X Grundtvigilainen didaktiikka x

1. Omaehtoisuus, osallisuus 18.1.2012 FT Seppo Niemelä X Grundtvigilainen didaktiikka x

2. Tarkoitus ja tehtävät uusittiin laissa, joka astui voimaan 2010 Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tarkoitus - elinikäinen oppiminen toimintaperiaatteena - yhteiskunnan eheys, tasa-arvo ja aktiivinen kansalaisuus Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tehtävät - ihmisen monipuolinen kehittyminen, hyvinvointi, kansanvaltaisuus, moniarvoisuus, kestävä kehitys, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys Toiminnassa (pedagogiikassa) korostuu- omaehtoinenoppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus Vapaa sivistystyö Suomessa

3. * Grundtvigilaisen kansanopiston perustila oli luentosali, mutta ”elävä sana” oli luentomuotoista opetusta laajempi idea * Opetus alkaa kokeneen opettajan puheella, mutta päätyy dialogiin opettajan ja oppilaiden välillä ja oppilaiden kesken * Kohtaamisen, dialogin, keskustelun ja kielen avulla saadaan aikaan luova tiedon hankkimisen tilanne (Bergstedt)‏ * Opetus ei saa kahlita oppilaan vapaata kehitystä eikä vapaaehtoista tiedonetsintää; kasvun ehtona ”hengen vapaus” * Elämänvalistus, selkeytyvä itsetietoisuus ”pimeydestä valoon” * Äidinkielinen puhuttu sana on hengen aito ilmaisuväline ”Elävä sana” ja ”elävä vuorovaikutus”

4. JÄRKI I Luova mielikuvitus I AISTIHAVAINNOT ----------------------------------------------- Luova mielikuvitus toimi aistihavaintojen (empirian)‏ ja järjen (käsitteiden) ”kytkentäasemana” Itsekasvatus: yksilöllinen ja julkinen järjenkäyttö Kansanvalistus: edellytyksiä luovalle mielikuvitukselle (esim. opintopiirissä toteutuvana vuorovaikutuksena). Kant ja kansanvalistus

5. KÄSITE, myös TAIDE I Besonnenheit I AISTIMUSMASSA ----------------------------------------------- Besonnenheit on vain ihmiselle mahdollinen hyppy, jolla voi muodostaa mielikuvia (Bild; Bildung, Gestalt)‏ Käsitteet voi säilöä kieleen ja siirtää ihmissuvun kokemuksen summana uusille sukupolville Herder ja kansansivistys

6. (yksilön) (kansan)‏ potentiaalit - sivistys - kieli ja kulttuuri -------------------------------------------------------- Kulttuurinen perintö opitaan tradition välittämisen prosessissa, joka itsessään on luova ja jossa ihmisestä tulee yhteisöjensä (kansansa) jäsen. Prosessin alussa kasvattaja on tärkeässä asemassa. Herder ja kansansivistys

7. Jokainen tekee viime kädessä sivistymisensä itse omien yksilöllistenpotentiaaliensa mukaisesti (vrt. LLL: personal fulfilment; everybody can fulfil their potential to the fullest). Sivistymistä on mahdollista edistää ”kannustein, odotuksin, herättein ja oppimisympäristön järjestelyin” (Hämäläinen) ja luomalla ”sellainen toimintatila, jossa yksilö voi työstää ajatteluaan, arvostuksiaan ja toiminnallisia kompetenssejaan” (Uljens)‏ Sivistyspedagogian lähtökohdat

8. 1) Sivistyvä kasvaa ”omaehtoisestitoimintakykyiseksi subjektiksi samalla kun hän rakentaa yksilöllistäidentiteettiään” (Siljander)‏ 2) Sivistyminen on yksilöllinen, autenttinen, omaehtoinen, uutta luova, ennakoimaton (nonformaalinen) prosessi, joka painottaa ihmisen vapautta todellistaa itseään uudella tavalla. On perimmiltään ajatus uutta luovasta toiminnasta. 3) Sivistys sisältää idean olemassa olevan ylittämisestä; jokaisen sukupolven on rakennettava oma sivistyksensä. 4) Sivistyminen etenee itsen (persoonallisuuden, potentiaalien) ja sosiokulttuurisen maailman vuorovaikutuksena ja kehittyy maailmasta saatujen kokemusten mukana. Sivistyminen pedagogisena käsitteenä

9. Avainkäsitteet (Michael Uljensin mukaan) 1) perustana ihmisen sivistyskykyisyys- Bildsamkeit – sivistyksellisyys, sivistyvyys, sivistettävyys - ”yksilön aktiivinen, tulkitseva ja tarkoituksellinen suhde maailmaan” 2) vastavuoroinen tunnustaminen - kasvava ja kasvattava tunnustavat toisensa tasa-arvoisina persoonina - sivistyä voi vain vapaassa, erilaisuuden, kriittisyyden ja luovuuden sallivassa ilmapiirissä; sivistys vaatii tilaa ja aikaa - Grundtvig: opettajan on hylättävä kaikki ”herranoikut” 3) itsetoiminnallisuuden sysäys tai vaatimus - ”die Aufforderung der Selbsttätigkeit” ”provocation to self activity” Pedagoginen suhde 1

10. * Dialogi on kommunikaation erikoismuoto, joka edellyttää yhteisöltä tiettyä tiedon ja luottamuksen tasoa. Vrt. sosiaalinen pääoma ja tarvittavat pitkäaikaiset pienyhteisöt. Osanottajilla tulee olla mm.* tietoa käsiteltävästä asiasta, * yhteinen kieli eli yhteinen tapa ymmärtää asioita* toisten mielipiteen kunnioitus* argumentoinnin loogiset periaatteet* valmius muuttaa oma kanta, jos tutkittavat argumentit antavat siihen oikeutuksen. * rikastava vuorovaikutus ja siihen kuuluva kohtaamishalu synnyttävät emotionaalista energiaa: kohtaamista erilaisuuden arvostamisen ja luovuuden pohjalta (Himanen). Dialogin ennakkoehdot (Williamson)‏

11. Osanottajat voivat mm. * vaikuttaa oppimisen tavoitteisiin ja menetelmiin* tuntea olevansa varmoja, että heitä arvostetaan ja heidät otetaan vakavasti; luottamus ohjaajan motiiveihin* luottaa siihen, että he voivat kysyä ja haastaa toisten näkemykset ilman nöyryytyksen tai koston pelkoa* voivat olla avoimia toisilleen ja esittää kysymyksensä ja näkökantansa; kyky kuunnella ja kommunikoida ryhmässä* voivat nähdä oppimisensa välittömät seuraukset kykynä tehdä uusia asioita ja toimia uudella tavalla* kokevat olevansa toimijoita, jotka kykenevät vaikuttamaan omaan elämäänsä * itsensä toteuttaminen ja autenttinen itseys kukoistavat luovassa yhteistyössä toisten kanssa. Dialogin prosessiehdot

12. * prosessikäsite * nonformaalinen * yksilöllinen, omaehtoinen * uudistaa kulttuuria * luova, ennustamaton * voi asettaa odotuksia * tulokset arvioitavia * kasvamaan saattava * tulos: sivistynyt * vapaatavoitteinen * sivistyspedagogia OpettaminenSivistyminen * toimintakäsite * voi olla formaalinen * voi olla standardoitu * uusintaa kulttuuria * toistava, ennustettava * voi asettaa tavoitteita * tulokset mitattavia * kasvattava * tulos: oppinut * voi olla tutkintotavoitteinen * välityspedagogia