x Grundtvigilainen didaktiikka x

1. Sivistyspedagogiikka 29.11.2011 FT Seppo Niemelä x Grundtvigilainen didaktiikka x

2. 1. itsen toteuttaminen 2. aktiivinen kansalaisuus 3. sosiaalinen eheys 4. työllistettävyys ”Yhteinen päämäärämme on Eurooppa, jossa jokainen voi toteuttaa potentiaalinsa niiden täyteen mittaan, jokainen voi antaa panoksensa (kontribuutionsa) yhteisiin asioihin ja jokainen voi tuntea kuuluvansa yhteisöihinsä.” Tällainen Eurooppa tukee myös työllistymistä. Sivistyneen Euroopan tunnukset

3. Hämäläinen: Sosiaalipedagogiikka pohjautuu sivistysteoriaan: itsekasvatuksena toteutuva sivistys on ihmisen kehityspotentiaaliin perustuva inhimillisen kasvun prosessi. Itsekasvatus = oman elämänhistorian ja kokemuksen reflektointia sekä tietoista vaikuttamista elämänkulkuun. Madsen: sosiaalipedagoginen prosessi on sivistysprosesssi, jonka tavoite on yleinen inhimillinen kehitys ja kasvu. Sivistys = lopullisesti toteutumaton ideaali demokratiasta, vapaudesta ja täysi-ikäisyydestä Natorp: sosiaalipedagogiikan kohteena ”sivistyksen sosiaaliset ehdot ja sosiaalisen elämän sivistykselliset edellytykset”. Sivistys ja sosiaalipedagogiikka

4. 1) Sivistyvä kasvaa ”omaehtoisestitoimintakykyiseksi subjektiksi samalla kun hän rakentaa yksilöllistäidentiteettiään” (Siljander) 2) Sivistyminen on yksilöllinen, autenttinen, omaehtoinen, uutta luova, ennakoimaton (nonformaalinen) prosessi, joka painottaa ihmisen vapautta todellistaa itseään uudella tavalla. On perimmiltään ajatus uutta luovassta toiminnasta. 3) Sivistys sisältää idean olemassaolevan ylittämisestä; jokaisen sukupolven on rakennettava oma sivistyksensä. 4) Sivistyminen etenee itsen (persoonallisuuden, potentiaalien) ja sosiokulttuurisen maailman vuorovaikutuksena ja kehittyy maailmasta saatujen kokemusten mukanan. Sivistyminen pedagogisena käsitteenä

5. Jokainen tekee viime kädessä sivistymisensä itse omien yksilöllisten potentiaaliensa mukaisesti. Sivistymistä on mahdollista edistää ”kannustein, odotuksin, herättein ja oppimisympäristön järjestelyin” (Hämäläinen) ja luomalla ”sellainen toimintatila, jossa yksilö voi työstää ajatteluaan, arvostuksiaan ja toiminnallisia kompetenssejaan” (Uljens) Sivistyspedagogian lähtökohdat

6. 1) pedagoginen suhde tai vuorovaikutus- Herman Nohlin luoma käsite 1900-luvun alussa, mutta itse asia osattiin kansansivistystyössä jo aikaisemmin - kasvattajan kokemus ja kasvavan luovat kyvyt kohtaavat - pedagogisen tahdikkuuden alue (omaehtoisuus)2) muut pitkäaikaiset dialogiset ryhmäprosessit - keskustelu, vuorovaikutus, kommunikaatio, toverikasvatus, yhteisöllinen vuorovaikutus (vrt. osallisuus, yhteisöllisyys) - pohjoismaiset innovaatiot: opintopiiri, internaattipedagogiikka Sivistyspedagogian ydinalueet

7. Avainkäsitteet Michael Uljensin mukaan 1) perustana ihmisen sivistyskykyisyys- Bildsamkeit – sivistyksellisyys, sivistyvyys, sivistettävyys - ”yksilön aktiivinen, tulkitseva ja tarkoituksellinen suhde maailmaan” 2) vastavuoroinen tunnustaminen - kasvava ja kasvattava tunnustavat toisensa tasa-arvoisina persoonina - sivistyä voi vain vapaassa, erialaisuuden, kriittisyyden ja luovuuden sallivassa ilmapiirissä; sivistys vaatii tilaa ja aikaa - Grundtvig: opettajan on hylättävä kaikki ”herranoikut” 3) itsetoiminnallisuuden sysäys tai vaatimus - ”die Aufforderung der Selbsttätigkeit” ”provocation to self activity” Pedagoginen suhde 1

8. Itsetoiminnallisuuden vaatimus: Opettaja/ohjaaja ilmaisee odotusta ja uskoa siihen, että oppilas kykenee ratkaisemaan käsillä olevan ongelman. ”Omat juttunsa” löytäessään ihminen löytää samalla kokemuksen omasta arvokkuudestaan ihmisenä ja merkityksellisyyden elämässä. Merkityksellisyyden kokemus avaa yhteyden sisäisiin energian lähteisiin ja vahvistaa itseluottamusta. Luovuus perustuu siihen, että ihmiset voivat toteuttaa omia ainutlaatuisia potentiaalejaan. (Himanen) Vaadittu tiedostaa itsensä maailmaan vaikuttavana ja siten vapaana ja järjellisenä olentona, joka kykenee määrittämään toimintansa tavoitteita. (Kivelä) Pedagoginen suhde 3

9. * Dialogi on kommunikaation erikoismuoto, joka edellyttää yhteisöltä tiettyä tiedon, ymmärtämisen ja luottamuksen tasoa. Vrt. sosiaalinen pääoma ja tarvittavat pitkäaikaiset pienyhteisöt. Osanottajilla tulee olla mm.* tietoa käsiteltävästä asiasta, * yhteinen kieli eli yhteinen tapa ymmärtää asioita* toisten mielipiteen kunnioitus* argumentoinnin loogiset periaatteet* valmius muuttaa oma kanta, jos tutkittavat argumentit antavat siihen oikeutuksen. * rikastava vuorovaikutus ja siihen kuuluva kohtaamishalu synnyttävät emotionaalista energiaa: kohtaamista erilaisuuden arvostamisen ja luovuuden pohjalta (Himanen). Dialogin ennakkoehdot (Williamson)

10. Osanottajat voivat mm. * vaikuttaa oppimisen tavoitteisiin ja menetelmiin* tuntea olevansa varmoja, että heitä arvostetaan ja heidät otetaan vakavasti; luottamus ohjaajan motiiveihin* luottaa siihen, että he voivat kysyä ja haastaa toisten näkemykset ilman nöyryytyksen tai koston pelkoa* voivat olla avoimia toisilleen ja esittää kysymyksensä ja näkökantansa; kyky kuunnella ja kommunikoida ryhmässä* voivat nähdä oppimisensa välittömät seuraukset kykynä tehdä uusia asioita ja toimia uudella tavalla* kokevat olevansa toimijoita, jotka kykenevät vaikuttamaan omaan elämäänsä * itsensä toteuttaminen ja autenttinen itseys kukoistavat luovassa yhteistyössä toisten kanssa. Dialogin prosessiehdot

11. * prosessikäsite * nonformaalinen * yksilöllinen, omaehtoinen * uudistaa kulttuuria * luova, ennustamaton * voi asettaa odotuksia * tulokset arvioitavia * kasvamaan saattava * tulos: sivistynyt * vapaatavoitteinen * sivistyspedagogia OpettaminenSivistyminen • * toimintakäsite • * voi olla formaalinen • * voi olla standardoitu • * uusintaa kulttuuria • * toistava, ennustettava • * voi asettaa tavoitteita • * tulokset mitattavia • * kasvattava • * tulos: oppinut • * voi olla tutkintotavoitteinen • * välityspedagogia

12. Ove Korsgaard (2007): Folkeoplysning - en saerlig pedagogisk metode”Begreper som vekselvirkning og samarbeide, diskussion og dialog kom til at spille en stor rolle i traditionens selvforståelse”.- ”Folkeoplysning blev ikke kun set som en individuel proces, men også som en social proces.”- ”Arbeidsformen ... giver virkelig traening i demokratisk taenkning og handling.” Sivistystyön pedagogia