JHL:n kuntavaaliteemoja 2012

1. JHL:n kuntavaaliteemoja 2012 Toukokuu 2012

2. JULKISET PALVELUT Hyvät julkiset palvelut • pitävät yhteiskunnan eheänä • tukevat elinkeinoelämää ja työllisyyttä • nostavat työllisyysastetta • estävät syrjäytymistä • lisäävät turvallisuutta ja uskallusta myönteiseen riskinottoon

3. JULKISET PALVELUT • Julkiset palvelut järjestää ja pääosin myös tuottaa kunta.  Näin pitää olla jatkossakin. • Sosiaali- ja terveydenhuolto on pidettävä kuntien työnä, kuten muutkin peruspalvelut. Ne ovat suomalaisen hyvinvointimallin kovaa ydintä. • Julkiset palvelut ovat peruspalveluita. Niitä ei voi liike-elämän tavoin erottaa ydin- ja tukipalveluihin. Esimerkiksi oppilashuolto, kirjastot, julkinen liikenne ja kunnallistekniikka ovat peruspalveluita. • Peruspalvelut tuotetaan kuntalaisille palveluketjuissa. Ne ovat kokonaisuuksia, joissa jokainen osa on olennainen lopputuloksen kannalta. • Julkiset palvelut tulee tuottaa kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.

4. TÄYDENTÄVÄT PALVELUT Kolmannen sektorin ja yksityisten yritysten palveluja tarvitaan täydentämään kunnan omaa palvelutuotantoa. Tärkeää, kun käytetään täydentäviä palveluja: • reilu, osaava kilpailuttaminen, joka sisältää sosiaaliset kriteerit • pitkän aikavälin vaikutusten huolellinen arvioiminen • ei työehtojen polkemista • pitkäjänteinen kumppanuus; sekä kunnan että asiakkaiden etu • kolmannen sektorin ja paikallisuuden tukeminen

5. PALVELUHAASTEITA • Uusia  palveluhaasteita kunnille: • Toimintaympäristö • väestön ikääntyminen • kiristyvä kilpailu työvoimasta • julkisen talouden liikkumavara • eriarvoistuminen, syrjäytyminen • kasvun ja työllisyyden tukeminen • Poliittiset päätökset • vanhuspalvet > ikälaki • vammaispalvelut • työllisyyden hoito: nuoret sekä ikääntyneet > työurasopimus

6. KUNTAUUDISTUS Tavoitteena • kuntarakenne, joka mahdollistaa kuntien vastuulla olevien tehtävien ja palvelujen laadukkaan ja tuloksellisen tuottamisen • vahvat peruskunnat - perustuvat toiminnallisesti järkeviin työssäkäynti- ja asiointialueisiin - harvaanasutut ja laajat kunnat, joissa ei ole luontevia työssäkäynti- ja asiointialueita  ratkaistava erikseen • taloudellisesti toimiva kunta • demokraattisesti toimiva kunta • sosiaalisesti toimiva kunta • myös mahdollisissa uusissa suurkunnissa palvelut ovat tarpeeksi lähellä kaikkia käyttäjiä ja lähivaikuttaminen toimii

7. KUNTAUUDISTUS JA KUNTALAISET • Kuntalaisten on päästävä vaikuttamaan kuntauudistuksen suunnitteluun ja tulevaisuuden kuntapalvelujen sisällön, muodon ja laadun määrittelyyn nykyistä enemmän. • Kun palvelujen käyttäjät – kuntalaiset – pääsevät mukaan palvelujen sisällön suunnitteluun, saadaan samalla uusi demokraattisen ohjauksen väline julkisiin palveluihin. • Näin palvelut saadaan vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla niiden käyttäjien tarpeita. Lähidemokratia vahvistuu.

8. KUNTAUUDISTUS JA HENKILÖSTÖ JHL arvioi kuntauudistuksen onnistumista sen pohjalta, miten onnistuvat: • työantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta • palkkojen harmonisointi • työehtojen kehittäminen • työsuhdeturva • tuloksellisuustyö • oman työn arvostus Muutokset eivät saa johtaa palvelujen itsetarkoitukselliseen yhtiöittämiseen ja ulkoistamiseen eivätkä julkisen alan palkka-aleen. Siinä on keskeistä: • kaikkia henkilöstöryhmiä kohdellaan tasaveroisesti • kaikkia työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti työn teettämisen ja tekemisen muodosta riippumatta • vuokratyötä käytetään vain poikkeustapauksissa, ei korvaamaan vakituista työtä • ei perusteettomia pätkätöitä, vastentahtoista osa-aikatyötä eikä pakkoyrittäjyyttä Mahdollisuus: vahvalla kunnalla on paremmat resurssit ammattitaitoiseen henkilöstöpolitiikkaan.

9. KUNTAUUDISTUS JA MUUTOSTURVA • Hallitusohjelman mukaan henkilöstön muutosturva säilyy kuntarakenneuudistuksessa nykyisellä tasollaan eli viidessä vuodessa. • Tämä antaa hyvän pohjan ja perusturvallisuuden uudistuksen lähtökohdaksi. • Muutostilanteessa korostuu hyvä ja pitkäjänteinen, omaa työtä arvostava työantajapolitiikka. • Peruspalveluista jää lähivuosina tuhansia työntekijöitä eläkkeelle. Muutosturva auttaa kuntia kilpailemaan hupenevasta työvoimasta.

10. TULOKSELLISUUS Kunta-alan ammattiliitoilla ja Kuntatyönantajat KT:llä on yhteinen tuloksellisuus- kampanja kaikissa kunnissa 2011-2014. • Julkisissa palveluissa on kysymys pitkäjänteisestä ja kokonaistaloudellisesta yhteisen hyvä tekemisestä. • Tuloksellisuus on kokoava mittari näiden palvelujen arviointia varten. • Tuloksellisuuden osia ovat muun muassa palvelujen vaikuttavuus sekä palvelutuotannon tuottavuus ja tehokkuus. • Tuloksellisuus varmistetaan parhaiten hyödyntämällä työntekijöiden • osaaminen ja työnteon näkökulma heti kuntauudistuksen valmisteluvaiheessa. • Tuloksellisuus on kestävää, kun yhteistoiminta henkilöstön ja työnantajan välillä on aitoa. • Tuloksellisuus syntyy henkilöstön osaamisen jatkuvasta päivittämisestä ja kehittämisestä, työprosessien sujuvoittamisesta sekä ensiluokkaisista työvälineistä (it, infra ja muut välineet). • Työntekijöiden on saatava tuloksellisuudesta oma osansa parempina palkkoina, kehittyneinä työoloina ja korkeampana työlämän laatuna.

11. TUOTTAVUUS Tuottavuus on yksi tuloksellisuuden keskeisistä elementeistä. Sitä voidaan parantaa muun muassa • palkkausjärjestelmillä • sijaisuusjärjestelyillä • henkilöstöstä lähtevillä joustavilla työaikaratkaisuilla • ammattitaitoa uudistavalla ja päivittävällä henkilöstökoulutuksella • eri-ikäisten ihmisten työura- ja johtamissuunnitelmilla

12. ULKOISTAMINEN Kuntarakenneuudistus ei ole syy ajaa alas julkista palvelutuotantoa. Julkiset palvelut kannattaa pääosin edelleen tuottaa kuntien omana työnä. Kolmannen sektorin ja yksityisten yritysten palveluja tarvitaan täydentämään niitä. Miksi oma työ? • kestävää • vakaata • työllistävää • kokonaistaloudellista, usein halvempaa • verorahat jäävät varmasti kotiin • vahvistaa paikallisuutta • toimivat markkinat; ei yksityisiä monopoleja • avointa ja helpommin valvottavissa • joustavaa äkillisissä muutostilanteissa Suomesta puuttuu laaja selvitys palvelujen kilpailuttamisen ja yksityistämisen todellisista kustannuksista kunnille. JHL on käynnistämässä asiasta tutkimushankkeen. JHL:n tuoreen selvityksen mukaan noin 50 kuntaa on palauttanut yksityistettyjä palveluja omaksi työksi, koska kustannukset ovat karanneet ja laatu heikentynyt.

13. ULKOISTAMINEN • Palveluseteli on yksi ulkoistamisen väline. Seteliä on käytettävä hyvin harkiten. • Palvelusetelein käytön lisäämistä tulee peilata sitä vasten, että peruspalvelut pysyvät riittävän laajasti kunnan omana tuotantona. • Palvelualoite on Ruotsista tullut uusi ulkoistamisen väline. Siinä yksityinen yritys, järjestö , kunnan työntekijäjoukko tai asukas voi vaatia kuntaa selvittämään, miten se voisi tuottaa kunnallisia palveluja paremmin kuin kunta itse. • Palvelualoitteen seurauksena Ruotsissa kunnat ovat joutuneet jatkuvaan kilpailutusprosessiin, kun yritykset hakevat innokkaasti uusia markkinoita. • Jos kunta ei osaa kilpailutusta, se on pian vaikeuksissa. Yritykset tulevat markkinoille halvoin hinnoin, mutta nostavat pian hintojaan. Huonoksi osoittautuvien sopimusten purkaminen on vaikeaa. • Jos kunta lähtee palvelualoitteeseen, sen pitää osata hinnoitella ja tuotteistaa itse tuottamansa palvelut niin, että niitä voidaan oikeasti verrata markkinoiden tarjoamiin palveluihin.

14. VALINNANVAPAUS • Kunnan itse tuottamissa palveluissa on valinnanvapautta jo nyt. • Tämän valinnanvapauden toteutumista tulee parantaa, muun muassa ottamalla käyttäjät mukaan palvelujen suunnitteluun. • Palvelujen ulkoistamista markkinoidaan usein valinnanvapauden lisäämisellä. • Ulkoistaminen voi kuitenkin kaventaa aitoa valinnanvapautta esimerkiksi nostamalla käyttäjän omaa maksuosuutta tuntuvasti tai jos markkinat eivät toimi. • Valinnanvapaus kuuluu kaikille kuntalaisille tuloista, toimintakyvystä ja tai osaamisprofiilista riippumatta.

15. YHTIÖITTÄMINEN • Kuntien toimintoja yhtiöitetään nyt liian nopeasti. • Kuntalain uudistus ja kilpailuneutraliteettilainsäädäntö ovat vasta valmisteilla. Miksi kiire? • Liikelaitosten yhtiöittäminen pitää tehdä vasta kuntauudistusten jälkeen eli uusien kuntien synnyttyä. • Yhtiöittämisen yhteydessä on aina pidettävä huoli vahvasta kunnallisesta eläketulopohjasta. Yhtiön pitää ottaa eläkevakuuttajakseen Keva. • Yhtiön tulee työnantajana järjestäytyä Palvelulaitosten työnantajayhdistykseen (PTY). Näin estetään palkkakeinottelu. Henkilöstön palkkaus, palvelussuhteen ehdot ja eläkkeet eivät heikkene.

16. JULKINEN LIIKENNE • Hallituksen liikennepoliittisen selonteon mukaan julkisen sektorin tulee toimillaan tukea koko yhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja tuottavuuden kehittymistä. • Kuntauudistuksessa tulee pitää huoli siitä, että tämä tavoite toteutuu. • Valtioneuvoston pitää osoittaa rahoitusta julkisen liikenteen suunnitteluun ja kehittämiseen kunnissa. Muuten kuntalaiset eivät saa tarvitsemiaan palveluja, ja alueellisten palvelutuottajien ja yritysten kyky työllistää ja tuottaa palveluja heikkenee. • Työssäkäynti voi vaikeutua, jos palveluja keskitetään huolehtimatta liikenteestä. Kaikki eivät pääse työpaikalle ilman julkista liikennettä. Kestävästä kehityksestä tulee huolehtia kaikissa liikennehankkeissa.