Henkilöliikenteen matkaketjut

1. Henkilöliikenteen matkaketjut Alustus Liikennesuunnitteluseuran tilaisuudessa 13.01.2006 Jussi Sauna-aho

2. Esityksen sisältö: osa 1 - matkaketjut • tarkastellaan matkaketjuja erityisesti kulkutavan valinnan kannalta • todetaan • matkaketjun rakenne osatekijöineen • osatekijöiden ominaissuussuureita (= ominaisuuksia kuvaavia suureita) • korostetaan, että eri ominaisuussuureiden (matka-aika, matkakustannus, turvallisuus, ympäristövaikutukset, jne.) merkitys • on hyvin erilainen kulkutapaan liittyvien eri toimijoiden • matkustaja • kuljetusyritys • julkinen valta, ja • liikenneväylän/-alueen lähiyhteisön kannalta kannalta

3. Esityksen sisältö: osa 2- päästöt • Todetaan • liikennepäästöjen kasvava merkitys • muutamia esimerkkejä • Alkuperäinen ideani LS:n seminaariin koski nimenomaan päästöjen kasvavaa merkitystä

4. Matkaketjun rakenne osatekijöineen • käytetään analogiana ketjua ja sen lenkkejä • jokainen matka muodostuu vähintään yhdestä, mutta usein useammasta ketjulenkistä • kukin ketjulenkki muodostuu normaalisti kolmesta osasta seuraavasti: • siirtyminen kulkuvälineen pysäköintipaikalle tai sen pysäkille/asemalle • kulkuvälineen mahdollinen odottaminen • matkanteko kulkuvälineellä määränpään pysäköintipaikalle tai pysäkille/asemalle • matkaketjun viimeisen lenkin lopussa on lisäksi yksi osa eli • siirtyminen pysäköinti- tai pysäkki/-asemapaikalta lopulliseen määränpäähän

5. Mikäli matka jatkuu toisella ketjulenkillä tai useammilla • osat 1 – 3 toistuvat ketjutettuna ketjulenkkiin 1, 2, jne. • matkaketju on yksinkertaisin yksilöllisellä kulkuvälineellä, kuten • henkilöautolla, polkupyörällä tai jalan liikuttaessa • yksinkertaisuus ja yksilölliseen kulkutapaan liittyvä valinnan vapaus ovat valttia • henkilöautojen lisääntyminen varallisuuden avittamana osoittaa sitä (esim. Kiina, Intia, jne.)

6. Matkaketjun lenkin osilla useita ominaisuuksia eli ominaisuussuureita • ominaisuussuureita ovat mm. seuraavia: • pituus • varatut/kulutetut resurssit • aika (ja erikseen ennakoimaton viive) • onnettomuusriski (kuoleman-, vammautumis-, omaisuusvaurioriski ja pelon tunne) • mukavuus • fyysinen rasittavuus (vaihdellen paitsi kulkutavan myös sään ja kelin mukaan) • mahdollisesti muitakin mukavuustekijöitä

7. Matkaketjun lenkin osilla useita ominaisuuksia eli ominaisuussuureita • ympäristövaikutukset • päästöt • melu • tärinä, ja eräissä tapauksissa • muitakin suureita (esim. mahdollisuus toimia: lukea, kirjoittaa, etähoitaa asioita, keskittyä ajattelemaan, saada säilytystila tai lukitusmahdollisuus polkupyörälle siirryttäessä jatkamaan matkaa muulla kulkutavalla, jne.)

8. Ominaisuussuureiden valintaperiaatteita • valittava niin, että voidaan käyttää mahdollisimman korkeaa mitta-asteikkoa • suhdelukuasteikko toivottavaa, jolloin suureen mittaustulos voidaan • kertoa, jakaa, laskea yhteen, vähentää • kertoa yksikköarvolla, jolloin saadaan esiin ominaisuussuuren merkitys toimijan (matkustaja, kuljetusyritys tai julkinen valta) kannalta

9. Ominaisuussuureiden vaihtelun ym. merkitys • suureiden • määrät saattavat olla erilaisia eri toimijoille • erilaisuus koskee erityisesti voimavaroja, koska eri toimijoiden kesken on työnjako, mutta se saattaa vaihdella • määriin liittyy vaihtelua, mikä saattaa muodostua merkittäväksi jonkin toimijan kannalta • esim. matka-ajan vaihtelu (erityisesti ennakoimaton) on matkustajan (ja kuljetusyrityksen) kannalta haitallinen, koska • elämme yhä verkottuneemmissa ja integroituneemmissa yhteisöissä, joissa aikataulujen toimivuus on olennaista • myöhästymiset aiheuttavat pahoja ketjureaktioita toimintoihin

10. Lenkin ominaisuuksia kannattaa tarkastella • erikseen • määrinä ja • ”raha-arvoina” • määrä- eli kvantitatiivinen arvo vaihtelee saman matkaketjulenkin tapauksessa • erilaistavia tekijöitä mm. • kulkutapa • kulkutavan edustama teknologia • liikenneverkko • liikenteen ohjaustapa • ”raha-arvo” eli merkitys (yksikköarvo) vaihtelee • eri toimijoiden kesken, ja • saman toimijan tapauksessa hänen roolinsa vaihtuessa

11. Liikenteeseen ja siten matkaketjuihin liittyy useita toimijoita • Toimijoista tärkeimpiä ovat • matkustaja • kuljetusyritys ja • julkinen valta, ja • liikenneväylän/liikennealueen lähiyhteisö (ympäristövaikutusten kannalta) • kukin toimijoista pyrkii toimimaan omia tavoitteitaan (etujaan) toteuttaen

12. Eri toimijoiden tavoitteita • matkustajan tavoitteet koskevat mm. • matka-aikaa • matka-ajan ennakoitavuutta • hintaa/kustannuksia • turvallisuutta • mukavuutta • kuljetusyrityksen tavoitteet (koskevat kannattavuutta ja imagoa) • voimavarojen käytön tehokkuutta/tuottavuutta • kannattavuutta • julkisen vallan tavoitteet koskevat • liikenneturvallisuuden parantamista • liikenteen ympäristövaikutusten vähentämistä ja • matkustajien (ja liikennöitsijöiden) tasapuolista palvelua

13. Ominaisuussuureiden yksikköarvot määräytyvät eri tavoin riippuen eri toimijoista • kunkin suureen yksikköarvon tulisi – ainakin periaatteessa – olla • kulkutavasta riippumaton, muttei • toimijasta ja hänen roolistaan matkaan liittyen • tämä merkitsee sitä, että • kulkutavat eroavat toisistaan ominaisuuksia esittävien suureiden määrien osalta, muttei • suureiden arvojen osalta

14. Esimerkkinä matka-aika • matkustajana toimivan henkilön matka-aika on • samanarvoista hänen liikkuessa eri kulkutavoilla • henkilöauto • linja-auto • juna • lentokone • jalan tai • polkupyörällä • riippumatta mistä lenkin osasta • lähtöpaikasta siirtyminen • odotus • varsinainen matkanteko • siirtyminen määränpäähän on kysymys

15. Kutakin ominaisuussuuretta tulisi tarkastella erikseen • Eri ominaisuussuureita ei saisi yhdistää keskenään (kuin vasta yhteenvetovaiheessa) • Esim. matka-aikaan ei saisi sisällyttää muita ominaisuuksia, kuten mukavuutta, tai mahdollisuutta tehdä jotakin matkan aikana • Ominaisuuksien yhdistämiset aiheuttavat epämääräisyyttä • ei tiedetä mikä ominaisuus on tärkeä ja mikä ei • eri ominaisuussuureiden yksikköarvot muuttuisvat kulkutavasta toiseen

16. Matkustajia koskevien lenkin ominaisuuksien yksikköarvo eriytettävä • Esim. matkustajan ominaisuuksien mukaan • ikä, taloudellinen aktiviteetti • matkanteon tarkoituksen mukaan • päivittäinen työmatka, pitkä lomamatka, liikematka, jne.

17. Lenkin ominaisuussuuren merkitys eli yksikköarvo vaihtelee eri toimijan kannalta • Esim. liikenteen päästöjen tai matka-ajan merkitys (arvo) voi olla hyvinkin erilainen matkustajalle verrattuna lähiyhteisön tai julkisen vallan roolissa toimiville • Tämä asia on tiedostettava tarkasteltaessa kulkutavan valintaa eri toimijoiden näkökulmasta • Kun tarkastellaan esim. kulkutavan valintaa em. seikka huomioonottaen • on helpompi ymmärtää, miksi tietyt matkustajaryhmät valitsevat kulkutapansa niin kuin valitsevat ja toiset taas toisin ja miksi valinnat eivät vastaa esim. julkisen vallan odotuksia

18. Asia havainnollistuu • kun matkustajatoimijat erilaistetaan • matkustaja/kulkijaryhmiin • iän • varallisuuden mukaan ja edelleen • matkan tarkoitus eri pääryhmiin, kuten • päivittäismatkat ja • pitkät eli harvemmin toistuvat matkat sekä • edelleen alaryhmiin, kuten • työmatkat • asiointimatkat • ostosmatkat • opiskelu-, harrastus-, jne. matkat.

19. Matkaa kuvaavien eri ominaisuussuureiden keskinäinen merkitys muuttuu ajan myötä • Esimerkkinä mainittakoon • liikenteen matka-aika vs. liikenneturvallisuus • liikenneturvallisuus vs. ympäristövaikutukset (päästöt) • Tietous liikenteen aiheuttamien päästöjen määrästä ja niiden erilaisista vaikutuksista on lisääntynyt olennaisesti viime vuosina. • Kaksi esimerkkiä matkaktejuista on seuraavassa. • Ominaisuussuureena on tarkasteltu matka-aikaa ja matkan pituutta.

22. Osa 2: Liikenteen päästöt • Päästöjen merkitys • Esimerkkejä

23. Päästöjen merkitys • Tietouden lisääntymisen myötä viranomaiset ovat heräämässä siihen, että liikenteen päästöjen merkitys on keskeinen seikka lähitulevaisuudessa. • Liikenteen päästöt ohittavat liikenneturvallisuuden merkityksen eräissä maissa lähivuosina • WHO:n ja ranskalaisen erillisten tutkimusten mukaan esim. Ranskassa kuolee vuosittain noin 10 000 henkilöä liikenteen päästöjen vuoksi. Vertailun vuoksi todettakoon, että v. 2003 tieliikenneonnettomuuksissa kuoli Ranskassa 5 700 henkilö.

24. Päästöjen syntyminen on erilainen henkilöautoliikenteessä ja joukkoliikenteessä. • Matkustajamäärän kasvaessa (tarkasteltaessa asiaa esim. Yhden vuoden aikana, jolloin moottoriteknologia ei ehdi muuttua) • kulkutapa henkilöauto lisää päästöjä käytännössä suoraviivaisesti, koska kuljetusyksiköiden määrä kasvaa matkustajamäärän mukaan, mutta • joukkoliikenteessä päästömäärät pysyvät kuljetusyksikköä kohden lähes samana aina siihen asti, kun joudutaan ottamaan lisää kuljetusyksiköitä käyttöön

25. Liikennepäästöjen merkitys muodostuu seuraavista tekijöistä: • liikennepäästöjen vaikutus kasvihuoneilmiöön • tämän (eli liikennepäästöjen) vaikutus ilmastonmuutokseen • (ottaen kuitenkin huomioon, että noin 100 000 vuoden välein on aikaisemminkin ollut kasvihuoneilmiöitä, joita ei ihmisten käyttämät fossiiliset polttoaineet ole aiheuttanee; nykyinen hiilidioksidipitoisuuden nousu ilmakehässä ylittää tosin kaikki aikaisemmat kasvihuoneilmiöt) ja • liikennepäästöjen vaikutus terveyteen (ihmiset, eläimet ja kasvit)

26. Muutama esimerkki energiankulutuksesta ja päästöistä • Esimerkit ovat otettu esitelmistämme (O. Koskinen ja J. Sauna-aho) ITS-Maailmankongresseista vv. 2003 -- 2005 • Kaikki selvitykset on tehty ajoneuvodynamiikkaan perustuvaa ajoneuvosimulointi VEMOSIMiä käyttäen. • Esimerkit ovat: • Ruuhkan vaikutus polttoaineen kulutukseen, typpioksidipäästöihin ja ajokustannuksiin (ilman onnettomuuskustannuksia) maantieoloissa • henkilöautolla • raskaalla ajoneuvoyhdistelmällä • Ruuhkan vaikutus päästökustannuksiin vs polttoaineverokertymään kaupunkialueella • henkilöautolla • Llinja-autolla • Nopeusvaihtelun vaikutus henkilöauton polttoaineenkulutukseen

36. Päästöjen vähentämiseksi voidaan tehdä paljon eri tahojen toimesta • moottoriteknologian kehittäminen (EU-lainsäädäntö ja autovalmistajat, erityisesti moottorivalmistajat) • vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittäminen (EU-lainsäädäntö,jäsenmaat ja alan teollisuus) • liikenneverkoston ja sen kunnossapidon kehittäminen • päällysteiden uusinta, koska epätasainen päällyste lisää polttoaineenkulutusta ja päästöjä • talviauraukset (lumen paksuus) • liikenteen ohjauksen kehittäminen • liikennetelematiikka ja liittymäjärjestelyt, koska epätasainen ajonopeus lisää voimakkaasti energian kulutusta ja päästöjä • eräät muut toimenpiteet

37. Yhteenveto • Matkaketjut ovat joukkoliikenteen käytön ja palvelutason ehto • Linkkien lukumäärän kasvaessa matkustaminen kuitenkin vaikeutuu matka-ajan ja muidenkin ominaisuussuureiden osalta • Systemaattinen tarkastelu eri ominaisuussuureita eritellen on tarpeen, jotta nähdään erityyppiset vaikutukset • Liikenteen päästöt muodostuvat tärkeämmäksi kuin nykyisin uskotaankaan – on kysymyksessä hiipivä vaara! • Mitä tehdä tulevaisuudessa? • - moniliikennehankkeen (MOLIX) ideointi yhteistyönä LINUXin tapaan • Lähtökohtana kaikkien kulkutapojen ml. tietotekniikan ja -liikenteen käyttö, matkustamiseen vaikuttavien tekijöiden analysointi faktoihin perustuen, energiankulutuksen ja päästöjen arviointi, jne.

38. KIITOKSIAAJASTANNE! ----------------------Kommentteja – kysymyksiä – mahdollisia ehdotuksia?