Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU

1. Helsingin seudunMaankäyttösuunnitelma MASU 4.6.2014 Kuuma johtokunta

2. Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun eteneminen Suunnitelmien toteuttaminen Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus 2016-2019 MASU Vaikutusten arviointi MASU- luonnos Maankäyttö- suunnitelman MASUn ja asuntostrategian valmistelu HLJ 2015 HLJ 2015 - luonnos Liikennejärjestelmä- suunnitelman HLJ 2015 valmistelu 2012 2013 2014 2015 2016

3. Päätöksenteko ja aikataulu

4. Työpaikka-alueet MASU rakennesuunnitelma Asumisen alueet Vaikutusten arviointi MASU Selostus Kriteerit Maankäytön vyöhykkeet Keskustat Vyöhykekartta Väestö Työpaikat 2016-2050 Solmupisteet ja omailmeiset keskustat Toteutuspolku Perusstrategian hankkeet (E. yhdyskuntarakenteen kehittäminen) HLJ 2015 suunnitelma Asumisen kaavoitus, taulukko 2016-2025 JOSTRA solmut Seppo Laakson projektiot AJOTA -verkko KÄVELY JA PYÖRÄILY Asuntotuotanto 2016-2025 JOSTRA verkko Asuntotuotanto-ohjelma 2016-2025 HLJ 2015 suunnitelma MASU toteuttamisohjelma KUHA Asumisen strategia Luonnos 3.6.

5. MaankäyttöprojektiotVäestö- ja työpaikkakasvu vuoteen 2050 3.6.2014 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy

6. Kasvuun varautuminen • Väestö- ja työpaikkaprojektioiden lähtökohtina • Varautuminen Helsingin seudun nopean kasvun jatkumiseen – HSYK:n linjaus: 2 milj. asukasta 2050 • Kuntien arvioima asuntotuotannon ja toimitilarakentamisen potentiaali vuoteen 2050 asti • Kuntien aikaisempien vuosien asuntotuotanto, väestökasvu ja työpaikkakasvu • Helsingin seudun asuntotuotannon kokonaismäärä • vuoteen 2025 mennessä noin 14 milj. kem2 ( 290 000 asukasta) • vuoteen 2050 mennessä 43 milj. kem2 (776 000 asukasta) • Nykyinen kanta noin 65 milj. kem2 (1 384 000 asukasta) • Vanhassa asuntokannassa väestö vähenee. Helsingin seudun väestö ja työpaikat vuonna 2013 (1.1.) sekä projektiot vuosille 2025, 2040 ja 2050

7. Projektioiden idea ja rajoitukset • Alueellisen väestö- ja työpaikkakehityksen, asunto- ja toimitilarakentamisen sekä asukkaiden ja työpaikkojen sijoittumisen taustalla vaikuttavat monimutkaiset taloudelliset ja sosiaaliset prosessit • kansainvälinen ja valtakunnallinen toimintaympäristö • seudulliset ja paikalliset tekijät – markkinat, suunnittelu, päätöksenteko • Kaikkien vaikuttavien tekijöiden ennakoiminen vuosikymmenien päähän on väistämättä erittäin epävarmaa. • Väestö- ja työpaikkakehitystä ei voida missään oloissa ennustaa täydellä varmuudella. • Kuitenkin tarvitaan pitkän ajan näkökulma, koska liikennejärjestelmää ja maankäyttöä suunnitellaan vuosikymmenien päähän • Kuntien tavoitteet, visiot ja suunnitelmat sovitettava yhteen seudullisen kokonaisuuden ja rajoitusten kanssa • Maankäyttöprojektiot ovat ennen kaikkea pitkän aikavälin maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelun apuvälineitä, joiden avulla voidaan arvioida • koko seudun tasolla maankäytön jakaumavaihtoehtoja sekä • kuinka hyvin eri vaihtoehdot toteuttavat yhteisesti sovittuja MAL-tavoitteita

8. Projektiovaihtoehdot vertailuja varten • Lähtötietojen pohjalta 5 projektiovaihtoehtoa jaksoille 2025-40 ja 2040-50. • Jaksolla 2013-25 vaihtoehtojen välillä ei eroja. • Kaikissa projektiovaihtoehdoissa väestön ja työpaikkojen koko seudun summa on sama, mutta alueellinen jakauma eroaa vaihtoehtojen välillä vuoden 2025 jälkeen. • Projektiovaihtoehdot: • (V0) Kuntien näkemysten mukainen maankäyttö sovitettuna koko seudun väestö- ja työpaikkaraamiin. • (V1) Pitäytyvä painotus: Rakentaminen painotetaan seudun laajaan pääkeskukseen (Kehä I:n vyöhykkeen sisäpuoli) sekä nykyisin olemassa ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. • (V2) Luoteinen painotus: rakentaminen painotetaan Lohjan suunnan ratakäytävään sekä laajaan pääkeskukseen ja nykyisin olemassa ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. • (V3) Pohjoinen painotus: rakentaminen painotetaan pääradan, kehäradan ja Klaukkalan-Hyvinkään suunnan ratakäytäviin ja Tuusulaan sekä laajaan pääkeskukseen. • (V4) Itäinen painotus: rakentaminen painotetaan Östersundomin-Söderkullan suunnan ratakäytävään sekä laajaan pääkeskukseen ja nykyisin olemassa ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin.

9. Projektiovaihtoehdot vertailuja varten • Vaihtoehtojen analyysin ja niistä käytyjen keskustelujen pohjalta jatkokäsittelyyn valittiin vaihtoehto pitäytyvä painotus kehitettynä(V1b) • Perusteluja pitäytyvä painotus -vaihtoehdon valinnalle • Toteuttaa vaihtoehdoista parhaiten MAL-tavoitteita, erityisesti: • ”Parannamme seudun yhteiskuntataloudellista tehokkuutta.” • ”Toteutamme seudun kestävillä kulkutavoilla hyvin saavutettavaksi.” • Hyödyntää vaihtoehdoista parhaiten jo toteutetun ja toteutumassa olevan raideliikenneverkoston kapasiteetin – yhdyskuntarakenteen eheyttäminen • Painottaa maankäyttöä joukkoliikenteen hyvän palvelutason alueilla alueilla • Kehitetty vaihtoehto (V1b) • Asumisen ja työpaikkojen potentiaalista arvioidaan toteutuvan • pääkeskuksessa sekä nykyisillä ja toteutumassa olevilla raidevyöhykkeillä 80-100 % • Muilla alueilla 50 %, (Sibbesborgissa ja Histassa vähemmän) • pääradan varteen lisättiin Ristikydön alue paikallisena keskuksena

10. Asuntotuotannon kohdistuminen vyöhykkeille vaihtoehdossa V1b Huom. • Pääkeskus: Kehä I vyöhykkeen sisäpuoli • Ratavyöhykkeet Kehä I:stä ulospäin • Ratavyöhykkeet: nykyiset, toteutumassa olevat ja potentiaaliset

11. Rakennesuunnitelma (2016-2050) Mitä on tulossa? • Rakennesuunnitelmakartta (MASU vyöhykkeet) • Karttamuotoinen esitys, jossa kuvattu yleispiirteisesti seudun kehittämisen kannalta ensisijaiset alueet ja • toteuttamisen karkea ajoitus (2016-, 2025-, 2040-  kytkentä HLJ 2015 mukaisiin hankkeisiin) • Rakennesuunnitelman selostus • Suunnitelman taustan kuvaus • kriteerien ja niiden soveltamisen kuvaus • MASU vyöhykkeiden periaatteiden ja soveltamisen kuvaus • Mitoituksen kuvaus • Väestö- ja työpaikkaoletukset eri vyöhykkeillä • Linkitykset asuntotuotanto-ohjelmaan • Omailmeisten keskustojen kartta ja kuvaus

12. Seudun ensisijaisesti kehitettävät vyöhykkeet 2016-2050 • Vyöhyke toteuttaa nykyrakenteen tiivistämistä ja täydentämistä • Vyöhyke toteuttaa suunnittelun keskeisiä lähtökohtia ja on kriteerien mukaisesti erityisen hyvä alue • Vyöhykkeelle on perusteltua sijoittaa maankäyttöä koko suunnittelukaudella • Tavoitteena, että vähintään 70 % seudun alueelle sijoittuvasta asuntotuotannosta ohjataan näille alueille (Huom! Prosenttiluvut ovat tavoitteellisia ja niitä arvioidaan suunnitelmien edetessä). • Kehittämisvyöhykkeille osoitetaan ensisijaisesti • Kohtuuhintainen asuntotuotanto • seudullisia investointeja erityisesti sujuvan ja vastuullisen liikkumisen tukemiseksi • muita valtion tukimuotoja (infra-avustukset, tuettu asuminen) • SEUDUN ENSISIJAISESTI KEHITETTÄVIEN VYÖHYKKEIDEN TÄYDENTYMISALUEET 2025-2050 • HLJ 2015 mukaisiin, ajanjaksolle 2025-2040 ajoitettuihin liikennehankkeisiin sidotut maankäytön täydentymisalueet. • Täydentymisalueet toteuttavat suunnittelun keskeisiä lähtökohtia ja ovat erityisen hyviä alueita uudelle rakenteelle sekä rakenteen täydentämiselle ja tiivistämiselle joukkoliikennejärjestelmän täydentyessä • Seudun uusien raideyhteyksien mahdollistamat laajentumisalueet 2040- • isoihin liikenneinvestointeihin kytkeytyvät alueet, joiden laajamittainen kehittäminen on kytköksissä hankkeiden käynnistymiseen • vyöhykkeet toteuttavat seudullisten kriteerin mukaisia suunnittelun keskeisiä lähtökohtia ja ovat erityisen hyviä alueita, kun uusi raideyhteys avataan • Mitoitus raideliikennehankkeen kannattavuuden mukaisesti • Väreillä on erotettu, mihin raidehankkeeseen alue liittyy • Kuntien muut kehittämisalueet 2016-2050 • Vyöhykkeet muodostuvat seudullisten vyöhykkeiden ulkopuolelle jäävistä alueista, joiden kehittäminen on kuntien nykyisten suunnitelmien (asemakaavat, yleiskaavat, kehittämissuunnitelmat) mukaisia ja toteuttavat kriteerien mukaisia suunnittelun keskeisiä lähtökohtia • Tavoitteena, että mahdollisimman suuri osa siitä tuotannosta, jota ei ohjata seudullisille vyöhykkeille, ohjattaisiin näille alueille (korkeintaan 30% Huom! Prosenttiluvut ovat tavoitteellisia ja niitä arvioidaan suunnitelmien edetessä). • alueen kehittäminen tapahtuu ensisijaisesti kunnan/kaupungin omien investointien kautta (ei merkittävää seudullista/valtion rahoitusta) • Alueen kehittäminen ei saa haitata myöhempää seudullisen mittakaavan kehittämistä • Alueen kehittäminen ei saa aiheuttaa merkittäviä seudullisia investointitarpeita

13. Asuntostrategia 2025 • Asuntopoliittiset tavoitteet • Asunto-ohjelmointi 2016-2025 • Toimintaympäristökuvaus

14. Asuntotuotannon kohdentuminen MASU-vyöhykkeille

15. Asuntotuotannon kohdentuminen SAVU 2025-vyöhykkeille

16. Asuntotuotannon ruudut 2016-2025 ja SAVU2025, hinnoittelun kanssa

17. Kiitos! www.helsinginseutu.fi/MASU