Terveydenhuoltolaki

1. Terveydenhuoltolaki Yhteinen laki perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle

2. Terveydenhuoltolain merkitys • Asiakaskeskeisyys • julkisen terveydenhuollon luotettavuuden vahvistaminen • hoitotakuu - palvelujen yhdenvertainen saatavuus • ensihoito • laatu ja potilasturvallisuus • rekisterinpito - tieto käytettävissä • potilaan rooli asiakkaana • järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus • oman hoidon ohjaaja - osallistuminen • Toimijoiden välinen yhteistyö ja pth vahvistaminen • järjestämissuunnitelma kuntien tehtävä • shp järjestää esh väestön ja pth tarpeiden mukaan • moniammatillinenpth yksikkö yhteistyön ja kehittämisen toimijana • terveyskeskusten kehittäminen, sitä tukeva tutkimus ja koulutus • Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen • Kustannusten kasvun hillitseminen

3. Asiakkaan valinnanmahdollisuudet laajenevat (1/3) • Valinnanvapaus laajenisi vaiheittain • Ensimmäisessä vaiheessa, lain tullessa voimaan 1.5.2011 • mahdollisuus valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä • erikoissairaanhoidon yksikkö laajemmalta alueelta • Toisessa vaiheessa, (v. 2014 →), mahdollisuus valita koko maassa terveyskeskus tai erikoissairaanhoidon yksikkö

4. Mahdollisuus valita hoitopaikkansa kiireettömässä sairaanhoidossa (2/3) Vaihe 1 vuonna 2011 Perusterveydenhuolto Mahdollisuus valita oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen terveysasemista Erikoissairaanhoito Mahdollisuus valita oman kunnan mukaiselta erityisvastuualueelta Vaihe 2 vuonna 2014 Perusterveydenhuolto Mahdollisuus valita koko maan terveysasemista Erikoissairaanhoito Mahdollisuus valita koko maan kunnallisista erikoissairaanhoidon yksiköistä Toisella paikkakunnalla väliaikaisen asumisen aikana mahdollisuus käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen terveyskeskusta tai erikoissairaanhoidon yksikköä koko maassa.

5. Tarkennuksia valinnanmahdollisuuteen (3/3) Perusterveydenhuolto • Terveyskeskuksen valinnan voi uudistaa aikaisintaan vuoden kuluttua • Vaihtamisesta on tehtävä ilmoitus • Hoitovastuu siirtyy 3 viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta • Valinta voi kohdistua vain yhteen terveysasemaan • Kakkospaikkakunnan terveyspalveluja oikeus käyttää oman sairauden hoitosuunnitelman mukaisesti; kokonaishoitovastuu säilyy omassa terveyskeskuksessa • Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä pitkäaikainen laitoshoito eivät kuulu valinnan mahdollisuuksiin • Kunnalla ei ole velvollisuutta tuottaa kotisairaanhoidon palveluja alueensa ulkopuolelle. Erikoissairaanhoito • Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa • Valinta voi vaiheessa 1 kohdistua muuhunkin kuin kotikunnan mukaiseen erityisvastuualueeseen, jos se on tarpeen suomen-, ruotsin- tai saamenkielisen potilaan kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. • Korkeakoulun tai muun oppilaitoksen opiskelijalle annetaan tarvittavat erikois-sairaanhoidon palvelut opiskelupaikan mukaisen erityisvastuualueen toiminta-yksikössä • Sama koskee henkilöä, joka työnsä vuoksi joutuu oleskelemaan vieraalla paikka-kunnalla tai kun muu seikka välttämättä vaatii sairaanhoidon antamista muun erityisvastuualueen sairaanhoitopiirissä.

6. Laatu ja potilasturvallisuus • Terveydenhuollon toimintayksiköiden on laadittava suunnitelmat laadun hallinnasta ja potilasturvallisuudesta. • Kunnan perusterveydenhuolto vastaisi potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta. • Sairauksien ehkäiseminen, parantaminen ja kärsimysten lievittäminen ovat kaikki osa laadukasta sairauden hoitoa.

7. Potilastietojen käsittely • Sairaanhoitopiirin alueella on kunnallisten terveydenhuollon toimintayksiköiden välillä yhteinen potilastietorekisteri, jonka välityksellä alueen toisessa toimintayksikössä syntyneiden potilastietojen käyttö voidaan toteuttaa joustavasti potilaan hoidon turvaavalla tavalla.   • Potilaan tullessa ensimmäisen kerran vastaanotolle, hänelle on informoitava yhteisestä rekisteristä ja siitä, että tietoja voidaan luovuttaa ilman erillistä suostumusta toimintayksiköiden välillä.   • Potilaalla on oikeus kieltää toimintayksiköiden välinen tietojen luovutus. Kielto kattaa tällöin kaikki toisen toimintayksikön tiedot. Lisäksi tietojen luovutuksissa edellytetään hoitosuhteen varmentamista ja käytön seurantaa.

8. Ensihoitopalvelu • Ensihoitopalvelu liitetään kiinteäksi osaksi terveydenhuollon palvelukokonaisuutta. Järjestämisvastuu on sairaanhoitopiirillä, samat toimijat kuin nykyisinkin tuottavat palvelut. • Sairaanhoitopiiri tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Siinä määritellään toiminnan järjestämistapa, palvelun tarkempi sisältö, henkilöstön koulutusvaatimukset, potilaan tavoittamisajat. • Ensivastepalvelu voidaan ottaa osaksi ensihoitopalvelua • valmiuden ylläpidon hyödyntäminen kokonaisvarautumisessa • Erityisvastuualue/ensihoitokeskus vastaa • lääkäritasoisesta ensihoitopäivystyksestä, • lääkärihelikopteritoiminnasta, • suunniteltujen potilassiirtojen yhteensovittamisesta, • VIRVE aluepääkäyttötoiminnoista, • Hätäkeskuslaitokselle annettavien ohjeiden yhteensovittamisesta.

9. Hoitotakuun täsmentäminen • Erikoissairaanhoidossa tarvittavat lisätutkimukset ja poliklinikkakäynnit on toteutettava 3 kk:n kuluessa siitä, kun lähete on saapunut. • Lasten ja nuorten hoitoon pääsy mielenterveyspalveluihin 3 kk:n enimmäisajassa 23 ikävuoteen saakka.

10. Perusterveydenhuollon vahvistaminen (1/3) • Sairaanhoitopiirin alueen kunnat laativat terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kuntien perusterveydenhuollon lähtökohdista • sovitaan muun muassa • kuntien yhteistyöstä, • palvelujen järjestämisestä, • päivystyksestä ensihoitoineen, • kuvantamisesta, • lääkinnällisestä kuntoutuksesta, • yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa • hyväksytään sairaanhoitopiirin päätöksenteossa

11. Perusterveydenhuollon vahvistaminen (2/3) • Sairaanhoitopiiri sovittaa yhteen erikoissairaanhoidon palvelut väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti • pth ja esh muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden • shp tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja perusterveydenhuollon yhteydessä (tarkoituksenmukaisuus huomioiden) • shp vastaa pth lab ja rtg sekä kuntoutuksen kehittämisen ohjauksesta ja laadunvalvonnasta • shp vastaa myös alueellaan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta sekä tietojärjestelmien yhteensovittamisesta

12. Perusterveydenhuollon vahvistaminen (3/3) • Moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö sairaanhoitopiirissä • tukee terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista • antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen T&K toimintaa, hoito- ja kuntoutusketjujen laadintaa, täydennyskoulutusta ja henkilöstötarpeen ennakointia alueellaan • sovittaa yhteen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen palveluja • Terveyskeskusten tutkimus, koulutus ja kehittäminen • terveyskeskusten huolehtimisvelvoite • yhteistyö shp perusterveydenhuollon yksikön ja muiden terveyskeskusten kanssa • yhteistyö kansallisen perusterveydenhuollon kehittämisen verkostoihin

13. Yhteistyö erikoissairaanhoidossaErikoissairaanhoidon järjestämissopimus • Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit tekevät yhdessä • Erikoissairaanhoidon työnjaosta sopiminen ja toiminnan yhteensovittaminen • työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. • kilpavarustelun estäminen • riittävät voimavarat ja osaaminen • Uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista sopiminen • Valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa

14. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (1/2) • Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen otettava huomioon kunnassa eri sektoreilla tehtävissä päätöksissä • esimerkiksi kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa, koulutuksessa, liikennesuunnittelussa, jne.

15. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (2/2) • Kunnan on seurattava asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnassa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan hyvinvointitarpeisiin. • Kunnan strategisessa suunnittelussa asetettava paikalliset terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. • Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot ja tehtävä yhteistyötä kunnan eri toimialojen sekä muiden julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa.

16. Terveydenhuoltolain kustannusvaikutukset • Terveydenhuoltolaki antaa kunnille mahdollisuuden hillitä kustannusten kasvua - edellyttää lain toimeenpanoa. • Aluksi tarvitaan jonkin verran lisäresursseja - tuottaa säästöjä pitkällä aikavälillä. • Tulevina vuosina muun muassa laatuun ja potilasturvallisuuteen liittyvät ratkaisut, terveydenhuollon yhteistyö, ensihoidon kehittäminen ja terveyden edistäminen tuovat keinoja kustannusten kasvun hillitsemiseen.

17. Terveydenhuoltolaki ─ osa kokonaisuudistusta • Terveydenhuoltolaki on sisältölaki. • Terveydenhuollon järjestämistä koskevat säännökset säilyvät kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. • Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus säätää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen rakenteista, valvonnasta ja kehittämisestä sekä rahoituksesta.

18. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus • Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja rahoitus kytkeytyvät toisiinsa. • Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-uudistus vuoden 2008 alussa (indeksisidonnaisuus) • Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistettiin hallitusohjelman mukaisesti ja se tuli voimaan vuoden 2010 alusta. • uuteen lakiin koottiin hallinnonalakohtaisista valtionosuuksista muun muassa yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus ja esi- ja perusopetuksen valtionosuus • Monikanavarahoituksesta tehdään selvitys hallitusohjelman mukaisesti, ja se valmistuu syksyllä 2010

19. Eri tahojen yhteistyöstä • kuntien välisestä yhteistyöstä • perusterveydenhuollon yhteistyöstä • psh - esh yhteistyöstä • th - sos yhteistyöstä • julkisen terveydenhuollon ja muiden toimijoiden yhteistyöstä

20. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaTerveydenhuoltolain 34 § • Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma • Suunnitelmassa on sovittava: • kuntien yhteistyöstä • terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteista ja vastuutahoista • terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis-, ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista • yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon , sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken • Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asioista, joista suunnitelmassa on sovittava.

21. Järjestämissuunnitelmassa sovitaan yhteistyöstä • Kuntien on yhteistyössä sovittava suunnitelman laatimisen ja seurannan vastuut, laatimistapa sekä toteutumisen seuranta- ja arviointitapa. • Suunnitelma laaditaan kuntien hyvinvointikertomuksen perusteella. • Sovitaan miten palvelujen tarvetta arvioidaan ja seurataan sekä miten siihen alueella vastataan.

22. Kuntien välisestä yhteistyöstä • terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteuttaminen • perusterveydenhuollon palvelujen järjestäminen • tukipalvelut • diagnostiikka • diagnostisten näytteiden säilyttäminen ja tutkimuskäyttö • lääkehuolto • välinehuolto • kuljetus- ja varastointipalvelut • tietojärjestelmät ja potilasrekisterit

23. Perusterveydenhuollon yhteistyö • työterveyshuolto • muut erityisosaamista vaativat tehtävät • puheterapia • toimintaterapia • ravitsemusterapia • erikoishammalääkäripalvelut • jne. • erityistilanteisiin varautuminen

24. Perusterveydenhuollon kehittäminen ja sen tueksi tarvittava tutkimus • terveyskeskusten ja muiden toimijoiden yhteistyö alueella perusterveydenhuollon kehittämisen ja sen tueksi tarvittavan arvioinnin ja tutkimuksen toteuttamisessa • yhtenäisten hoidon perusteiden toteuttamisesta ja toteutumisen seurannasta • yhteistyön tavoista laadunhallinnassa ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanossa

25. Moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö • miten kunnat ohjaavat moniammatillisen perusterveydenhuollon yksikön toimintaa • kuinka kunnat huolehtivat sen tehtävien edellyttämistä toimintamahdollisuuksista • yksikön vastuut ja tehtävät • järjestämissuunnitelman laatimisessa, • palvelutarpeen arvioinnissa ja toteuttamisen seurannassa, • koulutuksessa, • kehittämistoiminnassa ja sen tueksi tarvittavassa tutkimustoiminnassa sekä • perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön toteuttamisessa

26. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö • kuinka hoitoketjut tai alueelliset hoitosuunnitelmat laaditaan yhteistyössä ja niiden toimintaa tuetaan ja seurataan • miten sairaanhoitopiirin halutaan vahvistavan terveyskeskusten toimintaa järjestämällä erikoisaloittaisia palveluja ja muuta tukea terveyskeskuksiin • miten palvelut ensisijaisesti toteutetaan avohoidossa • miten terveyskeskus vastaa potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta.

27. Kiireellinen sairaanhoito • miten päivystys ja muu kiireellinen sairaanhoito sairaanhoitopiirin alueella toteutetaan • otettava huomioon alueen ensihoitopalvelu ja sen palvelutasopäätös, päivystyspisteiden väliset etäisyydet sekä väestön palvelutarve • otettava huomioon mielenterveys- ja päihdepäivystyksen sekä sosiaalipäivystyksen järjestelyt

28. Henkilöstö perusterveydenhuollossa • kuntien välisestä yhteistyöstä ja toimintakäytännöistä perusterveydenhuollon henkilöstön saatavuuden turvaamisessa. • riittävistä jatko- ja täydennyskoulutuksen edellytyksistä • kuinka henkilöstön täydennyskoulutus sairaanhoitopiirin alueella toteutetaan

29. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa • kuntien muun toiminnan, erityisesti sosiaalipalvelujen kanssa • muiden viranomaisten • alueen sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisten toimijoiden, kuten yksityisen työterveyshuollon ja lääkehuollon sekä järjestöjen kanssa toteutetaan.

30. Lainsäädäntö muutoksessa • Terveydenhuoltolaki • Sosiaalihuoltolaki • Kokeilulaki • Paras puitelaki • Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki • Kuntalaki