VELVOITEOIKEUS

1. VELVOITEOIKEUS Eija Heikkinen Syksy 2014

2. Vahingonkorvaus • Vahinkotilanteessa kulujen oikeudenmukainen jakaantuminen vahingonkärsijän ja –aiheuttajan kesken • Hyvitys • Preventio Harkinta: • Onko vahinkoa aiheutunut • Onko vahinko aiheutunut toisen toiminnasta • Ovatko osapuolet toiminnallaan vaikuttaneet edellisiin?

3. Vahinkojen jakoa esim. • Esinevahingot • Henkilövahingot • Varallisuusvahingot • kärsimyskorvaukset

4. Vahinkojen jakoa • Aineelliset • Esim. hoitokustannukset, ansiomenetykset • Aineettomat • Särky, kipu tai muu tilapäinen haitta sekä pysyvä haitta • Äkillinen haitta • Pysyvä haitta

5. Vahinkojen jakoa • Suoranaiset • Eli välitön vahinko, vahingon oikaisemistoimista aiheutuneet vahingot (sairaanhoitokulut ym.) • Epäsuorat • Eli välilliset vahingot, vahinkotapahtumasta aiheutunutta haittaa ja rasitusta, joka ilmenee muina kuin suoranaisina kuluina ja kustannuksin (ansiotulojen vähentyminen, esineen tuhoutumisen vuoksi saamatta jäänyt liiketulo)

6. Vahingon kokonaismäärä • Lähtökohtana on kahden tapahtumaketjun vertaaminen toisiinsa • Odotettu / ei odotettu tapahtuma ja niiden epäedullinen ero • Täyden korvauksen periaate • Rikastumiskielto (perusteeton etu) • Sovittelu

7. Syy-yhteys • Vahinkoa aiheuttaneen teon tai toiminnan ja vahinkoseurauksen välistä syy- seuraus suhdetta • Vain mikäli mahdollisuus vaikuttaa toimintaan • Vahinkotilanteen hallinta eli kontrolli • Riittävä edellytys • Positiivinen kontorolli (tekee itse päätöksen) • Välttämätön edellytys (pystyy estämään) • Negatiivinen kontrolli

8. Oikeudellinen vastuuperuste • Vahinkojen sijoittaminen osaksi laajempaa kokonaisuutta • Määritellään kontrollin jakaantuminen eri tahojen kesken vahinkotilanteessa • Vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän vastuunjako • Kontrolli? Vastuulle ei perustetta, jos ei valtaa vaikuttaa tilanteeseen

9. Riskinjakonormit • Aiheuttamisperiaate  aiheuttaman tulisi olla aina vastuussa aiheuttamistaan vahingoista • Tuottamusperiaate  vain johonkin moitittavaan (totunnaisesta poikkeavaan) syyllistyneen aiheuttajan vastuu • Painottaa tilannekontrollia • Huolellisuus, varovaisuus

10. Ankara vastuu • Vahingonkärsijöillä on vain vähäinen mahdollisuus vaikuttaa tilanteisiin tai edes varautua niihin • Esim. rokotukset • Voi aiheutua vahinkoa vaikka niiltä pyritään välttymään • Vastuussa riippumatta siitä, miten huolellisesti hän toimi (pääperiaate) • Muissa kuin ankaran vastuun tilanteissa vastuuperusteeksi muodostuu aiheuttajan tuottamus

11. Vahingonkorvauslaki 2:1§ • ”Joka tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttaa toiselle vahingon on velvollinen korvaamaan sen” • Tuottamus  käyttäytyminen • Huolellisuustaso  bonus pater familias ”huolellisen perheenpään standardi” • Tuottamus  usein toimintaa varten annettujen sääntöjen rikkominen (esim. liikennerikkomus) (KKO 1997:73)

12. KKO 1997:73 C oli osallistuessaan sukellusleirin yhteydessä järjestettyyn luolasukellukseen eksynyt luolaan ja hukkunut. Sukelluksen aikana oli menetelty Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n antamien turvamääräysten ja luolasukelluksessa noudatetun käytännön vastaisesti. C:lta, joka oli melko kokenut sukeltaja, oli puuttunut luolasukellukseen osallistumiseen vaadittava kokemus. C oli siten osallistumalla sukellukseen omalta osaltaan tietoisesti rikkonut turvamääräyksiä ja muita vahingon välttämiseksi annettuja ohjeita. Sukellusvanhimman ei katsottu huolimattomuudellaan aiheuttaneen C:n kuolemaa.

13. Jatkoa… • Rikosoikeudellinen tuottamus  rikkoo olosuhteiden edellyttämä huolellisuutta ja huolellisuusvelvoitetta, vaikka olisi pystynyt niitä noudattamaan • Onko perusteita katsoa vahingonaiheuttajan syyllistyneen liialliseen riskinottoon toisille aiheutuvista haitoista. • Kuinka ennakoitavissa vahinkoseuraukset olivat toimintaan ryhdyttäessä ja sitä harjoittaessa. (KKO 1997 II 64)

14. KKO 1997 II 64 Yhdistyksen järjestämän jääkiekko-ottelun aikana oli kentältä ns. pitkänsivun katsomoon lentänyt jääkiekko osunut yleisöön kuuluneen henkilön suulle aiheuttaen tälle vammoja. Koska vahinko oli syntynyt jääkiekko-ottelulle tyypillisellä tavalla ja sitä voitiin pitää myös ennalta arvattavissa olevana eikä ottelun järjestäjä ollut näyttänyt täyttäneensä velvollisuuttaan huolehtia siitä, että katsojat olisivat olleet turvatut tällaiselta vahingolta, yhdistys oli vastuussa syntyneestä vahingosta. Ään.

15. Erityiset vastuu- ja vaara-asetelmat • Vastuun harkinta tehdään oletuksella että korvausvelvollisella oli tilanneherruus • Täydellinen sekä negatiivinen että positiivinen kontrolli • Kärsijän, oletus olevan vailla tilannekontrollia • Todelliset vahinkotilanteet voivat poiketa näistä • Vastuuasemassa oleva voi menettää vaikuttaa tapahtumiin • Itse mukana toiminnassa • Vahingonkärsijä vaikuttanut tapahtumiin

16. a. Tilannekontrollin menetys • Vastuuasemassa oleva menettänyt yllättäen omaa tilannekontrolliaan • Vahinko toiminnalle tyypillinen, mutta aiheutunut tekijästä jota vastuuasemassa ollut henkilö ei voinut etukäteen huomioida • Kun vastuu liitetään osapuolten vaikutusmahdollisuuksiin, tullaan tulokseen että kaikkien vaikutusmahdollisuuksilla on rajansa. • Forcemajeure (ylivoimaiset esteet)

17. KKO 1989:98 Luottokorttiyhteisö oli luottokorttiohjelmansa käyttöehdoissa sitoutunut toimimaan niin, että luottokorttia voitiin käyttää maksuvälineenä. Ehtojen mukaan yhteisö ei vastannut niin sanottujen forcemajeure- tekijöiden sen toiminnalle aiheuttamista häiriöistä. Yhteisön jäsenyritys oli kieltäytynyt hyväksymästä asiakkaan luottokorttia maksuvälineenä, koska yritys tietoliikenteessä selvittämättömästä syystä sattuneen tilapäisen häiriön vuoksi ei ollut saanut tarkistetuksi kortinhaltijan luottorajan enimmäismäärää. Häiriötä ei pidetty ylivoimaisena esteenä. Luottokorttiyhteisö velvoitettiin korvaamaan kortinhaltijalle kortin käytön epäämisestä aiheutunut vahinko.

18. Jatkoa… • Toiseksi, vastuuasemassa oleva saattaa tilannekohtaisen pakkotilan vuoksi menettää tilannekontrollin ja samalla mahdollisuuden toimia toisin. • On uhrattava vähemmän arvokas intressi toisen pelastamiseksi ”tavaroiden veteen heittäminen, jottei laiva uppoa”

19. b. työnjako • Perustellussa työnjaossa vastuuasemassa oleva saa tiettyyn rajaan saakka luottaa toisen toiminnan asianmukaisuuteen • Isännänvastuu: Vastuuasemassa oleva taho ei välttämättä vapaudu vastuusta käyttämällä toiminnassa apuna muita, varsinkaan määräysvallassaan olevia tahoja. • Vastuu pysyy isännällä sen vuoksi että isännällä on on/on ollut madollisuus vaikuttaa toiminnan puitteisiin ja toimintatapoihin

20. Jatkoa… • Olosuhteet ovat olleet sellaiset, että toiminnan alullepanijan luottamusta siihen, että muut tekevät oman osuutensa asianmukaisesti, suojataan varsin pitkälle. • Esim. Omakotitaloalueella tehtävä räjähdystyö • Viranomaisten ohjeiden ja vastuuvaikutusten merkitys? • Toiminnallinen merkitys • Missä määrin toiminnan harjoittajan on ollut perusteltua luottaa viranomaisen antamiin ohjeisiin ja missä määrin hänen on oltava itse selvillä mitä tekee?

21. KKO 2009:24 Pääkonsulaatin toimistosihteerin, joka oli välittänyt yhtiölle virheellisen neuvon Suomeen myönnettyjen työlupien merkityksestä Espanjassa työskentelyn kannalta, ei katsottu käyttäneen julkista valtaa. Virheellisen neuvon välittäessään toimistosihteeri oli menetellyt huolimattomasti. Koska erittäin painavia syitä ei ollut, yhtiön vaatimus niin sanotun puhtaan varallisuusvahingon korvaamisesta hylättiin.

22. c. myötävaikutus • Toiminta, jossa vaara-asemassa oleva itse kohottaa vahingonvaaraansa (luolasukellus) • Relevanttia ei ole mukaan meneminen (esim. asepalveluksen suorittaminen) • Esim. vahingonkärsijä aloitti tupakoinnin, päätti osallistua extreme- tapahtumaan jne. • Loukatun etukäteen antama suostumus ei koskaan vapauta vastuusta kuolemasta tai vakavasta henkilövahingosta • Oikean tiedon perusteella antanut suostumuksen

23. d. Vahingon minimoimisvelvoite • Toiminta sallittua  ei seuraa että vapaata… • Turvatoimet • Virheelliset toimintatavat. • Esim. silmälasivalmistajan tulee varautua että joku imee sankoja… • Matkustajaveneessä oltava paikkoja matkustajia enemmän • Standardisäännös: ”vastuu muodostuu milloin ”toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu”

24. Jatkoa… • Minimoimisvelvoite myös vahingonkärsijällä • Varautumistoimet ennen vahinkoa • Minimoimisvelvoite myös vahingon syntymisen jälkeen • Ennakollisen toiminnan varatoimien asianmukaisuuden arviointi  aina tilannekohtaisesti

25. Deliktikelpoisuus ja työntekijän vastuuasema • Mahdollisuus kontrolliin • Kyky kontrolliin? • Kykyyn perustuu se, että henkilö saattaa joutua korvausvelvolliseksi (deliktikelpoisuus) • Pieniltä lapsilta puuttuu • Ps vastuu huoltajalla • Huoltajan kasvattamistuottamus • Valvontatuottamus huoltaja jättää pienen lapsen valvomatta

26. KKO 1995:125 Vastaaja, joka oli 29-vuotias ja jonka älyllinen toimintataso synnynnäisestä kromosomihäiriöstä (downin oireyhtymä) johtuen vastasi 6 - 7-vuotiaan tasoa, oli pannut palavan savukkeen roskalaatikkoon. Roskat olivat syttyneet tuleen seurauksin, että myös vieressä ollut kioskirakennus oli palanut. Vastaajan, joka oli vajaata vuotta aikaisemmin sytyttänyt roskalaatikon tuleen ja muulloinkin uhkaillut roskalaatikkojen polttamisella, katsottiin aiheuttaneen tulipalon ja siitä seuranneet vahingot vakuutussopimuslain 25 §:n 1 momentissa (132/33) tarkoitetulla törkeällä huolimattomuudella. Ään.

27. Jatkoa… • Työntekijä vaikuttaa omaan deliktikelpoisuuteen • Työntekijällä ei ole asemansa perusteella juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa tekemänsä työn johtoon ja valvontaan • Työntekijä vastaa itse tuottamusperiaatteen (ei aiheuttamispa) mukaisesti vahingosta, jonka hän työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa • Jos jää lievä tuottamus  ei vahingonkorvausvastuuta • Kanavointisäännös: tt vastaa vain siitä määrästä, jota ei voida saada vahingosta ta:lta (ei tahallisten osalta)

28. Sopimusoikeus • Laaditut sopimukset • Velvollisuus noudattaa laadittuja sopimuksia • Velvoite käyttäytyä sopimuksen sisällön mukaan • Sopimuksen sitovuuden normi ”pactasuntservanda” • Sopimukset on pidettävä! • Sopimusvapaus • Kenen kanssa, sisältä jne

29. Sopimusten synty • Yleiset edellytykset • Oikeustoimikelpoisuus • Hyvän tavan mukaisuus • Oikeuden väärinkäytön kielto • Pakottava lainsäädäntö

30. a. oikeustoimikelpoisuus • Henkilöt ja yhteenliittymät, jotka voivat olla oikeuksien ja velvollisuuksien kantajia • Luonnolliset ja juridiset henkilöt • Suurimmalla osalla oikeuskelpoisista tahoista on mahdollisuus omalla toiminnalla vaikuttaa siihen, millaisiksi muodostuvat kunkin oikeudet ja velvollisuudet •  tätä vaikutusmahdollisuutta kutsutaan oikeustoimikelpoisuudeksi

31. jatkoa… • Perusta perusoikeusjärjestelmässä : ”jokaisella on säädetty oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen (perustuslain 7§) sekä taloudellinen itsemääräämisoikeus, kuten oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla (perustuslain 18§) • Holhoustoimilaki

32. b. Hyvän tavan vastaisuus • Suomen varallisuusoikeuteen ei sisälly säännöstä • Usein kuitenkin säännöksissä annetaan asemaa • Patenttilain 1 luvun 4 §, patenttia ei myönnetä keksintöön jonka hyväksikäyttö on siveellisyyden tai yleisen järjestyksen vastaista • MK 2: 11.1,4 §, kiinteistönkaupassa ei ole sellainen ehto sitova, joka rajoittaa ostajan henkilökohtaista vapautta tai joka on muutoin sopimaton taikka jonka noudattaminen on lainvastaista • Oikeuden väärinkäytön kielto (kiinteistön kauppa: shikaani, esineoikeus oikeuden kollusiivinen käyttö)

33. c. pakottava lainsäädäntö • Osapuolet eivät voi pätevästi sopia lain säännöksestä poikkeavasti • Kuluttajien kanssa tehtävät kauppa-ja palvelusopimukset • Työsopimukset • Vuokrasopimukset • Tavoite heikomman osapuolen suojaaminen • Kollektiiviset oikeushyvät (esim. markkinoiden toiminnan varmistaminen)

34. Sopimuksen synnyn tilannekohtaiset edellytykset Sitovan sopimuksen syntyminen edellyttää sopimuksentekotilanteessa ajankohtaistuvien erityisten edellytysten täyttymistä. • Sopimuksen syntyyn ei saa liittyä • Tilannekohtaista häiriötä • Sopimuksen on oltava muodoltaan asiallinen

35. a. Tilannekohtaiset syntyhäiriösäännökset • Soveltuvat pääsääntöisesti vain sellaista sopimuspuolta vastaan, joka itse käytti epäasianmukaista menettelyä tai joka tiesi taikka jonka olisi pitänyt tietää sellaisesta  ELI JOKA oli vilpillisessä mielessä • Vain sellainen osapuoli, joka perustelluista syistä oli tietämätön olosuhteista  Vilpittömän mielen suoja

36. Jatkoa… • Osapuolet pyrkivät itselleen mahdollisimman edulliseen tulokseen. Houkuttelu, suostuttelu, taivuttelu • Säädetty rajat: • Painostus • Uhkaus • Suoja törkeältä pakolta • Sopimuksenteon pohjan informaation virheellisyys • Normaali ”kehuminen”, valttikorttien piilottaminen ym ok

37. Vilpillinen menettely • Yksilöity väärä tieto • Olennaisuusvaatimus • Oikeustoimilaki 30 § (petollista viettelyä koskeva) • Petollinen viettely, ns. Siviilipetos  toisen osapuolen erehdyttäminen, arvio yksittäistapauksittain, huomioitava vastaanottava taho • Toisen osapuolen asema  taloudellisen ahdingon hyväksikäyttö

38. KKO 1985 II 58 Osakkeiden kauppa tuomittiin OikTL 33 §:n nojalla pätemättömäksi, kun kaupan aikana myyjä ei ollut tietänyt osakkeiden arvoon olennaisesti vaikuttavasta seikasta, mutta ostaja oli tietänyt siitä ja hänen täytyi olettaa tietäneen sen merkityksestä myyntipäätökselle.

39. KKO 1971 II 2 Rajoitetusti suojaa motiivierehdykselle: Kun myyjät lomanviettopaikaksi tarkoitetun, järven rannalla sijaitsevan määräalan kaupan yhteydessä olivat jättäneet ilmoittamatta ostajille, että järven veden korkeus, joka kauppaa tehtäessä oli harvinaisen korkea, eri vuosina oli suuresti vaihdellut sekä että matalan veden aikana muodostui määräalan ja järven väliin laaja vesijättöalue, ja ostajat siten olivat myyjien tieten erehtyneet kaupan päättämiseen olennaisesti vaikuttaneesta seikasta, kauppa julistettiin OikTL 33 §:n nojalla pätemättömäksi. Myyjät velvoitettiin suorittamaan ostajille takaisin paitsi kauppakirjaan kauppahinnaksi merkitty määrä, myös kaupan johdosta suoritettu ns. musta kauppahinta.

40. 1973-II-38 • Määräalan kaupassa oli ostajalle A pidätetty oikeus ottaa kantatilalta polttopuuta. Kun kantatilan omistaja B oli myynyt tilansa C:lle pidättämättä kaupassa puunotto-oikeutta, eikä tätä oikeutta ollut kiinnitetty, katsottiin, ettei A:n ja B:n tuota oikeutta koskeva sopimus sitonut C:tä, mutta B, joka oli laiminlyönyt pidättää puunotto-oikeuden, velvoitettiin suorittamaan A:lle vahingonkorvausta, C:n, joka samoin oli myynyt tilan edelleen pidättämättä kaupassa tuota oikeutta, ei sen sijaan katsottu olevan vastuussa A:lle aiheutuneesta vahingosta, koskei hän ollut sitoutunut pysyttämään mainittua oikeutta voimassa.

41. Sopimuksen muoto • Yleinen normi vapaamuotoisuudesta • Suulliset sopimukset sitovat (ps) • Lakeihin sis. Myös muotomääräyksiä sitovasta sopimuksesta (MK) • Suullisessa ongelmat: • Epäilys, poikkeuksellisen nopea sopiminen, puutteellinen markkinointi informaatio,  sovittelut, syntyhäiriön säännöksen nojalla

42. Sopimusten pätemättömyys • Vahva tehottomuus  mitättömyys • Mitättömyyden vastakohta on heikoin pätemättömyys • Tilanne, jossa häiriö aiheuttaa • vain osittaisen tehottomuuden, joka vaikuttaa • vain suhteessa tiettyyn henkilötahoon ja joka • edellyttää tietyntyypistä vetoamista sekä joka • voi korjaantua osapuolten yhdessä tekemien tai vain toisenkin osapuolen toimenpiteiden johdosta.

43. Sopimuksen sisältö • Vastavuoroisuus ja kohtuus • Ei satunnaisuutta vaan mielummin vastavuoroisuutta • Kohtuupohjaiset sovittelusäännökset • Oikeustoimilaki 36 § Oikeustoimen ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta, jos ehto on kohtuuton tai jos sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Kohtuuttomuutta harkittaessa tulee ottaa huomioon oikeustoimen koko ja sisältö, osapuolten asema sekä oikeustointa tehtäessä tai sen jälkeen vallinneet olosuhteet. Kohtuuttomuus voi perustua myös muihin seikkoihin.

44. Tahdonvaltainen lainsäädäntö • Voi olla tärkeitä oikeuspoliittisia linjavalintoja • Voi poiketa vain asiallisesta syystä ja hyvin perustein • Yksipuolista hyödyntämistä toisen kustannuksella ei pidetä asianmukaisena perusteena, vaan poikkeamissyyn tulee liittyä kulloinenkin tilanteen edellyttämiin käytännön näkökohtiin tai tasapuolisiin liiketoiminnallisiin valintoihin • Ei pidä liittää heikomman suojeluun/kuluttajasuhteisiin

45. c. vakioehdot • Useiden sopimuskumppanien kanssa samansisältöisinä käytettäviä yleisiä sopimusehtoja • ”pienet tekstit” ja niiden ongelma • Onko tullut osa sopimusehtoja  arvioidaan kokonaisharkinnalla • Yllättävien ja ankarien ehtojen sitovuutta harkittaessa keskeisen merkityksen saa se, onko ehtojen käytölle ollut jokin harjoitetussa liiketoiminnasta johtuva perusteltu syy.

46. Jatkuu… • Perustellut syyt • Ei pidetä sitä, • että sopimuspuolen ainoa tarkoitus on olennaisesti parantaa omaa juridista asemaa heikentämällä vakioehdoilla vastapuolen oikeusasemaa • Perusteluja syitä: käytännön tekniset hankaluudet,

47. d. Sopimusten sisällön määrittäminen ja tulkinta • Läpäisee ”ulkoisen sensuurin”, ”sisäisen sensuurin” • Osapuolten yhteisistä ja molempien tiedossa olleista sopimuksenteon motiiveista muodostuu sopimuksen tarkoitus. • Sopimusehtojen sisällön määrittämisessä lähtökohtana on se kokonaisuus (kokonaisjärjestely), joka osapuolten välillä vallitsee. • Näin löydetään se tapa, jolla kukin ehto kuvastaa ja edistää sopimuksen yhteisen tarkoituksen toteutumista

48. Jatkoa… • Jos molemmat osapuolet ovat tarkoittaneet toista ehdon selvästäkin sanamuodosta voidaan poiketa, jos molemmat osapuolet ovat tarkoittaneet sillä muuta. • Jos sisältö tulkinnanvarainen: voidaan käyttää sopimuksen tulkintasääntöjä: • Epäselvyyssääntöä • Riskin lopultakin tulkinnanvaraiseksi jääneen ehdon vaikutuksesta kantaa se osapuoli, joka helpoimmin olisi voinut välttää epäselvyyden muodostumisen (laatija) • Minimisääntöä • Sopimuksen osapuolelle asettamia vaatimuksia ei ole syytä tulkita laajentavasti

49. Erityisiä sopimustyyppejä • Velvoiteoikeus rakentuu tyyppivapauden ajatukselle • Juridiset järjestelyt voivat muodostua ilman, että jokaisesta uudesta sopimustyypistä pitäisi ensin säätää laissa • Huom, hyvän tavan vastaiset, oikeuden väärinkäytön kielto  soveltuu kuitenkin näihinkin • Perusoikeutta edistävää, ei olennaisesti niitä haittaavaa tai vastoin niiden toteutusta

50. Kauppa • Kaupan oikeudellinen sääntely • Kauppalaki • Kuluttajansuojalaki • Maakaari • Joiden pohjalta tarkasteltavana: • Yleinen irtaimen kauppa • Maakaaressa säännelty kiinteistönkauppa • kuluttajakauppa