Kilpailukyky ja hyvinvointi

1. Kilpailukyky ja hyvinvointi Vesa Vihri�l� Tampere 30.11.2005

2. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� Kilpailukyky ja hyvinvointi ristiriidassa? Kaksi n�kemyst�: Globaali markkinatalous => kilpailukyky ensisijainen, muista asioista tingitt�v� �Pohjoismainen� hyvinvointimalli niin arvokas, ettei sit� saa uhrata globalisaation vaatimuksille V�ite: Eiv�t yhteen sopimattomia Mutta globalisaation asettamat kilpailukykyvaatimukset pakko ottaa huomioon, varsinkin kun ik��ntyminen tuo osin samanlaisia paineita

3. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� WEF kilpailukyky ja BKT/asukas

4. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� Hyvinvointi ja kokonaistuotanto BKT ei tyhjent�v� hyvinvoinnin mittari, sivuuttaa Tuotannon jakautumisen Tuotannon aikaansaamisen tavan Suuri vs. pieni ty�panos Tasaisesti vs. ep�tasaisesti jakautunut ty�panos Ty�olosuhteet Vaikutukset ymp�rist��n, tuleviin kulutus- ja tuotantomahdollisuuksiin Muut kuin tavaroiden ja palveluiden kokonaism��r�st� riippuvat tekij�t, jotka ns. onnellisuustutkimuksen mukaan t�rkeit� => BKT / asukas ei voi olla yksin talouspolitiikan tavoite

5. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� K�ytett�viss� olevien tulojen eriarvoisuus ja BKT/asukas vuonna 2000

6. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� Onnellisuus kyselytutkimusten mukaan Onnellisuuden muutos eri tilanteissa asteikolla 10-100 Tulojen lasku 1/3:lla -2 Ty�tt�myys -6 Ty�n ep�varmuus -3 Avioero -5 Asumusero -8 Leskeys -4 Terveyden heikentyminen 1 yksik�ll� asteikolla 1-5 -6 Vapaus (Valko-Ven�j� vs. Unkari 2005) -5 46 maata, 90000 ihmist� L�hde: Layard (2005), Happiness Onnellisuus eri aktiviteeteissa Seksi 4,7 Seurustelu yst�vien kanssa 4,0 Rentoutuminen 3,9 Rukoilu 3,8 Sy�minen 3,8 Liikunta 3,8 TV:n katsominen 3,6 Ostosten teko 3,2 Ruuan laitto 3,2 Puhelimessa puhuminen 3,1 Lasten hoitaminen 3,0 Tietokone/email/internet 3,0 Kotity� 3,0 Ty� 2,7 Ty�matkat 2,6 900 Texasilaista ty�ss� k�yv�� naista L�hde: Layard (2005), Happiness

7. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� Mutta BKT kuitenkin keskeinen hyvinvointiin vaikuttava seikka Kertoo aineellisen hyvinvoinnin perusedellytysten suuruusluokan On yhteydess� moniin muihin hyvinvoinnin kannalta t�rkeisiin asioihin

8. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� Lapsikuolleisuus tapaa olla pienempi korkean tulotason maissa (poikkeushavainto: USA)

9. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� Ainakin tiettyyn rajaan saakka korkeaan tulotasoon liittyy suurempi terveiden vuosien m��r�

10. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� Korkean BKT:n maissa koetaan el�m� sittenkin onnellisemmaksi kuin k�yhiss� maissa

11. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� Globalisaation keskeiset seuraukset Mahdollisuudet korkeampaan BKT- ja tulotasoon Vientimarkkinoiden kasvu Tuotavien tavaroiden ja palveluiden halventuminen (sek� kulutus- ett� v�lituotek�yt�ss�) Tehokkaampi kansainv�linen ty�njako Kilpailun kiristyminen Hy�dykemarkkinoilla: kovemmat vaatimukset kilpailukyvylle Heijastukset ty�markkinoille (yhdess� teknisen kehityksen kanssa): polarisaatiouhka Matalan tuottavuuden ty�n aseman heikentyminen kehittyneiss� maissa Koveneva kilpailu osaajista Kilpailu investoinneista Verokilpailun kiristyminen: investointeja, osaajia houkutellaan my�s verotuksella

12. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� Ik��ntymisen keskeiset seuraukset Ty�ik�isen v�est�n osuuden supistuminen => ty�voiman tarjonta supistuu Ik��ntymisen mahdollinen kielteinen vaikutus tuottavuuden kasvuun => talouskasvu (my�s asukasta kohden) hidastuu El�keik� pidentyy: el�kemenot kasvavat Elinik� pidentyy: hoiva- ja hoitomenot kasvavat, vaikka tuskin aivan nykyisten ik�ryhmitt�isten menointensiteettien mukaisesti Yhteisvaikutus: julkisen talouden tasapaino pyrkii heikkenem��n annetuilla veroasteilla Lis�ksi palvelujen tuottamisen edellytyksiss� (huoltosuhde, ty�voiman saatavuus, paikallinen rahoitus) suuria eroja

13. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� Koko julkisen talouden ylij��m� ja nettovelka tarkastelujakson lopussa vuonna 2050 erilaisilla ty�llisyys- ja tuottavuusurien yhdistelmill�, % BKT:sta

14. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� Mit� siis taloudessa t�ytyisi tapahtua? Tuottavuuden kasvun nopeutuminen Pitk�n p��lle tulotason kannalta ratkaisevaa Ainoa tapa menesty� kilpailussa haluttaessa s�ilytt�� korkea palkkataso Julkisten palveluiden saatavuuden kannalta erityisesti julkisen sektorin tuottavuus t�rke�� Ty�voimapanoksen �t�ysimittainen k�ytt�� Ty�tt�myyden alentaminen Ty�urien pidentyminen Hyvinvoinnin tasaisen jakautumisen kannalta ratkaisevaa Osaaminen eri muodoissaan keskeist� varsinkin tuottavuuden mutta my�s ty�llisyyden n�k�kulmasta

15. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� Osaaminen Ty�n tuottavuuden p��tekij�t: teknologia ja ty�voiman laatu Teknologiaan voidaan vaikuttaa Omilla T&K-panostuksilla Innovaatioj�rjestelm�ll�, joka kykenee hy�dynt�m��n omaa ja muiden kehitt�m�� teknologiaa Hyv� koulutus yksil�tason menestyksen keskeinen m��ritt�j�, mutta merkitt�v� panos ty�n tuottavuuteen kansantalouden tasolla Koko v�est�n hyv� koulutustaso olennaista my�s ty�llisyyden kannalta Suomen panostukset ja tulokset osaamisalueella vahvoja

16. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� Ty�n tuottavuuden kasvun osatekij�t Suomessa kasvutilinpidon mukaan (koulutuksen merkitys arvioitu palkkaerojen avulla)

17. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� Tuottavuuskasvun osatekij�t eri maissa Ty�n tuottavuuden muutos ty�llist� kohden Ty�tuntien muutoksen vaikutus Ty�voiman koulutustason vaikutus Kokonaistuottavuuden (teknologian vaikutus)

18. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� Uudempi tutkimus (kasvuregressiot) antaa hieman suuremman merkityksen koulutukselle De la Fuente � Ciccone (2002): koulutusvuodet selitt�v�t 11-33 % ty�n tuottavuuden lis�yksest� (3 % kasvusta siis 0,3 � 1,0 prosenttiyksikk��; vrt. Jalava-Pohjola: 0,2) Palkkatasot eiv�t useinkaan t�ysim��r�isesti heijasta tuottavuutta (esim. Ilmakunnas, Maliranta, Vainionm�ki 2004). Coulombe � Tremblay � Marchand (2004): aikuisten lukutaitoindikaattori (IALS) toimii paremmin kasvuregressioissa ja antaa tulokseksi tilastollisesti merkitsev�mm�n vaikutuksen tuottavuuteen ja BKT/asukas-suhteeseen kuin koulutusvuosien lukum��r�

19. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� Suomen panostukset suuria tutkimuksessa, koulutuksessa keskitasoa; tulokset hyvi�

20. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� Innovaatioaktiivisuus: j�rjestys asukasta kohden laskettujen indikaattoreiden perusteella Kolme erilaista mittaria innovaatioaktiivisuudelle. Triadipatentit ovat US:ssa, Japanissa ja EU:ssa samalle keksinn�lle haetut patentit suhteessa yrityksen kotimaan v�kilukuun. Mittari mittaa teknologisten innovaatioiden yleisyytt�. Tavaramerkit ja mallisuoja eiv�t ole tarkoitettu teknisen keksinn�n suojaamiseksi vaan tuotteen nimen ja ulkoiseen olemuksen suojaamiseksi. N�m� kuvannevat innovaatioiden niit� puolia, jotka liittyv�t tuotteen ainutlaatuisuuteen asiakkaan kannalta, ei tuotteen teknisiin ominaisuuksiin tai tuotantotekniikkaan. Kolme erilaista mittaria innovaatioaktiivisuudelle. Triadipatentit ovat US:ssa, Japanissa ja EU:ssa samalle keksinn�lle haetut patentit suhteessa yrityksen kotimaan v�kilukuun. Mittari mittaa teknologisten innovaatioiden yleisyytt�. Tavaramerkit ja mallisuoja eiv�t ole tarkoitettu teknisen keksinn�n suojaamiseksi vaan tuotteen nimen ja ulkoiseen olemuksen suojaamiseksi. N�m� kuvannevat innovaatioiden niit� puolia, jotka liittyv�t tuotteen ainutlaatuisuuteen asiakkaan kannalta, ei tuotteen teknisiin ominaisuuksiin tai tuotantotekniikkaan.

21. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� Koulutustaso vuonna 2002, osuus 25-64-vuotiaasta v�est�st�

22. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� PISA -oppimistulokset: matematiikka, lukeminen ja luonnontieteet (pisteet keskim��rin ja heikoimmilla)

23. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� Osaamisen edellytysten parantaminen edelleen t�rke��, muuta tuskin kuitenkaan riitt�� Suomen innovaatioj�rjestelm�ss� yh� heikkouksia: varsinkin palvelusektorin T&K-toimeliaisuus ja innovointi kaukana k�rjest� My�s T&K:ssa ja koulutuksessa alenevat rajatuotot; Suomi jo k�rkijoukossa Sen sijaan hy�dykemarkkinoiden ja ty�markkinoiden toimivuuteen vaikuttavien vero-, etuus- ja s��telyj�rjestelmien suhteen Suomi OECD-vertailuissa joko keskim��r�inen tai heikohko (mittausongelmat tosin suuria)

24. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� Ty�- ja hy�dykemarkkinoiden s��ntelyn tiukkuus

25. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� Ty�n verotus

26. 29.4.2012 Vesa Vihri�l� Tarvitaan my�s hy�dyke- ja ty�markkinoiden toimivuuden parantamista ja vero- ja etuusj�rjestelmien uudistamista Hy�dykemarkkinoiden kilpailun lis��minen Ty�markkinoiden, erityisesti palkanmuodostuksen joustavuuden lis��minen Etuusj�rjestelmien kannustavuuden parantaminen Ty�tt�myysturva El�kej�rjestelm�t (erityisesti varhaisel�kej�rjestelm�t) Ty�n verotuksen lievent�minen, mutta ei voi olla kauttaaltaan kovin suuri, jos halutaan huolehtia tarpeellisista julkisista palveluista Julkisten palveluiden tuotannon tehostaminen