140 likes | 263 Views
Globaali hoiva ja ihmiskaupan ehkäisy. Markus Himanen 3.12.2009. Hoivan käsite. Precarias a la Deriva (2009): Hoivaajien kapina - Hoivan kriisi ja globaali hoiva Sassen Sassen (1998, 2002): Globaalit kaupungit ja selviytymisen kiertokulut
E N D
Globaali hoiva ja ihmiskaupan ehkäisy Markus Himanen 3.12.2009
Hoivan käsite • Precarias a la Deriva (2009): Hoivaajien kapina - Hoivan kriisi ja globaali hoiva • Sassen Sassen (1998, 2002): Globaalit kaupungit ja selviytymisen kiertokulut • Hoiva ja hoivatyö: hoitamista ja huolenpitoa riippumatta tapahtuuko se kodin vai työn piirissä, nähdäänkö se työnä vai vapaa-aikana. • ”Hoiva on olennaista, sillä se on yhteiskunnallisen elämän perusta ja kaikki tarvitsevat hoivaa koko elämänsä ajan. Kyseessä on elämän arkipäiväinen ylläpito. ... Hoiva on koko sosiekonomisen järjestelmän perusta, mutta sellaisena näkymättömäksi tehty ja aliarvostettu.” (Precarias a la deriva)
Fordistinen hoivasopimus (Precarias a la Deriva) • Fordistisen hoivasopimuksen keskeisiä piirteitä • naisten palkaton kotityö fordistisen työn näkymätön perusta • epäsymmetrinen riippuvuus • hoiva modernin binäärisen rakenteen sisällä: julkinen/yksityinen, markkinat/perhe, egoismi/altruismi, työ/hoiva, itsenäisyys/riippuvaisuus, rationaalisuus/tunteellisuus, sivilisaatio/luonto • Hoivan logiikan ja markkinoiden logiikan välinen ristiriita
Hoivakriisi ja globaali hoiva(Precarias a la Deriva) • Pohjoinen: länsimaiden hoivakriisi • naisten työn kysynnän kasvu • toisen aallon feminismi • vanhan perherakenteen murtuminen • uusliberalismi • väestön ikääntyminen • Etelä: elämän jatkuvuuden ja uusintamisen kriisi • perinteisten elinkeinojen siirtäminen markkinoiden piiriin • kolmannen maailman perheiden toimeentulovaikeudet • Kriisin ratkaisu: hoivan markkinoistaminen ja globalisoituminen
Globaalit kaupungit ja selviytymisen kiertokulut • Sassen (2003): Globaalit kaupungit ja selviytymisen kiertokulut • informaatiosektorilla tapahtunut talouskasvu luo kysyntää myös matalapalkatulle palvelutyölle • kolmannen maailman talouksien köyhyys, valtioiden riippuvuus ja velkaantuneisuus • uusi paikallisen yrittäjyyden muoto naisten välittäminen, myyminen ja salakuljettaminen • naissiirtolaisten tärkeä rooli lähtömaidensa ja omien perheidensä talouksille • Ehrenreich & Hochschild (2003): kotiapulaisten palkkaaminen ei niinkään helpota naisten työssäkäyntiä, kuin pitää yllä miesten osallistumattomuutta kotitöihin • Parreñas (2001): Servants of Globalisation
Ihmiskaupan ehkäisy naissiirtolaisuuden kontrollin muotona • historiallinen tausta • kansainvälinen oikeudellinen määrittely: Palermon sopimus • Euroopan unionin ihmiskaupan vastainen politiikka • IOM:n rooli ihmiskaupan ehkäisyn diskurssin ja käytäntöjen levittäjänä • Kriittisiä tulkintoja esim. Laura Maria Augustin, Claudia Aradau, Jo Doezema • Suomalaisia tukijoita: Venla Roth, Sinikukka Saari, Heli Eskola, Anna Kontula • sivustoja: www.re-public.gr/en/, www.nodo50.org/Laura_Agustin/
Ihmiskauppadiskurssi siirtolaisuuden hallinnan osana “There is increasing recognition among anti-trafficking activists that the consequences of anti-trafficking measures have not been, as hoped, to decrease human rights abuses and offer redress to the wronged, but that anti-trafficking has instead become a rallying cry for governments and activists who seeks to slam the door on migrants, reduce women’s autonomy and promote abstinence, rather than sex worker empowerment, as HIV prevention. As trafficking is increasingly being used by governments and even by NGOs as an excuse for repressive policies, NGOs are left wondering ‘where did we go wrong’?” The ideology of trafficking, Jo Doezema 2002,
Valkoisen orjakaupan paluu? • Kiinalaiset ja italialaiset siirtotyöläiset ”orjina” 1800-luvun Yhdysvalloissa • määräaikaiset palvelusopimukset (indentured servitude) • varhaisen työväenliikkeen ristiriitainen suhde rotuun ja siirtolaisten työoikeuksiin • ”White slavery” 1800–1900-luvun vaihteessa: valkoisten naisten salakuljettaminen prostituutioon Yhdysvalloissa • laaja moraalinen paniikki • ilmiön lopettamiseksi perustettiin useita järjestöjä ja luotiin lainsäädäntöä
Emma Goldman “The Traffic in Women” “OUR REFORMERS have suddenly made a great discovery--the white slave traffic. The papers are full of these "unheard-of conditions," and lawmakers are already planning a new set of laws to check the horror.” “An educated public opinion, freed from the legal and moral hounding of the prostitute, can alone help to ameliorate present conditions. Wilful shutting of eyes and ignoring of the evil as a social factor of modern life, can but aggravate matters. We must rise above our foolish notions of "better than thou," and learn to recognize in the prostitute a product of social conditions. Such a realization will sweep away the attitude of hypocrisy, and insure a greater understanding and more humane treatment. As to a thorough eradication of prostitution, nothing can accomplish that save a complete transvaluation of all accepted values especially the moral ones--coupled with the abolition of industrial slavery.” Emma Goldman: Anarchism and Other Essays, 1910
Oikeudellinen perusta ihmiskaupan ehkäisylle: Palermon sopimus • Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen lisäpöytäkirjan 3. artikla (2000): • ”Ihmiskauppa" tarkoittaa hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista voimankäytöllä uhkaamisen tai voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen, harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun maksun tai edun avulla. Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään toisen hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muut seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö tai orjuuden kaltaiset olot tai elinten poistaminen. • Katso Doezema (2002) sopimusta edeltäneen keskustelusta
EU:n ihmiskaupan vastainen politiikka • Ihmiskauppaa käsitellään osana laittoman maahanmuuton ja salakuljetuksen ehkäisyä • Neuvoston puitepäätös ihmiskaupan torjunnasta (2002) • Neuvoston direktiivi sellaisille kolmannen valtion kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai laittomassa maahantulossa avustamisen kohteita ja jotka tekevät yhteistyötä viranomaisten kanssa, myönnettävästä oleskeluluvasta (2004) • ehtona yhteistyö rikostutkinnassa • kansallisella lainsäädännöllä ja käytännöillä merkittävä rooli toteutumisessa • Katso esim. Saari 2006, Askola 2007
Ihmiskaupan torjunta Suomessa • Ihmiskaupan vastainen toimintasuunnitelma 2005 • Rikoslain (2004) ja ulkomaalaislain (2006) (tilapäinen oleskelupa ihmiskaupan uhrille 52 a §) muutokset • Oleskelulupia ihmiskaupan uhrille myönnytty 1 kpl (2006) ja ihmiskaupasta annettu kaksi tuomiota • Kontula: seksityöhön pakottaminen väkivallalla Suomessa vähäistä
EU:n ja IOM:n ihmiskaupan vastaiset ohjelmat Itä-Euroopassa • Koulutus-, rahoitus-, avustamis- ja tiedotusohjelmat lähialueilla: pyritään estämään mahdollisten ihmiskaupan uhrien liikkumista • Aradau (2004): juuri oletetun uhrin mahdollinen toimijuus siirtää hänet säälin kohteesta pelon ja riskin diskurssin piiriin • IOM:n riskinanalyysit • uhrien uudelleen integrointi lähtömaihin paluun ehkäisemiseksi
Ihmiskauppadiskurssin keskeisiä piirteitä 1) Ihmiskauppadiskurssi perustelee siirtolaisuuden etenevää kriminalisointia ja kontrollitoimenpiteiden lisäämistä 2) Diskurssilla taipumus peittää alleen kaikki muut taloudellisen hyväksikäytön muodot ja mekanismit 3) Ei ota huomioon koko siirtolaisuuden sukupuolittunutta rakennetta, kuten monien naisten epätasa-arvoista asemaa lähtömaissa tai Eurooppalaisilla työmarkkinoilla 4) Naisten omia tarpeita ja motiiveja ei huomioida