TERVEYDENHUOLTOLAKI RAKENTEELLISET MUUTOKSET JA NIISTÄ PÄÄTTÄMINEN

1. TERVEYDENHUOLTOLAKIRAKENTEELLISET MUUTOKSET JA NIISTÄ PÄÄTTÄMINEN Terve kilpailu terveyden-huollossa 18.2.2010 Hotelli Holiday Inn, Tampere Timo Keistinen, lääkintöneuvos

2. Koko maa 44 vuotta

4. Suomessa voimakas valtionohjaus ja kuntien itsehallinnon kunnioitus • Suomi on paradoksaalinen yhdistelmä vahvaa valtionohjausta ja suurta kunnioitusta kuntien itsehallintoa kohtaan. • Uudistusten myötä suhteesta on tullut monimutkaisempi. • Kehitykseen vaikuttaa myös pyrkimys lisätä yksilön valinnanvapautta ja eri julkisten palvelujen integrointia.

5. Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2020 2015 2010 2011 2012 2013 2025 HE 2010 • Terveydenhuoltolaki • terveydenhuollon sisältöä koskevat säännökset • mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, ensihoidon järjestäminen, potilaan • valinnanvapaus, hoitotakuusäännökset sekä erityisvastuualueen tehtävät HE 2012 • Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus • sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakenne • ja sisältöä koskevat säännökset • Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja • järjestämistä koskeva lainsäädäntö • tarve laille vuoden 2013 alusta, kun puitelain voimassaolo päättyy • sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, kehittäminen ja valvonta Kokeilu HE syksy 2010 Puitelaki 2007 - 2012 Kainuunkokeilulaki 2005 - 2012

6. Terveydenhuoltolain tarkoitus • Edistää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta • Kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja • Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta • Vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä • Vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä • Parantaa toimijoiden välistä yhteistyötä

7. Vastuu hoidon järjestämisestä • Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut. • Sairaanhoito on toteutettava potilaan lääketieteellisen tai hammaslääketieteellisen tarpeen ja käytettävissä olevien yhtenäisten hoidon perusteiden mukaisesti. • Hoito toteutetaan avohoidossa silloin, kun se on potilasturvallisuus huomioon ottaen mahdollista.

8. Sairaanhoitopiirin tehtävät • Vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon järjestämisestä yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein. • Vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittamisesta väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti. • Vastaa alueellaan tehtäväalansa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta sekä kunnallisen terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisesta.

9. Vastuu terveyden- ja sairaanhoidosta • Terveydenhuollon toimintayksikössä on oltava vastaava lääkäri. • Vastaavan lääkärin on johdettava ja valvottava toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoitoa. • Potilaan sairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta sekä potilaan siirtämisestä toiseen toimintayksikköön päättää vastaava lääkäri tai hänen antamiensa ohjeiden mukaan muu laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö.

10. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma • Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava. • Suunnitelmassa on sovittava: • kuntien yhteistyöstä, • terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, • terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, • päivystys-, • kuvantamis- • lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista • yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken.

11. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaPerusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö • Miten hoitoketjut tai alueelliset hoitosuunnitelmat laaditaan yhteistyössä. • Miten niiden toimintaa tuetaan ja seurataan. • Miten sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vahvistaa terveyskeskusten toimintaa järjestämällä erikoisaloittaisia palveluja ja muuta tukea terveyskeskuksiin. • Miten palvelut toteutetaan ensisijaisesti avohoidossa. • Miten terveyskeskus vastaa potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta.

12. Perusterveydenhuollon yksikkö • Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö. • jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus • joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista • Sovittaa yhteen perusterveydenhuollossa tehtävää • tutkimusta, • kehittämistä, • hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, • täydennyskoulutusta • huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista • erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta

13. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaPerusterveydenhuollon yksikkö • Miten kunnat ohjaavat • yksikön toimintaa • antavat tehtävien edellyttämiä toimintamahdollisuuksia • Mitkä ovat yksikön • vastuut ja tehtävät järjestämissuunnitelman laatimisessa • palvelutarpeen arvioinnissa • palvelutarpeeseen vastaamisen seurannassa • koulutuksessa • kehittämistoiminnassa • tutkimustoiminnassa • perusterveydenhuollon, työterveyshuoltopalvelujen ja erikoissairaanhoidon yhteistyön toteuttamisessa

14. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus • Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on tehtävä. • Sovittava: • työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta • uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista • erikoissairaanhoidon päivystyspisteistä ja työnjaosta • Työnjaon on edistettävä • laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, • tuottavuutta, tehokkuutta • Työnjaossa on varmistettava riittävät • taloudelliset ja henkilöstövoimavarat • osaaminen.

15. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimusErityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien välinen yhteistyö • Sovittava yhteistyöstä ja työnjaosta • erikoissairaanhoidossa • erityistason sairaanhoidossa • lääkinnällisessä kuntoutuksessa. • Miten yhteistyössä järjestetään tukipalvelut • hankintapalvelut, • taudinmääritykseen liittyvät palvelut, • taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttämisen • niiden tutkimuskäytön sekä niihin liittyvät käytännöt • lääkehuolto • välinehuolto • kuljetus- ja varastointipalvelut • tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittämisen.

16. Kiireellinen hoito • Kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys. • Päivystystä toteuttavassa yksikössä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat

17. Kiireellinen hoitoAsetus suunnitelmasta ja sopimuksesta • Suunnitelmassa on sovittava, miten päivystys ja muu kiireellinen sairaanhoito sairaanhoitopiirin alueella toteutetaan. • Sopimuksessa on sovittava erikoissairaanhoidon erikoisalakohtaisista päivystyspisteistä sekä ensihoitokeskuksen toiminnasta ja tehtävistä erityisvastuualueella. • Huomioitava päivystyspisteiden väliset etäisyydet ja väestön palvelutarve • Varmistettava päivystyksen tehtävien edellyttämät riittävät voimavarat ja osaaminen.

18. Kiireellinen hoito • Kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen järjestämisen erikoisalakohtaisista edellytyksistä voidaan tarvittaessa säätää tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

19. Erikoissairaanhoidon keskittäminen • Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, mitkä tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot kuuluvat erityistason sairaanhoitoon. • Valtioneuvoston asetuksella säädetään valtakunnallisesta ja alueellisesta erityistason sairaanhoidon keskittämisestä ja niistä kunnallisen terveydenhuollon toimintayksiköistä,

20. Mahdollisuus valita hoitopaikkansa kiireettömässä sairaanhoidossa Vaihe 1 vuonna 2011 Perusterveydenhuolto Mahdollisuus valita oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen terveysasemista Erikoissairaanhoito Mahdollisuus valita oman kunnan mukaiselta erityisvastuualueelta Vaihe 2 vuonna 2014 Perusterveydenhuolto Mahdollisuus valita koko maan terveysasemista Erikoissairaanhoito Mahdollisuus valita koko maan kunnallisista erikoissairaanhoidon yksiköistä Toisella paikkakunnalla väliaikaisen asumisen aikana mahdollisuus käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen terveyskeskusta tai erikoissairaanhoidon yksikköä koko maassa.

21. Yliopistosairaaloiden saavutettavuus ajallisesti lyhintä reittiä Oulun yliopisto Maantieteen laitos

22. Terveydenhuollon rakennemuutoksen piirteitä • Julkisen vallan vastuu riittävistä palveluista säilyy • Kuntien uskottavuus riskien tasaajana ja asukkaiden vakuuttajana kyseenalaistetaan - vaihtoehto? • Terveydenhuollolle asetettavat yhteiskunnalliset odotukset ja maksajien tilaus muuttuu • Jakelukanavien monimuotoisuus lisääntyy • Läpinäkyvyyden ja valinnanvapauden paine kasvaa • Sähköinen asiointi ja tiedon monikäyttö = reformi • Laatu-, turvallisuus- ja yksilöllisyysvaatimukset ↑↑ • Tiedon epäsymmetria vähenee mutta ei katoa

23. Ohjausmekanismeja uudistettaessa on ratkaistava • Demokraattisen päätöksenteon asema th:ssa • Erityisosaamisen ohjauksen keinovalikoima • Kokonaisinvestoinnin perusteet sote-sektorille (%bkt) • Kustannusrasituksen jakautuminen • Yhteisten resurssien kohdentamisen periaatteet • Osaoptimoinnin rajoittamisen pelisäännöt • Yksilön oman vastuun ja valinnanvapauden rajat • Valvonnan keinot, kustannukset ja hyväksyttävät oheisvaikutukset