Kaukoviisautta kirjastossa – mallia Havukka-ahon ajattelijasta

1. Kaukoviisautta kirjastossa – mallia Havukka-ahon ajattelijasta SEINÄJOEN KAUPUNGINKIRJASTO-MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTOKOKOUS 14.5.2008 Kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto, Tampere tuula.haavisto@tampere.fi

2. Strategia on vaihtoehtojen tunnistamista ja valitsemista • … niin yksinkertaista se on • Omassa työssä strategia on oiva työkalu • Pitkän tähtäimen tavoitteet yhä vaikuttavampi ohjenuora länsimaiden julkishallinnossa • Budjetit, jopa organisaatiot rakennetaan niiden mukaan, siis pikemmin tavoiteltavien asioiden kuin perinteisen hallintokuntajaon pohjalle • Strategia ripustaa johtotähdiksi tietyt päämäärät, johon jokainen toimija pyrkii omilla keinoillaan (jos aikoo tienata palkkansa…) • Hallintoyksiköiden omat strategiat ja toimintasuunnitelmat rakennetaan tämän mukaan

3. Julkishallinnon kehityssuuntia

4. Strategian rakentaminen • Yleiset päämäärät määritellään ensin • Suhteessa emo-organisaation päämääriin • Suhteessa muuttuvaan ympäristöön (web 2.0…) • Suhteessa kirjastoalan muihin toimijoihin ja strategioihin • sitten tehdään oma ydinstrategia, ja • tästä rakennellaan sitten esim. • henkilöstö- ja osaamissuunnitelma (usein tiukasti emo-organisaation valvonnassa) • verkkopalvelustrategia – mitä palveluja tuotamme verkkoon • palveluverkkostrategia (Tampereella tilaajan asia…) • aineistostrategia/politiikka • viestintästrategia

5. Tyypillisiä strategian osia • SWOT – vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat (nelikenttä, helppo täyttää porukallakin, ks. myös word-muotoinen esimerkki) • arvot – yleensä varsin pysyvää ainesta • visio – tähän tilanteeseen pyritään annettuun aikaan mennessä • toiminta-ajatus – miks on laikku? • strategiset päämäärät • kriittiset menestystekijät – miten päämääriin päästään • tuloskortit – seuranta, mittareita sun muita

6. Kirjastostrategioiden historiaa Suomessa • Ensimmäisiä tavoitteita asetettiin kirjastolaeissa (1921 ), kirjastokokouksissa ja lehtikirjoituksissa • Tavoitteellisia asiakirjoja 1960/70-luvulta alkaen • komiteamietinnöt • Kirjastopoliittinen ohjelma v. 2000 oli uusi avaus • jatkossa tuli lisää OPM:n strategioita • www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/linjaukset_ja_hankkeet/?lang=fi • tällä sivulla myös oheisaineistoa valtakunnan tasolta • näiden rinnalle kaupunginkirjastojen omat strategiat, kimppojen ja muut aluestrategiat etc. • valtion puolella vielä järjestäytyneempää strategiatyötä, valtion menettelytavat pakottavat mukaan

7. Muita kansallisia strategioita • Kansalliskirjaston strategia • www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/organisaatio/strategia.html • Kirjastoalan neuvostojen strategiat • Kaikilla muilla on paitsi yleisillä kirjastoilla • Nyt tekeillä myös sektoreiden yhteinen strategia • Yleisten kirjastojen neuvosto 23.10.2007 • yl.kirjastojen verkkostrategia esiteltiin • http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Verkkostrategia • päätettiin aloittaa neuvoston yleisstrategian laatiminen • esim: tähtäämmekö kirjastojen yhteiseen verkkoluetteloon? kaikkien kirjastojen? yleisten kirjastojen? tai miten ratkaistaisiin musiikin varastointi? Pääkaupunkiseutu tekee omaa hankettaan, entä muu maa?

8. Mukaan kaupungin strategiaan Esimerkkinä Tampere • Tampereen kaupungin strategia vuosille 2006-2012, Kaikem paree Tampere • Lyhyt versio: • www.tampere.fi/tiedostot/58f5ya5zP/kaupunkistrategia_lyhyesti.pdf • Pitkä versio: • www.tampere.fi/tiedostot/58f5pF51f/kaupunkistrategia_2005-2016.pdf

9. Havainto Tampereella 90-luvun alussa • väestö ikääntyy • palvelutarpeet kasvavat • rahat eivät riitä nykymallisen palvelun takaamiseen • työntekijät eläköityvät (ja Tampere on huono palkanmaksaja) • kuntalaisten poliittinen luottamus kuihtuu  Jotain tartti tehrä  uusi kapunkistrategia Kaikem paree Tampere

10. Mihin Tampereella tähdätään? Tampereella haetaan VAIKUTTAVUUTTA kuten yleensäkin asiallisesti johdetuissa organisaatioissa Tampereen strategiset valinnat • Hyvät palvelut, osaaminen, luovuus • Kansainvälinen kasvukeskus Strategia ulottuu vuoteen 2016 • Mikä on kirjaston anti/osuus näissä, ja seuraavalla dialla esiteltäviin tarkempiin tavoitteisiin?

11. Kirjastot Kaikem paree -kartalla • Kirjaston palvelut on jatkossa myytävä kaupungin yleisten tavoitteiden mukaan • Meillä on tarjottavaa ainakin • Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen • Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseen • Epäilemättä myös osaamisen ja elinkeinojen kehittämiseen • Vähintään epäsuorasti myös terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen – tässä koko kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ovat samassa ennaltaehkäisevässä veneessä • Vrt. Oulun painopiste: kulttuuri nostettu tärkeäksi vetovoimatekijäksi (elinkeinopol.kytkentä), agendalla samalla sijalla kuin ilmastonmuutos ja Venäjä-suhteet

12. Kirjasto kaupungin strategian toteuttajana(poliitikoille esitetty dia) • Prosessityön tuloksena organisaatiomuutoksia, joilla halutaan edistää kaupungin strategioita • uusi kotipalvelutoimi - ikäihmiset (budjettiesitys) • uusi pedagoginen informaatikko - lapset, nuoret & oppiminen, tietoyhteiskuntataidot (budjettiesitys) • uusi kirjallisuuskoordinaattori – lukemisen edistäminen (sisäisin järjestelyin) • lasten ja nuorten kulttuuri- ja kirjallisuustyö – taidekasvatus/Ryhmä XL (sisäisin järjestelyin) • maahanmuuttajatyön tehostaminen (sis.järjestelyin) • mediakasvatus vauhtiin – kaikki ikäluokat (sis.järjestelyin)

13. Kirjasto vastaa uusimalla omaa strategiaansa • Merkittävin syy muutoksiin ei ole TilTu-malli • Prosessiajattelu vaikuttaa enemmän • Maailman muuttuminen vaikuttaa enemmän • Internet! • julkaisujen määrä kasvaa, muodot moninaistuvat • kirjastonkäytön tavat muuttuneet (esim. tietopalv.kysymykset –25% 2000-luvulla) • käyttäjät muuttuvat (koulutustaso) • Nyt haetaan parasta tapaa sovittautua uuteen tilanteeseen

14. Kirjaston pelikenttä ja pelimerkit, kaikki kolme elementtiä muuttuvat • Käyttäjät ja ei-käyttäjätAineisto • erilaisine tiedon ja - kaikissa muodoissaan • kulttuurintarpeineen - alati kasvavassa • - erilaisine taitoineen määrässään • löytää ja käyttää • tietoa ja kulttuuria • Kirjaston resurssit: • Henkilökunta, osaaminen • Kokoelma ja aukioloajat • Luettelot • Toisen asteen lähteet • Luokitus, asiasanoitus ja muut tavat kuvailla sisältöä • Kaukopalvelu • Valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset palveluportaalit (esim. Pirkitta, Satumetso)

15. Tiskillä ja verkossa • Käyttäjät ovat yhä enemmän verkossa, ja mitä nuorempia, sitä perusteellisemmin – olemmeko me? minkä tasoinen orientaatio meillä on / pitäisi olla siihen suuntaan? • Nykyiset 25-vuotiaat eivät ikinä tule omaksumaan vanhempiensa tapaa käyttää kirjastoa; osia siitä kyllä, mutta perusmalli muuttuu • 98% ikäluokista 13-18 käyttää internetiä • 79% näistä käyttää päivittäin • Meillä on asiakkaita tiskillä ja (paljon?) potentiaalisia asiakkaita verkossa – miten jakaa voimat? • Tässä kiinnostavaa erityisesti se, että ainakin Tampereella pienissä kirjastoissa käyttö hiljenee – irtoaisiko niistä osaamista verkkotyöhön?

16. Kirjaston koosta riippumatta • strateginen ajattelu on hyödyllistä, kuten selkeä ajattelu yleensäkin on hyödyllistä • se tuo esiin olennaisen ja tärkeän • Auttaa valintojen tekemisessä • Auttaa hankalissa paikoissa (esim. järjestelmä-toimittajien sulautuminen… mutta kun meillä ei vielä ole yleisten kirjastojen strategiaa!) • siihen pitää saada työntekijät mukaan • motiivi voi olla maailman parantaminen tai oman paikan ja palkan säilyttäminen, tässä eri näkökulmien viimekätiset intressit yhtyvät

17. Havukka-ahon strategi • Kaukoviisaus on sitä, kun asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvoille suotu. Jolla sitä on, pitäköön hyvänään. Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa: asia jää huvikseen tapahtumatta tai se tapahtuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailma kevyt kiertää. • Veikko Huovinen Konsta Pylkkäsen suulla • Tuula Haa: tätä voi ja kannattaa myös opetella