Kuntoutuksen historiaa

1. Kuntoutuksen historiaa Katja Tuliniemi ylilääkäri 23.3.2010

2. Kuntoutuksen historiaa Aistivammaisten lasten ja nuorten erityisopetus kuntoutuksen ensimmäisiä muotoja (ensimmäinen kuurojen koulu 1846, sokeain koulu 1865) Varhaisvaiheessa pitkälti satunnaisen hyväntekeväisyyden varassa Valtion rooli oli aina 1940-luvulle saakka melko vaatimatonta tuberkuloosiparantoloita ja joitakin sairaaloita lukuun ottamatta

3. Kuntoutuksen historiaa 1947 Invalidihuoltolaki, sisälsi: Lääkintähuollon: sairaanhoito, apuneuvohuolto ja tarpeelliset matkakorvaukset Työhuollon: työhönsijoitustoiminta, elinkeinon tai ammatin harjoittamisen tukeminen Koulutuksen: pohja- ja ammattikoulutus sekä taloudellista tukea yleiskoulutusta varten

4. Kuntoutuksen historiaa 1960-luvun alusta lähtien pyrittiin kuntoutuspalveluiden normalisointiin, haluttiin sisällyttää kuntoutus sosiaali- ja terveyspalveluihin niin hyvin kuin se oli mahdollista 1963 Sairausvakuutuslaki, tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutuslait (-1965) 1964 VKK:n perustaminen 1965 Kelan kuntoutusorganisaation perustaminen

5. Kuntoutuksen historiaa 1980-luvulla pyrittiin integroimaan kuntoutus lopullisesti osaksi terveyspalvelujärjestelmään 1980 WHO:n vammaisuusluokitus 1981 Vammaisten vuosi ja sen komiteat 1984 Valtava-uudistus 1987 Vammaispalvelulaki

6. Järjestelmän rakentuminen Sosiaalihuollolle kuului aikanaan vastuu invalidihuollon toteutumisesta vuodesta 1947 aina 1980-luvulle saakka Yleisten palvelujärjestelmien kehittyessä invalidihuoltolain merkitys väheni jatkuvasti

7. Järjestelmän rakentuminen Varsinainen invalidihuolto sosiaalihuollon toimintana kuihtui ilman, että vastaavaa palvelujärjestelmää olisi yhtenäisenä syntynyt muualle Muodostui varsin sekava kuntoutusjärjestelmä

9. Kuntoutuksen kohteesta kuntoutujaksi Kuntoutuksen muuttuessa ovat myös kuntoutuksen arvot muuttuneet, erityisesti näin on tapahtunut näkemyksissä kuntoutuksen kohteen kuntoutujan asemasta Kuntoutujan oma panos nähdään kuntoutuksen lopputuloksen kannalta tärkeäksi Kuntoutujan asemaa haluttiin korostaa vuoden 1991 kuntoutusuudistuksessa, jolloin säädettiin kuntoutuksen asiakasyhteistyötä säätelevä laki - uudistettiin vuonna 2003 Järjestelmien lakisääteisen yhteistyön ajateltiin parantavan kuntoutujan asemaa

10. Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 2003 • Laissa tarkoitetaan kuntoutujalla henkilöä, joka hakee, tarvitsee tai käyttää kuntoutuspalveluja ja jonka kuntoutus edellyttää sitä järjestävien viranomaisten, muiden yhteisöjen tai laitosten yhteistyötä työ- tai toimintakyvyn ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi, tarpeellisen koulutuksen järjestämiseksi, työllistymisen tukemiseksi tai kuntoutujan toimeentuloturvan järjestämiseksi

11. Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 2003 • Laissa tarkoitetaan asiakasyhteistyöllä toimintaa, joka sisältää viranomaisten ja palveluiden järjestäjien keskinäisen yhteistyön periaatteista ja menettelytavoista sopimisen sekä kuntoutujien kuntoutustarpeita vastaavien ratkaisujen etsimisen

12. Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä • Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten sekä työvoima- ja opetusviranomaisten sekä Kansaneläkelaitoksen on oltava keskenään yhteistyössä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla • Näiden viranomaisten tulee toimia yhteistyössä myös muiden palvelujärjestelmien kanssa

13. Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä, paikallinen yhteistyö • Kunnan on huolehdittava, että sen alueella toimiin kunnan tai kuntien yhteinen asiakasyhteistyöryhmä, nimetään neljäksi vuodeksi kerrallaan • Kunnan on tiedotettava ryhmästä asukkailleen ja muille viranomaisille

14. Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä, alueellinen yhteistyö • Läänihallitus (vuoden 2010 alusta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto AVI) asettaa kutakin sairaanhoitopiiriä varten kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan • Useampaa sairaanhoitopiiriä varten voi olla yhteinen toimikunta • Lääninhallituksen (nyk. AVI) tehtävänä on yhteensovittaa läänin alueen toimikuntien työtä

15. Alueellinen yhteistyö • Toimikuntaan kuuluu keskeisten kuntoutuksen alalla toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten, kuntoutusasiakkaita edustavien järjestöjen, muiden yhteisöjen ja laitosten, opetus- ja työhallinnon sekä Kansaneläkelaitoksen nimeämiä edustajia • Toimikunta voi tarvittaessa kutsua kokouksiinsa myös muiden viranomaisten, tapaturma-, liikenne- ja työeläkevakuutusjärjestelmien sekä muiden yhteisöjen ja laitosten sekä työnantajien ja työntekijöiden edustajia, se voi kuulla myös muita asiantuntijoita

16. Alueellinen yhteistyö • Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan tehtävänä on suunnitella, edistää ja seurata lain mukaista viranomaisten sekä yhteisöjen ja laitosten yhteistyötä sekä käsitellä asiakasyhteistyötä koskevia periaatteellisia tärkeitä kysymyksiä • Toimikunnan on huolehdittava paikallisten yhteistyöryhmien yhteistyön edistämisestä ja järjestettävä tarvittavaa ohjausta ja koulutusta

17. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin asiakasyhteistyötoimikunnan kokoonpano 2008-2011 • Raija Eskola, Hallinto- ja kehittämispäällikkö, Kokkola • Esa Rahja, Keski-Pohjanmaan vakuutuspiirin johtaja, Kela • Reetta Hjelm, Johtava hoitaja, Tunkkarin kuntayhtymä • Paul Granvik, Sihteeri, Kokkolan vammaisneuvosto • Matti Sykkö, Toimistonjohtaja, Klan työvoimatoimisto • Minna Potinoja, Kuntoutusneuvoja, TYP • Sirpa Salo, Toimintaterapeutti, Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskus • Katja Tuliniemi, Ylilääkäri, K-PKS • Kirsti Eneberg, Sivistystoimentarkastaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto • Pirjo Lehmusto, Lääninsosiaalitarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

18. Valtakunnallinen yhteistyö • Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston neljäksi vuodeksi kerrallaan asettama kuntoutusasian neuvottelukunta • Tehtävänä on ohjata, kehittää ja yhteensovittaa viranomaisten, yhteisöjen ja laitosten yhteistyötä sekä alueellisten kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikuntien toimintaa • Valtakunnalliset Asiakasyhteistyön neuvottelupäivät, viimeksi vuonna 2007 • Valtakunnallisia selvityksiä, esim. Kuntoutuslaitosselvitys 2009, luovutettu ministeri Paula Risikolle 20.1.2010