Erityisäitiysrahan koulutuspaketti

1. Erityisäitiysrahan koulutuspaketti

2. Koulutuspaketin sisältö • Lainsäädäntö • Lääketieteellisen arvioinnin perusteet • Esimerkkejä altisteista, riskiammateista ja tulkintaperiaatteista eri tilanteissa • Erityisäitiysraha käytännössä • Yleiset edellytykset • Esimerkkejä myönnetyistä erityisäitiysrahoista • Esimerkkejä hylätyistä erityisäitiysrahoista

3. Lainsäädäntö

4. Erityisäitiysrahaa koskeva keskeinen lainsäädäntö • Sairausvakuutuslaki (SVL 1224/2004) • Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta (VNa SVL:n täytäntöönpanosta 1335/2004) • Työsopimuslaki (TSL 55/2001)

5. Erityisäitiysrahan tarkoitus (SVL 9 luku 4 §) • Erityisäitiysraha antaa mahdollisuuden raskaana olevalle, työkykyiselle ansiotyössä tai omassa työssä olevalle äidille jäädä pois työstä, jos työtehtäviin tai työoloihin liittyvä kemiallinen aine, säteily tai tarttuva tauti tai muu vastaava seikka vaarantaa äidin tai sikiön terveyden. • Valtioneuvoston asetuksella säädetään, milloin työtehtävien tai työolosuhteiden voidaan arvioida vaarantavan äidin tai sikiön terveyden näissä tilanteissa.

6. Erityisäitiysrahakausi (SVL 9 luku 5 §) • Jos työnantaja järjestää erityisäitiysrahakauden aikana työsopimuslain 2 luvun 3 §:n 2 momentissa tai merimieslain 29 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla muuta työtä eikä tämä työ vaaranna äidin tai sikiön terveyttä 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, erityisäitiysrahaa ei makseta työpäiviltä. • Erityisäitiysrahaa maksetaan ajalta, jonka raskaana oleva on työtehtäviinsä tai työoloihinsa liittyvän vaaratekijän vuoksi estynyt tekemästä työtään.

7. Työturvallisuus (TSL 2 luku 3 §) • Työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta työntekijän suojelemiseksi tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta niin kuin työturvallisuuslaissa säädetään. • Jos raskaana olevan työntekijän työtehtävät tai työolot vaarantavat hänen tai sikiön terveyden eikä työssä tai työoloissa olevaa vaaratekijää voida poistaa, työntekijä on pyrittävä raskauden ajaksi siirtämään muihin, hänen työkykynsä ja ammattitaitonsa huomioon ottaen sopiviin tehtäviin. • Työsuojelun toimenpiteet ovat ensisijaisia erityisäitiysvapaaseen ja -rahaan nähden.

8. Altisteet (VNa SVL:n täytäntöönpanosta 1 luku 1 §) 1/6 • Kemiallinen aine, jonka voidaan arvioida vaarantavan äidin tai sikiön terveyden SVL:n 9 luvun 4 §:n mukaan: • Anestesiakaasut • Lyijy tai sen johdannainen • Elohopea tai sen johdannainen • Solunsalpaaja

9. Altisteet 2/6 5. Hiilimonoksidi 6. Äidin tai sikiön terveydelle vaaralliseksi arvioitu torjunta-aine 7. Äidin tai sikiön terveydelle vaaralliseksi arvioitu orgaaninen liuotin • Lisääntymiselle vaaralliseksi, syöpää aiheuttavaksi tai perimää vaurioittavaksi luokiteltu R-lausekkeella varustettu aine • R40, R45, R46, R49, R61, R63, R64 tai R68 • Lisäksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet (TEM:n päätös + STM:n asetus) • Ympäristön tupakansavu

10. Altisteet 3/6 • Säteily • Mitä edellä on todettu kemiallisesta aineesta, koskee myös ionisoivaa säteilyä mukaan lukien radionuklidit ja muu haitalliseksi osoitettu säteily.

11. Altisteet 4/6 • Tarttuvat taudit • toksoplasmoosi • listerioosi • vihurirokko • herpes • vesirokko

12. Altisteet 5/6 • Tarttuvat taudit (jatkuu) 6. hepatiitti B ja C 7. sytomegalotulehdus 8. HIV-tartunta 9. muut näihin verrattavat taudit

13. Altisteet 6/6 • Muun vastaavan työtehtäviin tai työoloihin liittyvän seikan voidaan arvioida vaarantavan äidin tai sikiön terveyden, jos kyse on • Maanalaisesta kaivostyöstä • Paineistetuissa tiloissa työskentelystä • Vedenalaisesta sukeltamisesta Työn fyysinen raskaus tai tapaturmariski eivät kuulu tässä yhteydessä tarkoitettuihin tekijöihin.

14. Lääketieteellisen arvioinnin perusteet

15. Esimerkkejä altisteista, riskiammateista ja yleisimmistä tulkinnoista eri tilanteissa

16. Ympäristön tupakansavu 1/3 Lisääntymisterveyden riskit: • Pienentää lapsen syntymäpainoa 25 – 50 g • Aktiivitupakointi pienentää 150 – 200 g • Lisää pienipainoisen ( < 2 500 g) syntymisen riskiä väestössä 20 – 40 % • Pienipainoisilla on suurempi perinataalikuoleman riski • Lisää ennenaikaisen synnytyksen ja keskenmenon vaaraa

17. Ympäristön tupakansavu 2/3 • Sosiaali- ja terveysministeriön päätös 1153/1999: • Riskin arvioinnissa huomioon ympäristön tupakansavulle erityisen herkät ja riskialttiit työntekijät, esim. raskaana olevat • ”Raskaana oleva ei sovellu työhön, jossa altistutaan ympäristön tupakansavulle” • Työtekijöiden luettelointi ASA-rekisteriin (vähintään 40 työpäivää vuodessa altistuvat) • Voimaan 1.7.2000

18. Ympäristön tupakansavu 3/3 Nykyinen ratkaisukäytäntö: • Ravintolatyö: Riski on poistunut tupakka-lainsäädännön kiristyttyä. Käytännössä ei ole enää peruste erityisäitiysrahalle. • Vankeinhoito: Jos työjärjestelyt eivät onnistu, on erityisäitiysrahan myöntäminen mahdollista. • Kotipalvelut: Käytännössä hoidettavissa työjärjestelyin.

19. Toksoplasmoosi • Yleinen parasiitti nisäkkäillä: kissat, marsut, naudat, siat • Tartunnanlähteinä mm. kissan uloste, kypsentämätön liha, kontaminoituneet vihannekset • N. 80 %:lla raskaana olevista ei ole vasta-aineita • Esiintyy n. 0,2 %:ssa raskauksista eli 130 infektiota vuodessa. • Infektio siirtyy sikiöön äidistä n. 40 %:n todennäköisyydellä • Seurauksia: keskenmeno, kuollut lapsi, lievää kehitysvammaisuutta • Jos työssä altistuminen mahdollista  tutkitaan vasta-aineet: - Seroneg: riskitöiden välttäminen - Seropos: ei rajoituksia

20. Listerioosi • Ihmisillä harvinainen, Suomessa n. 30–50 infektiota vuodessa • Eläimillä yleinen, ulosteissa • Maaperässä ja vesistössä • Naudat, lampaat ja vuohet yleisiä kantajia • Raskauteen liittyviä infektioita, vuosittain vain yksittäisiä, työperäisistä tartunnoista ei ole tietoja • Seurauksena keskenmenoja ja sikiön kuolemia • Vältettäviä tilanteita raskauden aikana: • listerioosiepidemia hoidettavilla eläimillä • nautojen, lampaiden ja vuohien synnytyskomplikaatioiden hoitaminen

21. Eläinlääkärit Eläinlääkäreillä voi sikiönkehitykselle haitallisina tekijöinä esiintyä: • Rtg-säteilyä, koska kuvauskohdetta joutuu pitämään sopivassa asennossa. • Anestesiakaasuja, koska eläinlääkärit joutuvat suorittamaan anestesian itse. • Toksoplasmoosin tartuntavaara, jos työhön kuuluu suurten kotieläinten synnytyksissä avustaminen. Pieneläinpraktiikassa tätä riskiä ei käytännössä ole. Kukin tapaus on erikseen harkittava ja muiden töiden mahdollisuus punnittava.

22. Kosminen säteily • Säteily on luonnollinen osa ympäristöämme. Elimistöön kohdistuvan ionisoivan säteilyn mittayksikkö on Sievert (Sv), jonka tuhannesosa on 1 mSv ja miljoonasosa 1 µSv. • Maanpinnalla jokaisen suomalaisen vuotuinen luonnonsäteilyannos on 4 mSv, josta yli puolet saadaan sisäilman radonkaasusta. • Maanpinnalla ja lentokorkeuksilla esiintyvä kosminen säteily on peräisin ulkoavaruudesta (85 %) ja auringosta (15 %). • Merenpinnalla kosmisen säteilyn määrä on 0,03 µSv/t, 8 km korkeudessa 2 µSv/t, 10 km:n korkeudessa 4 µSv/t ja 12 km korkeudessa 7 µSv/t.

23. Kosminen säteily ja lentotyö • Lentoemännän työssä kosminen säteily on mahdollinen altiste. • Kosmisen säteilyn ylin sallittu annos raskaana olevalle on 1 mS (milliSievert). Tämä ylittyy lennettäessä yli 8 km korkeudessa keskimäärin 16 – 20 raskausviikon kuluessa. Muilla raja on 20 mS/v. • Lentoemännät siirretään maapalveluun 16. raskausviikolla. Tämä perustuu säteilylakiin. Erityisäitiysrahan myöntäminen ei näissä tilanteissa yleensä tule kyseeseen. • Poikkeuksena on tilanne, jossa maapalvelun järjestäminen ei ole mahdollista yhtiön pienuuden vuoksi. • Säteilylaki (592/91), asetus 2 luku 4 §, STUK:n ohje, ST 7.2.99

24. Liuotinainealtistus • Liuotinaineita käytetään laajalti teollisuudessa ja huoltotehtävissä. • Yleensä työntekijöiden sijoittelu on teollisuudessa järjestetty siten, että raskaana olevat voidaan siirtää muihin tehtäviin. • Liuotinainealtistuminen on työsuojelumääräysten mukaan pääsääntöisesti minimoitu useimmilla tuotantoaloilla. • Erityisäitiysraha voi tulla kyseeseen: • Kun altistuminen on vähintään 10 % HTP-tasosta (haitalliseksi terveydelle tunnettu pitoisuus). • Kun altistutaan liuottimille, jotka aiheuttavat lisääntymisterveyden vaaraa tai joissa on syöpävaarallisuutta osoittava varoitusmerkintä.

25. Liuotinainealtistus – kolme kategoriaa 1/2 • 1) Syöpää aiheuttavat ja siksi lisääntymisterveydelle vaaralliset aineet/liuottimet, joille mikään altistuminen ei ole hyväksyttävää eikä biomonitoroinnin viiterajan ylitys ole sallittua. • 2) Varoituslausekkein R61 (vaarallista sikiölle) ja R63 (voi olla vaarallista sikiölle) merkityille liuottimille ei tulisi altistua raskauden aikana eikä biomonitoroinnin altistumattomien viiterajan ylitys siten ole sallittua. R-lausekkeiden voimassaolo on tarkistettava viimeisimmästä päivitetystä käyttöturvallisuustiedotteesta.

26. Liuotinainealtistus – kolme kategoriaa 2/2 • 3) Muut liuottimet, joihin sikiön mahdollisen suuremman herkkyyden takia sovelletaan 10 %:n sääntöä eli sitä, että yleensä työskentelyä liuottimien kanssa pidetään sikiölle turvallisena, jos työilman pitoisuudet työhygieenisissä mittauksissa eivät ylitä 10 % HTP-tasosta (HTTP 8 t ja/tai HTTP 15 min). Altistumista voidaan arvioida myös biologisen altistusmittauksen perusteella, jos mittaus kuvaa tyypillistä työskentelytilannetta. Jos tulos silloinkin on < 10 % altistuneiden viitearvosta, ei raskaana olevan työntekijän työskentelylle ole estettä.

27. Liuotinainealtistus – tolueeni • Luokiteltu äskettäin R63-merkinnällä (voi olla sikiölle vaarallinen) • Yleisesti käytetty teollisuudessa ja kulutustuotteissa • Työpaikan ilman pitoisuussuositukset raskauden aikana: • 2,6 ppm (parts per million) • Huippupitoisuus 5,2 ppm saa toistua korkeintaan 4 kertaa päivässä, ja välissä oltava vähintään 1 tunti

28. Liuotinainealtistus – styreeni • Styreeni on yleisesti muoviteollisuudessa käytetty aine. Todettujen sikiönkehitysvaikutuksien ja epäillyn perimämyrkyllisyyden ja syöpävaarallisuuden vuoksi suositetaan varovaisuutta raskauden aikana styreeniä käsiteltäessä. • Työterveyslaitos suosittaa, että styreenille ei tule altistua pitoisuuksina, jotka nostavat styreenin metaboliatuotteiden (manteli- ja fenyyliglyoksyylihapon) määrän virtsassa yli altistumattomien viiterajan 0,2 mmol/l. Tämä pitoisuus vastaa altistumista yli 0,5 ppm ilmapitoisuuksille. Styreenialtistumisen arvioinnissa on syytä ottaa huomioon myös mahdollinen ihoaltistuminen.

29. Liuotinainealtistus ja maalaustyö esimerkkinä pieni työpaikka • Työntekijä maalaa liuotinmaaleilla siveltimellä, ruiskulla ja lisäksi spraymaaleilla runsaasti. Spraymaalit on tarkoitettu vain hyvin tilapäiseen käyttöön, koska maalisumu ei ole niiden yhteydessä työhygieenisesti hallittavissa. Altistuminen olisi vähäistä, jos ilmanvaihto ja ruiskutussuuntien hallinta olisi täydellinen. • Tässä tapauksessa työolosuhteet ovat sattumanvaraisia eikä työhygienia ole hallinnassa. • Altistuminen ylittää todennäköisesti sallitut rajat. Näissä olosuhteissa ei saisi työsuojelumääräysten mukaan työskennellä, vaikkei olisi raskaanakaan. • Jos toiseen työhön siirto ei onnistu, erityisäitiysraha on mahdollinen.

30. Häkä ja pakokaasu • Raja-arvo on 14 ppm. • Työterveyslaitos on mitannut pakokaasuja ulkona sijaitsevilla lastaussilloilla, joilla häkäpitoisuudet ovat olleet tasolla 5 ppm. • PAH-yhdisteitä (polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä) ei löydetty merkityksellisiä määriä. • Suljettujen hallien olosuhteista ei ole yleistettävissä olevaa mittaustietoa. Niissä moottorien käyttäminen on käytännössä kiellettyä. • Erityisäitiysrahan myöntäminen ei yleensä tule kyseeseen.

31. Autonhuolto • Altisteina esiintyy liuotinaineita, häkää, joskus karsinogeeneja. • Altistuminen on yleensä vähäistä, ja se on työsuojelukeinoin hallittavissa isommissa korjaamoissa. • Pienkorjaamoissa, esim. kaasutinkorjauksissa, voidaan altistua bensiinille, jossa on 3–5 % karsinogeenista bentseeniä. • Häkäaltistus on vähäistä. • Aerosolien käytössä altistuminen on vähäistä. • Erityisäitiysraha voi tulla kyseeseen pienkorjaamotyössä.

32. Ylipaine • Tulee harvoin kyseeseen • Kyseeseen voi tulla: • Työskentely hoitajana annettaessa painekammiohoitoa esim. sukeltajantautiin sairastuneille. Altistuminen päivittäin 1,4 barin ylipaineelle. Työssä syntyy riski sukeltajantaudin kaltaiselle tilanteelle, joka on nykykäsityksen mukaan riski sikiölle.

33. HIV- ja hepatiittitartuntariski • HI‑virus ja hepatiitti tarttuvat sekä veriteitse (veri‑veri‑kosketus) että sukupuoliyhdynnässä. • Tilanteiden ennakoiminen, varotoimet sekä oikeat työtavat ovat tärkeitä ennaltaehkäisyn kannalta (suojapuvut, varautuminen tilanteisiin, riittävä henkilöstö jne.). • Tärkeintä on välttää raskaana olevan joutumista riskitilanteeseen. • Käytännössä ennaltaehkäisevien keinojen käytön tulee olla rutiinia riskialoilla. • Erityisäitiysrahan myöntäminen ei pääsääntöisesti tule kyseeseen.

34. HIV, hepatiitti ja riskiammatit 1/2 • Poliisi: Osa asiakkaista on huumeiden käyttäjiä. Pääosa sekä huumeiden käyttäjistä että muista poliisin asiakkaista ei ole saanut HIV‑ eikä hepatiittitartuntaa. Riskit voidaan riittävällä tasolla minimoida varotoimilla, oikeilla työtavoilla ja välttämällä raskaana olevien osallistumista riskitilanteisiin. Erityisäitiysrahan myöntäminen ei yleensä tule kyseeseen. • Vanginvartija: Vankilassa on HIV‑ ja hepatiittitartunnan saaneita. Vankien sairaudet ovat kuitenkin yleensä tiedossa, ja tilanteisiin osataan varautua.

35. HIV, hepatiitti ja riskiammatit 2/2 • Teollisuusvartija: HIV‑ tai hepatiittitartuntariskin kohteeksi joutuminen on satunnaista. On arvioitu, että riski ei ole merkittävästi suurempi kuin muulla väestöllä. • Sairaankuljettaja: Riski on olemassa teoriassa silloin, kun joudutaan arvaamattomissa tilanteissa käsittelemään väkivaltaisia henkilöitä. Pääosa sekä huumeiden käyttäjistä että muista sairaankuljetuksen asiakkaista ei ole saanut HIV- eikä hepatiittitartuntaa, ja tartunnan saaneista osa on tiedossa. Tartuntatautiriskin vuoksi erityisäitiysraha ei käytännössä tule kyseeseen.

36. Parvorokko • Voidaan rinnastaa asetuksessa mainittuihin tauteihin. • Riskiryhmät • Opettajat • Päiväkotien henkilökunta • Lastenosastojen henkilökunta • Raskaana olevat kannattaa seuloa vasta-ainemäärityksellä.

37. Parvorokko – käytäntö erityisäitiysrahaoikeutta arvioitaessa • Ensin mitataan parvorokkovasta-aineet. Jos ne ovat negatiiviset (ja myös vastausten odotusaikana), suositellaan raskaana olevan siirtämistä muuhun päiväkotiin, jossa epidemiaa ei ole. • Jos tällaista mahdollisuutta ei ole, ts. kaikissa päiväkodeissa on epidemia tai kyseessä on yksityinen yksittäinen päiväkoti, erityisäitiysraha voi tulla kyseeseen. • Määräaikainen poissaolo riittää usein. Infektiolääkärien suositus on noin 2 kk viimeisestä oireilevasta tapauksesta laskien.

38. A(H1N1)-influenssa • A(H1N1)-influenssa (ns. sikainfluenssa) on asetuksessa lueteltuihin tartuntatauteihin verrattavissa oleva sairaus. • Oikeus erityisäitiysrahaan arvioidaan tapauskohtaisesti epidemiatilanteen ja annettujen viranomaisohjeistuksien mukaan.

39. Erityisäitiysraha käytännössä

40. Yleiset edellytykset

41. Erityisäitiysrahan yleiset edellytykset 1/3 • Erityisäitiysrahan myöntäminen työntekijälle edellyttää voimassa olevaa työsuhdetta. • Omaa työtä tekevälle erityisäitiysrahaa myönnetään samoin edellytyksin kuin työntekijälle. • Erityisäitiysrahan myöntäminen edellyttää, että hakija on työkykyinen. • Muusta syystä työstä poissa olevalla ei ole oikeutta erityisäitiysrahaan (esimerkiksi henkilö, joka on vuosilomalla tai sairauslomalla).

42. Erityisäitiysrahan yleiset edellytykset 2/3 • Perusedellytyksenä on aina, ettei vaaratekijää voida poistaa työolosuhteista eikä työntekijää voida siirtää muihin tehtäviin, joissa altistumista ei tapahdu. • Työjärjestelyt ovat aina ensisijaisia. • Erityisäitiysrahaa voidaan myöntää vasta jos muiden toimenpiteiden jälkeen jää ainoaksi mahdollisuudeksi työskentely sellaisissa olosuhteissa, joissa altistumista äidille tai sikiölle haitallisille tekijöille tapahtuu.

43. Erityisäitiysrahan yleiset edellytykset 3/3 • Erityisäitiysraha ei lyhennä varsinaista äitiys- ja vanhempainrahakautta. • Erityisäitiysrahaa voidaan maksaa myös yksittäisiltä päiviltä. • Erityisäitiysraha voidaan maksaa työnantajalle, jos työnantaja maksaa palkkaa erityisäitiysvapaan ajalta. • Erityisäitiysrahaa voidaan maksaa siihen saakka, kunnes äitiysrahakausi alkaa. • Jos työolot saadaan turvallisiksi tai työsuhde päättyy, lakkaa myös erityisäitiysraha. • Oikeus erityisäitiysrahaan päättyy, jos henkilö aloittaa työskentelyn toisessa työssä eikä altistumista enää tapahdu.

44. Erityisäitiysrahan määräytyminen • Erityisäitiysrahan on vähintään minimipäivärahan suuruinen (vuonna 2010 määrä 22,04 e/pv). • Pääsääntöisesti erityisäitiysrahan suuruus määräytyy verotuksessa todettujen työtulojen mukaan samoin edellytyksin kuin sairauspäiväraha. • Katso määräytymisperusteet osoitteestahttp://ratkaisu.kela.fi.

45. Erityisäitiysrahan jatkoksi äitiys- ja vanhempainrahaa • Vanhempainpäivärahaoikeuden alkamisajankohtana pidetään päivää, jolta vanhemmalle maksetaan ensimmäisen kerran vanhempainpäivärahaa saman lapsen perusteella. • Jos äiti on saanut erityisäitiysrahaa ennen äitiys- ja vanhempainpäivärahan alkamista, määräytyy äitiys- ja vanhempainpäiväraha saman työtulon perusteella kuin erityisäitiysraha.

46. Hakeminen 1/2 • Erityisäitiysrahaa haetaan, kun eritysäitiysvapaan tarve on todettu tai takautuvasti 4 kuukauden kuluessa erityisäitiysrahakauden alkamisesta. • Hakemuksen voi tehdä internetissä Kelan sivustolla asiointipalvelussa www.kela.fi/asiointi. • Erityisäitiysrahaa voi hakea myös lomakkeella SV 9 Kelasta tai työpaikkakassasta.

47. Hakeminen 2/2 • Hakemukseen liitetään: • Lääkärin tai terveyskeskuksen antama selvitys raskaudesta (SV 75 tai SV 97). • Työterveyslääkärin kirjoittama lausunto työssä tai työolosuhteissa olevasta vaarasta sikiön kehitykselle ja raskaudelle (SV 97 ). • Työnantajan täyttämä ilmoitus työolosuhteista ja työstä poissaolosta (SV 96). • Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta (Y17), jos työnantaja maksaa palkkaa erityisäitiysvapaan ajalta. • Tarvittaessa hakijan oma kuvaus työstä.

48. Esimerkkejä myönnetyistä erityisäitiysrahoista

49. Kuvataiteilija, joka toimii itsenäisenä yrittäjänä (myöntö) • Hakija on kokeillut maalaustyöskentelyä suojanaamarin kanssa, mutta ei ole pystynyt siihen, vaikka raskauspahoinvointi on jo helpottanut ja hakija olisi muuten työkykyinen. • Hakija on osallistunut galleria- ja asiakasesittelyihin koko ajan, mutta työnkuva on pääosin maalaustyötä (20 % esittelyä, 80 % maalaustyötä). • Työterveyslääkärin mukaan hakija altistuu orgaanisille liuottimille ja taustalla on hakijan antamien tietojen mukaan aikaisemmin kaksi keskenmenoa, joiden syy on jäänyt epäselväksi. • Erityisäitiysraha maksettiin päiviltä, jolloin hakija ei tehnyt työtä ollenkaan. • HUOM! Galleriapäiviltä ja asiakasesittelypäiviltä erityisäitiysrahaoikeutta ei syntynyt päivien pituudesta ja työn kestosta riippumatta.

50. Eläinlääkäri, joka hoitaa pieneläimiä ja suuria tuotantoeläimiä (myöntö) • Hakijan verestä on tutkittu aikaisemmin toksoplasmavasta-aineet, jotka ovat olleet negatiiviset. • Altistuminen tarttuville taudeille: toksoplasmoosi ja listerioosi ovat mahdollisia tehtäessä toimenpiteitä suurille tuotantoeläimille. • Työnantajalla ei ole tarjota muuta työtä eikä altistumista voida työsuojelun toimenpitein kokonaan estää.