Mitä meneillään tutkimuksessa, jota neuvonta voi hyödyntää tiedonsiirrossa

1. Mitä meneillään tutkimuksessa, jota neuvonta voi hyödyntää tiedonsiirrossa Yksikönjohtaja Pasi Rikkonen, KTT, MMM (agr.) MTT taloustutkimus

2. MTT taloustutkimus 2009 Ympäristötalous Prof. Anni Huhtala Maaseutu- politiikka Prof. Hilkka Vihinen Yritystalous Erikoistutkija Timo Sipiläinen Maaseutupolitiikka Maatalouspolitiikka ja markkinat Prof. Jyrki Niemi Yritysten laskentatoimi Tutkimuspäällikkö Arto Latukka MTT Taloustutkimus Johtaja Pasi Rikkonen

3. Esityksessä • Tiedon ja teknologian vaihdon tavoitteet MTT:ssa • Mitä meneillään tutkimuksessa: ohjelmat • Kaksi casea: • Taloustohtorin hyödyntäminen www.mtt.fi/taloustohtori • Tutkimushanke-esimerkki: MAJO, menestyvän maatilayrityksen johtaminen

4. MTT:n tiedon ja teknologian vaihdon tavoitteet vuodelle 2009 Vuonna 2009 MTT tehostaa tutkimustulosten käyttöön saattamista: • Valmistellaan ja viedään käytäntöön MTT:n strategia teollisoikeuksien hallinnasta ja tutkimustulosten viemiseksi käytäntöön yritysten ja neuvonnan kautta. • Valmistellaan yhdessä ProAgrian kanssa systemaattinen etenemistapa tutkimustulosten käyttöön ottamiseksi (pilot -tutkimusten kautta)

5. MTT:n tiedon ja teknologian vaihdon tavoitteet vuodelle 2009 • IPR- hallinnan kehittämisprojektin tavoitteena on MTT:n tutkimustulosten kaupallistamisen ja käytäntöön viemisen järjestelmällinen käsittely (prosessien laadinta sekä innovatiivisen ilmapiirin luominen). • Tutkimustulokset tuotteistetaan yhdessä neuvontajärjestöjen kanssa käytäntöön sovellettaviksi tuloksiksi. • Systematisoidaan tutkimustulosten siirto neuvonnan käyttöön. Tämä edellyttää, että tutkimushankkeiden suunnittelussa otetaan huomioon tulosten käytäntöön saattaminen nykyistä paremmin. Tehtävää pilotoidaan neljällä neuvonnan alueella: • Maidontuotannon kannattavuus • Peltoviljelyn kannattavuus • Maatalouden energianeuvonta • Maatalouden laajentavien tilojen investointien riskienhallinta

6. Tiedonsiirron lähteillä Perusta on tutkimushankkeet, joissa • Yhteinen tekeminen, tutkimus, neuvonta  kohderyhmän ongelman/haastealueen yhteinen määrittäminen • Tutkimusprojekteissa syntyvä asiantuntijuus  tietotaito ja hyödynnettävyys • Tietovarannot • Laajasti ymmärrettynä • Tietovarantojen integrointi (mahdollisuuksien mukaan) • Menetelmäosaaminen • Esim. kilpailukykyä tarkasteltaessa menetelmätyökalupakki on yleensä yhteinen, voimme oppia toisiltamme, jos hyödyntäjien ”kriittinen massa” riittävä • Tiivis yhteistyö (yhteinen tekeminen) takaa kehittymisen • Tutkimuksesta syntyvät innovaatiot • Suoraan hyödynnettävät keksinnöt, menetelmät, mallit, työkalut • neuvontaan, viljelijöille

7. 2. Mitä meneillään tutkimuksessa: ohjelmat MTT:n ohjelmapohjainen tutkimus ja tutkimuksen asiakkuudet Ohjelmissa korostuvat • Asiakaslähtöisyys • Ratkaisuhakuisuus • Tulosten hyödynnettävyys ja lisäarvo asiakkaalle • Toiminnan tehokkuus ja laatu

8. Tutkimusohjelmat • Mahdollisuuksien maaseutu • Huomisen maatila • Fossiilisesta uusiutuvaan • Hyvinvointia ruuasta • Vastuullinen elintarviketalous • Muuttuva ilmasto ja maatalous • Vesistöystävällinen maatalous • Geenivarojen kestävä käyttö

9. 1. Mahdollisuuksien maaseutu Ohjelman tavoitteena on parantaa maaseudun elinvoimaisuutta tuottamalla monitieteistä tutkimustietoa, joka tukee maaseudun yritystoiminnan kasvua, maaseudun toimijoiden verkostoitumista, aluekehitystä sekä yhteiskunnallista ohjausta.

10. 1. Mahdollisuuksien maaseutu Kärkihankkeet • Maaseudun toimijaverkot ja yrityskeskittymät, RURALCLUST • Muuttuva maaseutuyritys – ennakoivan liiketoimintaosaamisen lähestymistapa ja kehittäminen, ELOMAA • Marjat maaseudun mahdollisuutena, MARJA-SUOMI • Maatilojen hyvinvointipalvelut sosiaalisena innovaationa, GREEN CARE • Maaseutu, kestävä kehitys ja julkiset ruokahankinnat, KEKEPAMPO • Maaseudun työvoima, MAAVOIMA • Maaseutualueiden hyvinvointi, MASMA • Maaseutu- ja maatalouspoliittisen toimintaympäristön ennakointi, POLFORE • Tuotannon ja kulutuksen maaseutumaisemat, HYBRID LANDSCAPES

11. 2. Huomisen maatila Ohjelmassa kehitetään maa- ja puutarhatalouden tuotantoteknologiaa, johtamista ja riskienhallintaa entistä tehokkaammiksi, taloudellisemmiksi ja vastuullisemmiksi ihmisten, eläinten, ympäristön ja yhteiskunnan näkökulmasta.

12. 2. Huomisen maatila Teemat • Maaseutuyritysten johtaminen, riskienhallinta ja liiketoimintaosaaminen • Innovatiiviset tuotanto- ja prosessiteknologiat maa- ja puutarhatalouden kilpailukyvyn ja laadunhallinnan edistäjänä • Eläinten ja ihmisten hyvinvointia tukevat ratkaisut • Maatalouden energiatehokkuuden ja -omavaraisuuden kehittäminen • Ratkaisut suljettujen raaka-ainekiertojen kehittämiseksi • Kotimaisen raaka-aineen laadun ja saatavuuden turvaaminen

13. 7. Vesistöystävällinen maatalous Ohjelman tavoitteena on edistää Suomen sisävesien ja Itämeren hyvinvointia tuottamalla tietoa sekä kehittämällä ratkaisuja ja uusia toimintamalleja, joiden avulla vähennetään maatalouden aiheuttamaa fosfori- ja typpikuormaa vesistöihin huomioiden maatalouden kannattavuus ja luonnon monimuotoisuus.

14. 7. Vesistöystävällinen maatalous Teemat • Vähäpäästöiset maataloustuotannon menetelmät • Tiedon tuottaminen vesistönsuojeluun liittyvien politiikkatoimien suunnitteluun, hyötyjen ja kustannusten arviointiin sekä taloudellisten ohjauskeinojen suunnitteluun • Kohdennetut tuotantoyksikkö- ja lohkokohtaiset toimenpiteet • Ravinnekuormituksen reaaliaikainen seuranta • Peltojen ravinnekierron optimointi ja suljetun kierron järjestelmät • Itämeren tilan muutosten vaikutukset ja niihin sopeutuminen

15. CASE 1: MTT:n TALOUSTOHTORI –sivuston verkkopalvelut 1.4.2009

16. Taloustohtori –verkkopalvelut tiedon siirrossa (www.mtt.fi/taloustohtori) • 1. Vuosijakson 1998 - 2008e sekä yksittäisten tilivuosien perustulosteet:Valmiiksi määritellyistä perustulostuksista käyttäjällä on valittavissa tulostusvaihtoehdot, jotka sisältävät tulos-, tase- ja tunnuslukutulosteet sekä keskeiset tulo- ja kannattavuusmittarit tuotantosuunnittain, tukialueittain ja kokoluokittain. Yhteensä saatavissa yli 100 erilaista tulostetta. • 2.  Käyttäjän määrittelemät tulostukset ("Omat Valinnat"):"Omat valinnat" - osiossa käyttäjä voi valita haluamansa raportin sekä yritysten luokittelutekijät, joilla aineisto luokitellaan ryhmiin ryhmäkeskiarvoja laskettaessa (luokittelijat). Raportit ovat tulostettavissa myös ruotsinkielisinä.

17. Taloustohtori –verkkopalvelut tiedon siirrossa (www.mtt.fi/taloustohtori) • Verkkopalvelut avoimia, julkisia, ilmaisia • Toimialat: maa- ja puutarhatalous EU:ssa ja Suomessa sekä Suomen porotalous ja turkistalous • EU:n tulokset 1989->, Suomen 1998-> • Tulokset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi • Kävijöitä 120 maasta, käyttö 1 taulukko joka minuutti, yhteensä n. 120.000 taulukkoa vuodessa • Tarjolla miljoonia taulukoita, jotka tehdään ”lennossa” käyttäjän toiveiden mukaisesti

18. Taloustohtorin käyttömahdollisuuksia KESKIARVOTIEDOT: • Käyttäjinä tutkimus, hallinto, opetus, neuvonta, tiedotusvälineet, pankit, yrittäjät jne. HAJONTATIEDOT: • Käyttäjän valitseman muuttujan perusteella tehtyjen hyvät/heikot –ryhmien keskiarvotiedot TILAKOHTAISET TIEDOT KIRJANPITOTILOILLE: • Kirjanpitotilat näkevät omat tietonsa ja voivat hakea keskiarvo- ja hyvät/heikot -ryhmien tietoja vertailuryhmiksi. Taloustohtori ja tilakohtaiset tiedot täysin käytettävissä tilakohtaiseen neuvontaan. Tietoja ei saa kuitenkaan lähettää muihin tietopankkeihin (EU-tietosuojasäädökset). TILAKOHTAISET TIEDOT MUILLE TILOILLE: • Maatilat voivat selvittää tuotantosuuntansa ja taloudellisen tilakokonsa sekä saavat tulostuksena Taloustohtorista oman tilaryhmänsä talouskehityksen (tuotantosuunta-verkkopalvelu)

19. Kannattavuuskirjanpitoaineisto tutkimusaineistona • Tutkimusaineistona n. 20 tutkimusta vuodessa eli noin 120 tutkimusta 2000-luvulla • Taloustohtori tuottaa yhä räätälöidympää tietoa, mahdollistaa tutkimuskäytössä entistä syvempää analyysiä  Taloustohtorin tarjonta kattaa useimpien perustarpeet • Käyttöoikeussopimuksella aineisto kaikkien organisaatioiden käytettävissä

20. Maa- ja puutarhatalouden verkkopalvelussa kävijät 1.1. – 30.3.2009 (Suomen tuloksia. pieni piste: kävijöitä 1-50)

21. FADN –advanced –verkkopalvelussa kävijät 1.1. – 30.3.2009 (pieni piste: kävijöitä 1-10)

22. Kannattavuuskirjanpito

23. Esimerkki-taulukko Taloustohtorista

24. CASE 2: Maatilayrityksen menestystekijät • Tieto Tuottamaan -sarjankirjaprojekti yhteistyössä: • MTT taloustutkimus • ProAgria Keskusten liitto • TTS tutkimus • Helsingin yliopiston taloustieteen ja sosiaalipsykologian laitokset • Kirjan empiria perustuu kolmeen tutkimushankkeeseen (2006-2008): • Menestyvän maatilayrityksen johtaminen (MAJO), • Maatilan suunnittelu- ja johtamistöiden työmenekit • Muuttuva maaseutuyrittäjyys − Monialaisten tilojen, perusmaatilojen ja maaseudun muiden yritysten yrittäjyys ja resurssienhallinta 2000−2006 • Tutkimusten rahoittajana on toiminut maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahasto.

25. Maatilayrityksen menestystekijät-liiketoiminnan kehittämisen opas viljelijöille (toim.) Pasi Rikkonen Taina Harmoinen Hanne Teräväinen

26. Mitä menestyminen on ja miten sitä voidaan mitata? • Taloudellisen menestymisen mittaaminen • Kannattavuuskehitys • Liikevaihto (toiminnan volyymi) • Maataloustulo • Yrittäjän voitto/tappio • Omavaraisuusaste • Suhteellinen velkaantuneisuus • Koetun menestymisen mittaaminen • Toiminnan ulkoinen laatu • Taloudellinen tulos • Tilan tuotantoresurssien hallinta • Ammatillinen onnistuminen • Perheviljelmä elämäntapana • Maatilan johtamistöiden määrittely ja mittaaminen • Johtamistöiden osittelujärjestelmä • Ajankäytön hallinta ja tehostaminen • Tuotantotyöt, suunnittelu- ja johtamistyöt • Ulkoistaminen, tilayhteistyö • Tulevaisuuden ennakointi • Investointien suunnittelu ja toteutus, laskelmat • Yrittäjyys ja hyvinvointi

27. Menestystekijöitä tiedonsiirrolle MTT:n tasolla Tutkimushankkeet: substanssiosaamisen, menetelmäosaamisen hyödynnettävyys Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja tutkimustulosten analysoinnissa huomioidaan hyödyntämisnäkökohdat käytäntöön Tiedon sekä tutkimustulosten ”varastointi” on toimivaa ja jatkohyödynnettävissä - tietovarannot Julkaisuprosessi tukee käytännön hyödyntämisprosesseja