojalle mahdollisuuden asettaa sanansa niin, että ne aidosti heijastavat hänen omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Siinä tapahtuva vuorovaikutus on arvioinnista vapaa. • Sadutuksen avulla erityisesti lasten keskustelukulttuuria voidaan muuttaa demokraattisemmaksi. • Maitten väliset satusillat syventävät tietoisuutta vieraista kulttuureista ja elintavoista.

  15. Pysähtymistäyhteiseenhetkeen, kohtaamista.Tutustumistatoiseenuudellatavalla.Yhdessäolostanauttimista. Sadutus auttaa lasta käsittelemään pelkojaan ja ilmaisemaan itseään. Samalla hänsaaarvokkaankokemuksen: minuakuunnellaan. Sadutusta voi käyttää missä tahansa; kotona, mummolassa, saunassa, päiväkodissa, koulussa, kirjastossa, neuvolassa tai sairaalassa.

  16. Lähteet • Karlsson, L. 2003. Sadutus. Avain osallistavaan toimintakulttuuriin. Jyväskylä: PS-kustannus. • Kinanen, M. 2009. Surusäkki. Vertaisryhmätyöskentelyä lasten sururyhmille. Helsinki: PTK – poikien ja tyttöjen keskus, LK-kirjat. • http://fi.wikipedia.org/wiki/Sadutus • http://fi.wikipedia.org/wiki/Satu • https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/aineiston-analyysimenetelmat/narratiivinen-analyysi • http://www.mediakasvatus.fi/materiaalipankki/materiaalihaku/sadutus • http://www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat/Sadutus/sadutusohje.htm

  17. http://www.youtube.com/watch?v=0BxckAMaTDc • http://www.laughyourway.com/

More Related