340 likes | 438 Views
Haluatko geenitekniikkaa lautasellesi?. FT Liisa Kuusipalo solubiologi, Joensuu. Kysymys geenimuuntelusta on. Politiikkaa: Saavatko kansalaiset itse päättää mitä he syövät? Saavatko viljelijät päättää mitä kasvattavat? Onko puhdas maatalous enää mahdollista?
E N D
Haluatko geenitekniikkaa lautasellesi? FT Liisa Kuusipalo solubiologi, Joensuu
Kysymys geenimuuntelusta on Politiikkaa: Saavatko kansalaiset itse päättää mitä he syövät? Saavatko viljelijät päättää mitä kasvattavat? Onko puhdas maatalous enää mahdollista? Kauppapolitiikkaa: Saako EU rajoittaa geenikasvien tuontia? Voiko itse päättää mitä ostaa? Omistamista: kuka omistaa ruuan? Valtaa: kuka päättää ruuasta? Etiikkaa: Onko gm-tekniikka oikeutettua?
Geenimuuntelu perustuu vanhentuneeseen tietoon • Vanha teoria: geeni tuottaa vain ja ainoastaan yhden ominaisuuden • ihmisellä on n. 100.000 proteiinia eli geenituotetta, geenejä on vain 25.000 Venter et al. 2001 • yksi geeni tuottaa jopa yli 30.000 erilaista tuotetta (immunoglobuliini) Dong et al. 2006
Tekniikka on alkeellinen • synteettinen geeni on virusmainen voidakseen tarttua kohteeseensa • kiinnittymiskohta ja kopiomäärä ovat satunnaisia • geenin siirto on väkivaltainen tapahtuma, joka sotkee DNA:n järjestyksen • valinnan apuna antibioottiresistenssi, joka kasveissa leviää ympäristöön
Riski eliökunnalle • jo geenitekniikan keksijät itse vaativat, että gm-eliöt on tehtävä sellaisiksi että ne eivät selviä laboratorion ulkopuolella • koko elollinen luonto käyttää samaa geneettistä koodia • luontoon karannutta synteettistä virusta ei voi poistaa sieltä
DNA on aina DNA:ta? • geenin toimintaa määrää se, mistä se on kotoisin Taipale 2006 • deleetio kromosomissa 15 isältä: lievä Prader-Will syndrooma, äidiltä: vakava Angelman oireyht. Pembrey 2002 • muuntogeenisten kasvien jälkeläinen on palannut isovanhemman kaltaiseksi – ilmiölle ei selitystä Lolle 2005
Tekniikka on hallitsematon • viruksissa: vahingossa syntyi uusi, immuniteetin murtava hiirirokkovirus Australiassa 2001 Jackson 2001 • bakteereissa: tryptofaanituotannon 0,01% epäpuhtaus aiheutti 36 kuolemaa ja 1500 vammautumista v. 1996 USA:ssa(oireina kova kipu, turvotus, yskä, lihasheikkous, haavaumat, tasapainohäiriöt, kouristelut, ihottuma, halvaus, sydänvaivat)Mayeno & Gleich 1994
Paljon kuluja, vähän tuloksia • kaupallisia sovellutuksia on vain kaksi: oma myrkyn tuotto ja myrkyn kestävyys • sovellettu vain neljään lajiin: puuvilla, soija, maissi, rapsi • kaupallisia sovelluksia on vähän, koska gm-tuotteet eivät ole vakaita • koska tuotteet eivät ole pysyviä, turvallisuustutkimukset eivät auta
Jalostuksessa aina yllätyksiä • kuolioita lehdissä vehnällä • muhkuroita perunan mukuloissa • tuotannon aleneminen soijapavulla • korkeampi ligniinipitoisuus soijalla • lisääntyneet karvasaineet perunalla • aineenvaihdunnan muutokset rapsilla • uusi a-vitamiinin johdannainen riisillä • 34% enemmän nikotiinia tupakalla
Parempia tuotteita? • sisältävät enemmän myrkkyjäämiä kuin normaalit tuotteet, sillä Guazzelli 2007 • ne joko tuottavat itse kudoksiinsa hyönteismyrkkyä (bt-toksiini) • tai kestävät rikkaruohomyrkkyjä, joka keräytyy kudoksiin (RoundUp) • lisänä tuotteessa muut kasvin-suojeluaineet
Ympäristöystävällisiä? • myrkyn runsaan käytön vuoksi vastustuskyky leviää nopeasti weedscience.org • vastustuskykyiset rikkakasvit pakottavat lisäämään myrkkymääriä Benbrook 2004 →ympäristövaikutukset pahemmat → uusia myrkkyjä kehitettävä • sademetsiä raivataan gm-soijalle
Loppuuko nälkä? • gm-soija tuottaa 13 % vähemmän, mutta kasvatus myrkyn avulla on helppoa • pienviljelijät ahdistetaan tiloiltaan • gm-soija tuodaan Eurooppaan sikojen rehuksi • Sambialle gm-maissi ei kelvannut edes hätäapuna
Vain paikallinen vaikutus? • Hyönteismyrkkyä syntyy koko ajan Raps et al. 2001. • Maassa se vaikuttaa maan bakteerikantoihin, juuriston sienilajistoon ja maahengitykseen Baumgarte & Tebbe 2005, Castaldini et al. 2005. • Myrkkyä löytyi petopistiäisistä Burgio et al. 2007. • ja maakovakuoriaisista, jotka eivät ole tuholaisia Zwahlen & Andow 2005.
Erillään luonnosta? • muuntogeenejä kulki siitepölynä tuulessa 24 km Watrud et al. 2004. • joessa 82 km Douville et al. 2007. • geenimuunneltu aines siirtyy valumavesiin ja säilyy viileässä Gulden et al. 2005 • Kanadassa gm-ainesta on jo puhtaillakin pelloilla Lerat et al. 2007
Täsmätekniikkaa? Siirtogeeninen DNA kulkeutuu mullassa eliöstä toiseen kuten ympäristömyrkky Hart at al. 2009 gm-kasvin DNA kykenee tartuttamaan maaperäbakteerin de Vries 2004, ja toimimaan siinä Gebhard & Smalla 1998 gm-maissin DNA siirtyi lähijoen simpukoihin Kanadassa Douville et al 09
Testattuja ja turvallisia? • tieteellisiä kokeita on vähän • kokeet ovat lyhyitä, korkeintaan 3 kk • ei ole seurattu sukupolvesta toiseen • yhtään 2 vuotta kestänyttä raportoitua koetta ei ole • USA:ssa ei ole seurantaa gm-ruuasta: ”substantial equivalence” -periaate, myös EU:n tarkastuksissa
Tulokset ja selitykset • Gm-maissia syötettiin sioille 35 päivää. Geenin osia löytyi verestä, maksasta, pernasta ja munuaisista Mazza et al. 2005. • Gm-maissia syötettiin vasikoille. Siirtogeenin osia havaittiin ruuansulatuselimissä ja lihaksessa Chowdhury et al. 2004.
Gm-rehu näkyy tuotteessa • Italiassa kaupan maidosta näkyi selvästi oliko lehmä syönyt gm-maissia vai gm-soijaa Agodi 2006 • Ruokintakokeissa peto kovakuoriainen ei syö gm-rapsia syönyttä toukkaa, jos se saa valita Ferry et al. 2006
Kontaminaatiot maailmanlaajuisia • Star Link gm-maissi oli hyväksytty USA:ssa vain eläinrehuksi: sekoittui ruokaketjuun Nelkin & Marden 2004. • kontaminaatiota löytyi Egyptissä, Etelä-Koreassa, Boliviassa, Guatemalassa Nelkin & Marden 2004. • LLRICE601 riisi hyväksytty vain koeviljelmille, sekoittui ihmisravintoon ympäri maailmaa, myös Pirkka-riisiin
Gm ei pysy erillään • Maat, joissa gm-lajikkeiden on usein ilmoitettu levinneen luvattomasti: Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Australia, Kanada, USA, Brasilia, Japani ja Uusi-Seelanti. • Japanissa ja Uudessa Seelannissa gm-viljely ei ole sallittua lainkaan, mutta eristysetäisyys ei silti riitä
Invaasio, ei rinnakkainelo • Kanadassa puhdasta kylvösiementä ei enää saa lajeista joita viljellään gm-lajikkeina Marvier & Van Acker 2005 • rapsin luomutuotanto on mahdotonta Kanadassa, sillä gm-rapsin siitepöly leviää kaikille pelloille Friesen et al. 2003. • luomun vientimarkkinat Eurooppaan on menetetty
Eristäminen ei onnistu • gm-rapsi leviää junaratojen ja teiden varsilla Kanadassa: 2/3 tutkitusta rapsista siirtogeenistä Yoshimura et al. 2006. • Luonnosta löytyi siirtogeeninen hybridi B. napus x B. rapa (rapsi, lanttu x rypsi, nauris, kiinankaali) Yoshimura et al. 2006. • myrkyn kestävät rapsikarkulaiset hankalia rikkaruohoja kaikilla pelloilla Légère 2005
Lepsu tarkastus Gm-firmat tekevät itse turvallisuustutkimukset Tulokset vain EFSA:lle Salatut tulokset paljastivat että gm-maissi on myrkyllinen de Vendemois et al. 2009 EFSA:n lepsuus yleisen arvostelun kohteena Then & Potthof 2009 Testejä ei ole vakioitu
Suomen "Rinnakkainelolaki" • valtio korvaa sekoittumisen vahingot, eli veronmaksajat kustantavat saastumisen • Mietintö sanoo suoraan, että gm-viljely vie tavanomaisen ja luomutuotannon puhtauden • ei koske kauppaa, varastointia ja kuljetuksia tilan ulkopuolella • Gm-perunan eristysetäisyys 18 m • Eduskunnan käsittelyssä tänä keväänä
Laissa korjattavaa: Ei yhteiskoneita, sillä ne ovat suurin kontaminaation riski Jussi Tuomiston tutkimukset Ei sekaisin gmo- ja ei-gmo-kasvatusta Viljelyyn tulee saada naapureiden lupa 10 km säteellä, sillä hekin ottavat riskin Gm-vapaille alueille lain suoja Viljelijälle ankara vastuu vahingoista siementen myyjän ja kehittäjän kanssa, ei valtiolle ja veronmaksajille Tarkastusten tulokset julkisiksi
Gm-perunalle kenttäkoe? BASF on 2010 hakenut Lammille ja Ylistaroon kenttäkoelupaa gm-perunalle Peruna on tarkoitettu teollisuudelle, mutta jalostusjäte rehuksi? Vastuuhenkilön nimi on salattu Valumavesille ei ole käsittelyä Eristysetäisyys vain 5 metriä Gm-perunaa ei ole hyväksytty EU:ssa Kenttäkokeita jo Ruotsissa, Saksassa, Alankomaissa ja Tsekeissä -miksi vielä Suomessa?
GM-vapaus on todellisuutta • Euroopassa gm-vapaita Itävalta, Unkari, Ranska, Kreikka, Saksa, Luxemburg, Irlanti, Romania, Latvia, Sveitsi ja Norja. Puola, Italia ja Belgia käytännössä myös. • Lisäksi muissa maissa 93 lääniä, yli 30.000 viljelijää • Saksan kirkot kieltäneet maillaan • Gm-peltoja on maailmassa alle 3 %
Gm-vapaita Suomessa Viljelijät: MTK Uusimaa, Kainuu, Kymi ja Pohjois-Karjala Ruokahankinnoissaan gm-vapaat kunnat: Vaasa, Espoo, Kerava, Järvenpää, Mäntsälä, Tuusula, Nurmijärvi, Pornainen, Loppi, Pernaja, Keuruu, Tampere
Miljoonan EU-kansalaisen adressi vaati keväällä 2007 gm-rehulla kasvatetun lihan merkitsemistä. Merkintää vaativan lakialoitteen teki 104 kansanedustajaa Suomessa syksyllä 2007 • Kaikki kyselyt osoittavat että gm-tuotteille ei ole kysyntää Suomessa
Gm-vapaus kannattaa Päätös gm-vapaudesta tekee meistä heti erikoistuotanto-maan Mildola ja Valio käyttävät gm-vapautta markkinoinnissaan Gm-vapaille tuotteille on merkintä Saksassa, tulossa Ranskaan Gm-vapaita ovat Nestle, Schweppes, Foster's, Kellog's, Heinz ja Lindt
Onko tarvetta? Onko oikeutta? • Pellolla geenikasvit ovat yhä osa ekosysteemiä • jos jotain menee pieleen, sitä ei helposti havaita eikä sitä voi perua • kukaan ei hallitse luontoon vapautettua geenitekniikkaa • otetaan riski jonka suuruutta emme tiedä
Päätä itse ruuastasi! • kunnallisaloite, poliitikkokyselyt • yleisönosasto, tuotekyselyt • www.telemail.fi/liisa.kuusipalo • www.gmovapaa.fi, jossa sähköpostilista • viljelijöillä sivut www.gmo-vapaa.fi • oma koti, yritys, kunta, maakunta ja KOKO SUOMI GMO-VAPAAKSI