Muuttuva työ, -12

1. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen maisteriohjelma Marja-Liisa Trux Marja-liisa.trux@aalto.fi Muuttuva työ, -12 To 13.15-15.45, E-128 Alkuperiodi (+ esseen kirj.) Kurssin verkkosivu löytyy Nopasta

2. Päivän agenda 13.9.10 (Avaussessio) • Tänään 12.15 - n. 15.45, Jatkossa 13.15-15.45 • Opintojakson tarkoitus ja ohjelma • 2. Tutustuminen • 3. Kurssin sisältö ja eteneminen: • Työ käytännöllisenä toimintana • Tauko • 4. Työntutkimus • 5. Ohjeet valmistelutehtävään

3. Opintojakson tarkoitus Ajateltu Johtamisen maisteriohjelman ensimmäiseksi kurssiksi. Pakollinen nyt ohjelmassa aloittaville, jotka erikoistuvat kehittämis- ja HR-työhön. jatkoa: ”Tutkiva ote johtamiskäytäntöihin”. Perustaa ohjelman muille opinnoille: Työ kokemuksena ja tutkimuksen peruskategoriana. Kaikki muutkin kurssit käsittelevät työtä, eri muodoissaan ja eri intresseistä käsin tarkasteltuna. Ammatilliset identiteettiprojektit ja niissä tarvittavat kulttuuriset resurssit - opinnot omaan käyttöön? Perusoperaatioiden harjoittelu, akateemisella tasolla: lukeminen, kirjoittaminen, suullinen keskustelu. Reflektiiviseen toimintaan harjaantuminen. Harjoitellaan löytämään työtä koskevan tutkimuksen tuottamia kulttuurisia resursseja ja ja käyttämään niitä oman työnteon ja ammatillisen kehityksen tukena.

4. Miksi kurssi keskittyy työhön? • Se on jokaiselle henkilökohtaisesti tavalla tai toisella tuttua ja relevanttia. • Työ identiteetin (minä -käsityksen) yhtenä perustana. • Tutkimustieto omaan käyttöön, kytkettynä omiin käsityksiin, • kokemuksiin, toiveisiin ja huoliin. • (2 ) Tutkimuksen kategoriana se yhdistää kaikkia ohjelman osaamisalueita. • Sen kautta voidaan hahmottaa, millaisia resursseja on tarjolla. • (3) Sen kautta voidaan saada elämään ’reflektiivisen ammattikäytännön’ • idea. • Ammattilaiset tekevät työtä, eri aloilla, enemmän • tai vähemmän reflektiivisesti – tajuten mitä tekevät ja aiheuttavat. • Reflektointiin tarvitaan resursseja – joita löytyy mm. työntutkimuksesta. • (4) Sen avulla voidaan tarkastella kriittisesti myös managerialismiaideologiana. • Johtokeskeinen ajattelu on vain yksi positio, josta käsin työtä, työelämää • ja työorganisaatioita voi tarkastella, arvioida ja kehittää. • Pääosa opiskelijoista osallistuu työelämään (ainakin ensin) muussa kuin • managerin asemassa. • Hyvä johtaminen mahdotonta tuntematta sitä työtä, jota johtaa.

5. Opintojakson suorittaminen Kurssimuotoisesti Omatoimisesti (kirjallisten ohjeiden mukaan) • Valmistelutehtävät • kullekin kerralle (yht. 30 %) • Arvioitavat: • 1A: Referaatti (10 %) • 1B: Reaktiopaperi (10 %) • 1C: Reflektiopaperi (10 %) • Arvioitsija: Keijo Räsänen • Essee (60 %) • Arvioitsija: Marja-Liisa Trux • Osallistuminen (10 %) • Läsnäolo • Keskusteluun osallistuminen • Valmistelutehtävien tekeminen • A: Kirja-arvostelu (10 %) • B: Referaatti artikkelista (10 %) • C: Reaktiopaperi (10 %) • D: Reflektiopaperi (10 %) • Arvioitsija: Marja-Liisa Trux • Essee(60 %) • Arvioitsija: Keijo Räsänen Arvioitaessa tekstejä vaatimustaso on molemmissa sama.

6. Poissaolot…

7. Valmistautukaa esittelemään toisenne: Kukin esittelee lyhyesti yhden kumppanin. Kerro kumppanistasi paras, karmein, tai kiinnostavin työ tai tehtävä jota hän on ollut tekemässä ja jonka hän itse haluaa tuoda esiin. Aikaa tutustumiseen 10 min.

8. Kurssin peruskäsite ja ohjelman juoni: työ ’käytännöllisenä toimintana’ Käytännöllisen toiminnan peruskysymykset Ulkopuolinen kysyy: Työntekijä itse kysyy: Kuka tekee? Kuka olen kun teen työtäni? Miten tekee? Miten voin tehdä työni? Mitä tekee? Mitä yritän saada aikaan ja saavuttaa työssäni? Miksi tekee? Miksi pyrin työssäni näihin tavoitteisiin, näillä keinoin? Peruskäsite on syntynyt vähitellen useiden kurssien ja MERI-tutkijaryhmän toiminnan kautta. ”Täällä keksitty” lähestymistapa perustuu ns. käytäntöteorioihin ja osallistuvaan tutkimukseen.

9. Otteita omaan tekemiseen – näkökulmia (toisten) työhön: Taktinen: Kuinka tämän työn voi tehdä? Poliittinen: Mitä tässä työssä voi saada aikaan ja saavuttaa? Moraalinen: Miksi tämän tavoittelu ja näillä keinoin voi olla arvokasta tai ainakin oikeutettua? Persoonallinen: Kuka minä voin olla, jos teen näin tätä ja näillä motiiveilla/oikeutuksilla? Kuinka voimme puhua kustakin näistä käytännöllisen toiminnan kysymyksestä ja siten lisätä ymmärrystä omasta toiminnastamme ja sen edellytyksistä? Mitä näistä kysymyksistä kertovat työtä koskevat tutkimukset?

10. Michel de Certeau ErvingGoffman Moniulotteinen käytännöllisen toiminnan käsite Taktiikka: Miten? Alasdair MacIntyre Charles Taylor Moraali: Miksi? Subjekti: Kuka? Dorothy Holland Ole Dreier RomHarré Politiikka: Mitä? Pierre Bourdieu Michel Foucault Lähteitä: www.hse.fi/meri

11. Käytännöllinen toiminta – kurssin käsitteellinen kehys Peruskysymys Orientaatio ja ote Konkretisointi Käytäntöteoreetikkoja Kuinka? Taktinen Keinot de Certeau (Goffman) Mitä? Poliittinen Tavoitteet Bourdieu (Foucault) Miksi? Moraalinen Motiivit/ MacIntyre (Taylor) oikeutukset Kuka? Persoonallinen Identiteetti Holland ym. (Dreier, Harré)

12. Kurssin juoni: I Lähtökohtia Ammatillinen identiteettiprojekti Reflektiivinen ammattikäytäntö Työ kokemuksena ja tutkimuksen kohteena Käytäntöteoreettiset lähestymistavat työhön II Työn taktiikka III Työn politiikka III Työn moraali IV Työn subjekti – minä

13. Kurssin ohjelman perustana seuraava ”työhypoteesi” ammatillisesta identiteetistä: Tiedän kuka olen ammattilaisena, jos tiedän miten teen työni (työn taktiikka) mitä pyrin työssäni saamaan aikaan ja saavuttamaan (työn politiikka) miksi pyrin työssäni näihin tavoitteisiin, näillä keinoin (työn moraali). Yleistä, oikeaa vastausta ei ole, vaan jokaisen on löydettävä omat vastauksensa. Kurssi voi johdattaa sellaisten resurssien lähteille, joista on apua näiden haasteiden tiedostamisessa, vaihtoehtoisten vastausten haussa, ja ratkaisujen teossa.

14. 1(2) Kurssin peruskäsitteet ja -ideat: Työ – kokemuksena ja tutkimuksen kategoriana. ’Käytännöllisen toiminnan’ käsite – väline työtä koskevan tiedon käyttöönottoon. ’Ammatillinen identiteettiprojekti’ – jokaisen oma näkökulma ja intressi. Subjekti: vaikuttava toimija, joka on tietoinen ja myös itsestään. ’Reflektiivinen ammattikäytäntö’ – opittavissa oleva tapa tehdä työtä.

15. 2 Reflektoinnissa tarvitaan (itselle uusia) ’kulttuurisia resursseja’. Tutkimuskirjallisuus niiden yhtenä lähteenä. Kielellä on väliä. Lähtökohta silti myös toiminnan automaattisuus, kehollisuus ja rajallinen tiedostettavuus - ei-hallittavuus. ’Käytänteet’ (practices) vievät ja muokkaavat meitä. Siksi akateemiset (jo automatisoituneet) perusoperaatiot harjoittelun kohteena: Lukeminen, kirjoittaminen, suullinen keskustelu. Vähitellen vaikeutuvat tehtävät - kohden itse-reflektiota ja omasta moraalisesta horisontista valittua esseen aihetta ja kysymyksenasettelua. Työtä koskeva tutkimus - kuinka siihen perehdymme? Metafora: vieras kaupunki, opas ilman karttaa, mielenkiintoiset paikat. Esimerkkien kautta: Aluksi yksi työ: ravintolakokit Yksi tutkimussuuntaus: käytäntöyhteisöt Yksittäisten tekstien kautta: vetäjän valitsemat, itse etsityt.

16. Ammatilliset asemat työorganisaatiossa Suorittavan työn tekijä (myynti, palvelu, valmistus, kuljetus yms.) Asiantuntija (esim. kehittäminen, henkilöstö, ympäristö/yhteiskunta) - ml. ns. ulkoistettuja toimintoja hoitavissa palveluyrityksissä työskentelevät Konsultti/kehittäjä (sis. kehittäjä, ulkopuolinen konsultti, tutkija-kehittäjä) Johtaja (Ylin johto, liiketoimintavastuulliset johtajat, toiminnon ylin johtaja) ”Osaamisalueet”: Tietämys jostain tietystä kohteesta ja toiminnan kentästä – aktiviteetista. Taito ja halu toimia tällä kentällä. Samalla kentällä voi toimia erilaisissa asemissa ja erilaisilla intresseillä Kaikissa tapauksissa on kyse ’työstä’ esim. ”asiantuntijatyö”, ”kehittämistyö”/”konsultointityö”, ”johtamistyö” Ja tavallisesti myös toisten tekemän työn hallinnasta, suunnittelusta tai kehittämisestä.

17. ESIMERKKEJÄ JOHTAMISEN MAISTERIN TYÖTEHTÄVISTÄ OSAAMISALUEITTAIN

18. Tietyssä asemassa toimiminen ja tietyn työn tekeminen edellyttää sopivaa ammatillista identiteettiä ”kuka minä olen, ammattilaisena” Oma käsitys - persoonallinen identiteetti Muiden tunnistama ja tunnustama - sosiaalinen identiteetti Identiteetti ei ole ”valintakysymys”, vaan pikemminkin ’identiteettiprojektien’ tulos (RomHarré) Identiteettiprojektin avaruus: Julkisesti jaettujen käsitysten/käytänteiden omaksuminen. Niiden muuntaminen yksityisyydessä sopiviksi omaan historiaan. Oman mahdollisen identiteetin julkistaminen. Yksilön ”tarjouksen” hylkääminen (jopa stigmatisointi epäkelvoksi), tai hyväksyminen jopa osaksi julkisesti ja kollektiivisesti jaettua.

19. Ammatillinen identiteettiprojekti 5 Ammatillista identiteettiä rakennettaan menemällä mukaan porukkaan, jonka harjoittamat käytänteet sisältävät jo tiettyjä ratkaisuja käytännöllisen toiminnan peruskysymyksiin: Kuinka ammattilainen tekee työtä? Mitä hän yrittää saada aikaan ja saavuttaa? Mikä häntä viimekädessä motivoi ja kuinka hän oikeuttaa tavoitteensa ja keinonsa? Kuka ja millainen yksilö hän uskoo ja esittää olevansa? Ammatillisessa identiteettiprojektissa työstämisen kohteena ovat ratkaisut näihin kysymyksiin. Persoonallinen ote työhön – ja oma, erityinen identiteetti ammattilaisena. Oman kokemuksen ja kokeilujen kautta luotu, erityinen ja muista erottuva tapa ratkaista em. haasteet. Itse-reflektion väistämättömyys. Mahdollisuus yliopisto-opiskelijalle: Osaako ja haluaako tässä prosessissa käyttää tietoisesti hyväkseen tutkimuksen tuottamia kulttuurisia resursseja, vaikka tällainen on tietoisena pyrkimyksenä vielä harvinaista – poikkeavaa (varsinkin kauppatieteellisen koulutuksen hankkineilla)? Koulutus (piilo-opetussuunnitelmineen) ja julkisuuden tarinat (idoleineen) vaikuttavat yksilöön joka tapauksessa, mutta voiko tätä prosessia itse (osin) hallita?

20. Kurssin idea: resursseja ammatillisiin identiteettiprojekteihin. Tämä kurssi auttaa löytämään ja käyttämään alan tutkimuksen tuottamia resursseja. Niiden avulla kukin voi jalostaa omaa suhdettaan työhön ja työelämään. mitä tulen kohtaamaan tai oikeastaan olen jo kohdannut ja kokenut? mitkä on mahdollista minulle? mitä haluan ja arvostan? miten tulen toimimaan jatkossa? kun kohtaan työssäni vaikeuksia ja ristiriitoja, pystynkö ymmärtämään mistä ne tulevat? ymmärränkö, muiden pyrkimyksiä? kuinka pääsen irti pakonomaisesta selviytymisestä ja pärjäämisestä? voisinko löytää työnteolle jonkin tarkoituksen ja toimia tavoitteellisesti sen hyväksi?

21. Ongelma: tutkimuksen tuottamien resurssien huikea määrä ja rikkaus (ks. seuraava kalvo). Kuinka tätä rikkautta voimme nyt lähestyä? Esimerkkien kautta. Käytännöllisen toiminnan tulkintakehyksen avulla. Tutkimuksia käsitellään luonnollisten peruskysymysten yhteydessä. kuinka – työn taktiikka mitä – työn politiikka miksi – työn moraali kuka – työn subjekti

22. ORGANISAATIOT JA JOHTAMINEN: Oppiaineita - tutkimusaloja - perinteisiä tieteenaloja Strateginen johtaminen (Strat. Mgt) Johtaminen (Mgt) Henkilöstö- johtaminen (HRM) Työelämän suhteet (IR) Organisaatio- teoria /-käyttäyt. (OT/OB) Organisaation kehittäminen (OD, HRD) Ympäristö- johtaminen Organisaatio- viestintä, Yrittäjyys, IB Liikkeenjohtotutkimus (Mgt Studies) Kriittinen liikkeenjohto- tutkimus (CMS) Sukupuolitutkimus (Gender Studies) Liiketal. tiet. tutk. (Business Studies) (Kasvatustiede; Education) Organisaatiotutkimus (Organization Studies) Kultuurien tutkimus (Cultural Studies) Valtio-oppi (Politology) Sosiaalipsykologia (Social Psychology) Kansantaloustiede (Economics) Sosiologia (Sociology) Kielitiede Psykologia Antropologia (Poliittinen taloustiede) Filosofia Historia Ammattitaidon kehittäminen 2005, Organisaatiot ja johtaminen, HKKK (Keijo Räsänen 2.2.05/1.11.05)

23. Johtamisopit ja työntutkimus Yritysjohtaminenkin on työtä, mutta johtamisopit käsittelevät työtä johdon intresseistä käsin – ja usein välttävät sanaa työ. Nyt oletamme, että osallistujat jo tuntevat johdon ajattelutapaa ja johtamis- oppeja – ns. managerialistisen näkökulman työhön ja työorganisaatioihin. On olemassa myös kriittistä liikkeenjohdontutkimusta (Critical Management Studies) Johto ymmärretään yhtenä toimijana muiden joukossa. Työtä – johdon ja muiden – tutkitaan eri näkökulmista, eikä sitouduta vain auttamaan johtoa hallintapyrkimyksissä ja aseman turvaamisessa. Ymmärretään työ – myös johtamistyö – poliittisena ja moraalisena toimintana, eikä vain neutraalina teknisenä kysymyksenä. Jos koet, että et tunne johtamisoppeja vielä riittävän hyvin, lue Greyn kirjaa tai Watsonin kirjaa (ks. seuraavat kaksi kalvoa).

24. Työ -09/kr Työn, organisaation ja johtamisen kriittinen tutkimus ja opiskelu • Miksi me ajattelemme • organisoinnista ja johtamisesta • kuten teemme? • Tunnistetaan että johtamisideat eivät • ole neutraaleja, teknisiä sääntöjä ja • periaatteita, vaan niillä on poliittista • [ja moraalista] merkitystä • Tunnistetaan että omat tekstimme • [ja kannanottomme] eivät voi olla • neutraaleja – meidän on tiedostettava, • mille kannalle asetumme • Miksi me • organisoimme ja johdamme • työtä niin kuin teemme? • Tunnistetaan että työkäytänteet • ovat osa yhteiskuntaa ja sen historiaa • - Tunnistetaan että työn organisointi • tapahtuu ihmisten välisen kilpailun, • kyseenalaistamisen ja vastakkain- • asettelujen [sekä yhteistyön] • kontekstissa Resursseja [näkemyksiä, käsitteitä, ideoita, oivalluksia, tarinoita, herkkyyttä…] työtä, organisointia ja johtamista koskeviin [taktisiin, poliittisiin ja moraalisiin] valintoihin. Lähde: Watson (2002) Organizing and managing work, Fig. 1.3, s. 23 (KR:n muuntamana).

25. Grey, Chris (2005) A very short, fairly interesting and reasonably cheap book about studying organizations. London: Sage. Kriittisen liikkeenjohtotutkimuksen (CMS) näkökulmasta kirjoitettu katsaus keskeisiin organisaatio-oppeihin, tutkimusperinteisiin ja kysymyksenasetteluihin. Käsittelee tutkimustiedon ja johtamistyön (sekä sen muotien) moniulotteista suhdetta. Apuna kurssilla minikäsikirjana - perehtymisessä oppialaan, jos se on vielä outo ja uusi - esseen aiheen ja lähteiden etsinnässä - tarjoten ns. toisen mielipiteen ja tavan jäsentää kenttää - älyllisen mielenkiinnon herättäjänä.

26. Räsänen, Keijo Ja Trux Marja-Liisa (2012) Työkirja: ammattilaisenpaluu. Helsinki: Kansanvalistusseura. • Sivistyneille (kirjoja lukeville) ammattilaisille kirjoitettu yleistajuinen • johdatus työhön käytännöllisenä toimintana. Perustuu täällä kehitettyyn • teoriaan ja noudattaa kurssin Muuttuva työ etenemistapaa. • Työntutkijoille tarjoaa uudenlaisen, kokoavan lähestymistavan klassisiin • tutkimuksiin työstä. Opiskelijoille helppolukuinen, mutta ei kevyt johdantokirja • työntutkimukseen. • Apuna kurssilla minikäsikirjana • perehtymisessä teoreettiseen viitekehykseen • esseen aiheen ja lähteiden etsinnässä • suomenkielisen terminologian lähteenä • nopeatempoisen kurssin aiheiden avaajana • etnografisten esimerkkien tarjoajana Löytyy laitokseltakin

27. Reflektointi ja ’reflektiivinen ammattikäytäntö’ • Schön (1983, 1987): “reflective practice” - reflektiivinenammattikäytäntö • - Tekninenrationaliteettieiriitämonimutkaistenongelmienratkaisuun. • Standardisointieitoimi “arkipäivänspontaanissa, intuitioonperustuvassa “ • työn suorittamisessa (Schön, 1983, p. 49). • - Tämän vuoksi on kehitettävä monipuolisempi joukko taitoja, jotka perustuvat • reflektointiin - tietoisuuteen itsestä ja omasta toiminnasta. • Kennison and Misselwitz’s (2002, 239): reflektoinnin yksi määritelmä • ”Reflection is the purposefulcontemplation of • thoughts, feelings, and happenings • thatpertain to recentexperiences.” • ”Withthoughtfulconsideration,one • challengesone’sinitialthinking and the feelings • embedded in a meaningfulexperience.” • SIIS: OMIEN SPONTAANIEN REAKTIOIDEN TUTKIMISTA

28. Reflektointi on prosessi, jossa kyseenalaistetaan, täydennetään, rikastetaan ja syvennetään niitä kulttuurisia resursseja - eli tulkintakehyksiä, joiden avulla tulkitaan omia kokemuksia ja reaktiotapoja sekä määritetään toimintamahdollisuuksia. Reflektointi tuottaa parhaimmillaan parempaa itsetuntemusta, uusien toimintamahdollisuuksien tiedostamista käytänteiden uudistamisyrityksiä. Reflektointi voi olla yksilöllistä, toisten tukemaa tai organisoitua, kollektiivista toimintaa. Reflektointiin tarvitaan uusia resursseja, jotta on mahdollista tunnistaa ja tajuta toisin tuntemisen, ajattelun ja tekemisen mahdollisuuksia. Reflektiokäytänteisiin mukaan uusien resurssien hankinta ja käyttö!

29. Kieli työvälineiden joukossa perustavaa laatua, tuottaa todellisuutta, eikä vain kerro siitä, ei-neutraalia poliittisesti ja moraalisesti. Erilaiset (ammatilliset) kielet ’kulttuuristen resurssien’ keskeinen osa Antavat kyvyn ilmaista, tulkita ja luoda kokemuksia, sekä toimia mielekkäästi erilaisissa tilanteissa. Yksi äärettömän rikas lähde: tutkimuskirjallisuus (eri aloilla). Haasteena opetella löytämään ja käyttämään tätä resurssien lähdettä. Harjaantuminen keskusteluun, lukemiseen ja kirjoittamiseen. ”Oma ajattelu” on näiden operaatioiden suorittamista.

30. Hyvä lähde, jonka avulla voit varmistaa ymmärryksesi: • Tiuraniemi, J. (2002). Reflektiivisyys asiantuntijan työssä. • Teoksessa: Niemi P. & Keskinen E. (toim.) Taitavan toiminnan psykologia. • Turun yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, Turku, 165-195. • http://www.tiuraniemi.fi/Ammaref.pdf • Löytyy myös googlella (kirjoittaja, avainsana) • Esimerkki reflektoinnista • Edellä lukusuositus, jonka noudattamista ei kontrolloida. • Kysy itseltäsi: • Kuinka toimin tällaisen suosituksen suhteen? • Miksi toimin näin? • Voisinko toimia toisin? Miten?

31. Moniulotteinen käytännöllisen toiminnan käsite Michel de Certeau Taktiikka: Miten? Alasdair MacIntyre Moraali: Miksi? Subjekti: Kuka? Dorothy Holland Politiikka: Mitä? Pierre Bourdieu Lähteitä: www.hse.fi/meri

32. Kurssin ohjelman perustana seuraava oletus: Tiedän kuka olen ammattilaisena, jos tiedän miten teen työni (työn taktiikka) mitä pyrin työssäni saamaan aikaan ja saavuttamaan (työn politiikka) miksi pyrin työssäni näihin tavoitteisiin, näillä keinoin (työn moraali). Yleistä, oikeaa vastausta ei ole, vaan jokaisen on löydettävä omat vastauksensa. Kurssi voi johdattaa sellaisten resurssien lähteille, joista on apua vastausten hakemisessa. Käsittelemme näitä käytännöllisen toiminnan ratkaisuja yksi kerrallaan, päätyen kysymykseen ”kuka minä saattaisin haluta olla ammattilaisena”. … jatkuu tauon jälkeen …

33. Työn tutkiminen Mitä tutkiminen on? Miten tunnistat tutkimuslähteen? Tutkimuksessa asetettavien kysymysten tyypit Millainen työntutkimus erityisen relevanttia? Käytäntölähtöinen ja –teoreettinen Osallistuva tutkimus (eri muodoissaan) ja tutkiva työote Tiedon monet muodot tunnustava tutkimus

34. kr/2.2.05 Tutkimuslähteet: mistä ne löytyvät ja tulevat? Haku- ja e-lehtipalvelut/Kirjastot Kirja (Kustantajat) Artikkeli Työpaperi Konferenssipaperi Lehti Konferenssi (Oppi- kirja) Seura Tutkijaverkosto (tutkimusala/ -suuntaus) Tutkija (-ryhmä) Tutkimusprojekti Tutkimusyksikkö Yliopiston laitos (Tutkimuksen rahoittajat) Tutkimus- ja oppiala (discipline) Yliopisto Yliopistot

35. Tutkimuskysymysten tyyppejä (Kalleberg 1995; ks. myös Räsänen & Mäntylä 2001) Seuraavassa ’se’ viittaa tutkittavaan ilmiöön/tutkimuskohteeseen (kuten esim. käytänne, toiminta, toimija, tieto, prosessi rakenne, kulttuuri, …) I Konstatiiviset kysymykset ja tutkimustehtävät Mikä se on? Käsitteellistäminen Miten se on Kuvaaminen (muuttunut yli ajan)? Miksi se on(muuttunut)niin? Selittäminen

36. II Kriittiset kysymykset ja tutkimustehtävät Kuinka hyvä se on? Millä arvoperustalla (tai mistä intresseistä käsin) sen hyvyyttä arvioidaan? Tutkimustehtävää voidaan nimittää esim. dekonstruktioksi tai ideologia-/kulttuurikritiikiksi. Välttämättä ei luoda ja ehdoteta omaa, uutta arvoperustaa, vaan identifioidaan toisten esittämiä/noudattamia (erilaisia) arvoperustoja (Vrt. kauppatieteellisten tekstien valtavirran kyseenalaistamaton perusta: on palveltava kilpailukykyä/tehokkuutta/kannattavuutta/voitontekoa… siis sijoittajien/omistajien vaurastumisvauhdin kiihdyttämistä)

37. III Konstruktiiviset kysymykset Kuinka se voisi olla? Kuinka sen pitäisi olla? Miten se voidaan muuttaa? (Kannattaako muutosyritykseen ryhtyä?) Tutkimustehtävä voi olla ’toimintatutkimuksellinen’ ja kaksinainen: Kohteen kehittäminen ja sitä kautta uuden (konstatiivisen, kriittisen tai konstruktiivisen) tiedon tuottaminen (a) intervention kohteesta ja/tai (b) interventiosta itsestään. Osatehtäviä esim.: olemassa olevien/olleiden vaihtoehtojen etsintä ja vertailu; uusien vaihtoehtojen keksiminen/kuvittelu; vaihtoehtojen arviointi; intervention toteuttaminen. (Vrt. kauppatieteellisen valtavirran into/pakko tuottaa suoraan ratkaisuja annettuihin ongelmiin)

38. Tehtävien keskinäinen riippuvuus Konstatiiviset tehtävät & tulokset Konstruktiiviset tehtävät & tulokset Kriittiset tehtävät & tulokset Yhden tehtävätyypin tuottamat tulokset vaikuttavat tavoitteisiin muissa. Esim. konstruktiivinen työ tyhjän päällä (tehotonta) ilman tuloksia konstatiivisesta ja kriittisestä tutkimuksesta (tai vain uusintaa vallitsevia uskomuksia ja käytänteitä).

39. Esimerkki: Keksi ja muotoile opiskelutyylejä koskevia tutkimuskysymyksiä ? I Konstatiivisia kysymyksiä….. II Kriittisiä kysymyksiä… III Konstruktiivisia kysymyksiä….

40. Esimerkki: opiskelutyylit Konstatiiviset kysymykset Mitä opiskelu on? Miten he opiskelevat? Miksi he opiskelevat niin? Kriittiset kysymykset Mikä on hyvää opiskelua? Millä arvoperustalla opiskelun hyvyyttä arvioidaan (tai voidaan arvioida/pitäisi arvioida)? Konstruktiiviset kysymykset Kuinka he voisivat opiskella? Kuinka heidän pitäisi opiskella? Kuinka heidän opiskeluaan voidaan muuttaa? Kannattaako ryhtyä muuttamaan heidän opiskeluaan?

41. Mva työ -09/kr Johtamistyö Henkilöstötyö Kehittämistyö Muut asiantuntijatyöt - ympäristöasiat - yhteiskuntavastuuasiat • Antropologia • työn etnografiat • käytäntöteor. TYÖNTUTKIMUS • Työelämän suhteet (IR) • työsuhteiden muodot • työmarkkinat • neuvottelujärjestelmät • Kasvatustiede • koulutus • oppiminen työssä • käytäntöteor. • suuntaukset (CHAT) • Työnsosiologia • - työn muodot • ammatit ja professiot • tuotantomuodot • stratifikaatio/sosiaalinen • liikkuvuus • elämänkerrat • etnomedologia • prakseologia • Organisaatiotutkimus • klassiset koulukunnat • (taylor., HR, ST) • uusi mikrotason tutkimus • - practice-based studies • Työpsykologia • työn vaatimukset • motivaatio • palkinta • yksilön hyvinvointi • uutta: subjektiviteetit • Sosiaalipsykologia • identiteetit • vuorovaikutus • merkitykset • tunteet • Naistutkimus • kokemukset • oikeudenmuk. • Kulttuurintutkimus • diskurssit, narratiivit • työkulttuurit Tieteentutkimus - käytäntöteoriat (ANT)

42. Prosessiteorioista käytäntöteorioihin Prosessiteorioissa tutkitaan tapahtumia ja tulemia Esim. ”Yritys kansainvälistyi ja sen kannattavuus heikkeni.” ”Yrityksen henkilöstömäärä pieneni ja työn tuottavuus kasvoi.” Väitteet esitetään passiivimuodossa (tapahtui) tai tekijänä abstrakti toimijakategoria (”yritys saneerasi”). Käytäntöteorioissa tutkitaan mitä ihmiset yrittävät saada aikaan arjessaan, ja miten: Esim. ”Yrityksen G johtaja Ä yritti perustaa tehtaan ulkomaille, mutta hän kohtasi seuraavia vaikeuksia…” ”Toimitusjohtaja X määräsi henkilöstöjohtajan Y irtisanomaan 100 ihmistä tehtaasta ja henkilöstöjohtaja suostui siihen. Talouspäällikkö Ö laski, että työn tuottavuus kasvoi välittömästi irtisanomisten jälkeen 10%.” Väitteet esitetään aktiivimuodossa, ja tekijänä joku konkreettinen, nimetty toimija (yksilö tai porukka).

43. Lawrence & Suddaby (2005): - “… the tradition of the sociology of practice (Bourdieu, 1977; 1993; de Certeau, 1984; Giddens, 1984; Lave & Wenger, 1991). - This tradition understands practices as “embodied, materially mediated arrays of human activity centrally organized around shared practical understanding” (Schatzki, 2001: 2). - Thus, studies of practice focus on the situated actions of individuals and groups as they cope with and attempt to respond to the demands of their everyday lives (de Certeau, 1984). - Practice theory and research are most easily understood in contrast to process-oriented studies: as Brown and Duguid (2000: 95) argue, to focus on practice is to focus on the “internal life of process”.

44. Whereas a process-oriented theory articulates a sequence of events that leads to some outcome, a practice theory describes the intelligent activities of individuals and organizations who are working to effect those events and achieve that outcome.” Lawrence, T. & Suddaby, R. (2006) Institutions and Institutional Work. In: S. Clegg, C. Hardy, W.R. Nord & T. Lawrence (eds.) Handbook of Organization Studies, London: Sage. (2nd Edition).

45. Mitä johtajat voivat saada tutkijoiden teksteistä – yksi (amer.) näkemys (vrt McGahan 2007; vapaasti suomentanut ja tulkinnut kr) • Esitetään perusteltuja ja yleisistä uskomuksista poikkeavia näkemyksiä • (mm. myyttien tai ideologisten fraasien purku). • Näytetään, että tärkeät käytänteet tai aktiviteetit ovat muuttumassa - • tai säilyvät entisellään muutospuheista huolimatta. • Osoitetaan, että jokin tavallinen käytänne on ristiriidassa jonkin periaatteen • tai arvon kanssa. • Ehdotetaan uusi tulkintakehys jollekin mielenkiintoiselle ja ajankohtaiselle • tilanteelle. • Identifioidaan uusi ilmiö, ongelma tai aktiviteetti, johon sekä tutkimuksen että • ammattilaisten kannattaa paneutua. MCGAHAN, ANITA M. (2007) ACADEMIC RESEARCH THAT MATTERS TO MANAGERS: ON ZEBRAS, DOGS, LEMMINGS, HAMMERS, AND TURNIPS. Academy of Management Journal 50:4, 748–753.

46. McGahanin väitteet koskevat vain julkaisujen merkitystä tutkimustiedon ”välittämisessä” • ammattilaisille • - ei ota huomioon koulutusta, konsultointia, toimintatutkimusta, tutkivaa • kehittämistä tai muuta tutkijoiden asiantuntijatyötä – ja yhteistyötä. • Tämän kurssin lähestymistapa – kriittisen reflektiivinen, tutkiva työote: • Tutkimusteksteistä kulttuurisia resursseja kunkin käytännöllisen toiminnan • perushaasteen käsittelyyn: taktinen kuinka, poliittinen mitä, moraalinen miksi, • ja henkilökohtainen kuka. • vrt. tavallinen tapa ymmärtää ”käytännönläheisyys” • - Käytännöllisessä toiminnassa syntyneen/syntyvän tajun artikulointia, • kyseenlaistamista, rikastamista ja syventämistä näiden(kin) resurssien • avulla. • Korostetaan ammatinharjoittajan omaa taitoa • löytää ja käyttää näitä resursseja.

47. (1) Toimintatutkimus (AR) prosessina Kysymyksenasettelu Reflektointi Kenttätyö Toiminta Analysointi Kehittely KR suomentanut ja muokannut seuraavasta lähteestä: Yoland Wadsworth (1998) What is Participatory Action Research? Action research internationalPaper 2, Figure A. http://www.scu.edu.au/schools/gcm/ar/ari/p-ywadsworth98.html

48. Mistä ”tutkivassa työotteessa” on kysymys? Sen voi ymmärtää ns. toimintatutkimuksen idean avulla, vaikka refleksiivinen työnteko ei olisikaan varsinaista tutkimusta (ks. seuraavat kalvot). Voidaan ajatella, että kaikkien mielenkiintoisinta ja relevanteinta ”tutkimustietoa” syntyy tutkimalla omia tekemisiä, omaa työtä ja sen edellytyksiä – kutsuttiinpa tätä tutkimiseksi tai ei. Osallistuvan tutkimuksen muodot tuottavat tietoa, joka voi olla relevanttia työnteon ja ammatillisen identiteetin kannalta. Esim. etnografiat (joissa tutkija tekee osallistuvaa havainnointia tai harjoittaa havainnoivaa osallistumista) autoetnografiassa tutkitaan jotain asiaa (kulttuuria) oman tekemisen/elämän kautta toimintatutkimus, erilaisissa muodoissaan kehitetään toimintaa ja tämä tuottaa uutta ymmärrystä (ks. konstruktiiviset kysymykset edellä)

49. Reflektiivinen, tutkiva ote työhön (AR prosessin muunnelmana) 2 Suunnittele kuinka etsit vastauksia Nosta esiin kysymys Pysähdy ja reflektoi nykyistä toimintaa Etsi intensiivisesti vastauksia (hankkimalla lisä- kokemuksia/aineistoa) Toiminta (Muuttunut) toiminta Kehittele ja kokeile uusia tapoja toimia Reflektoi: (Tarkista ja kyseenalaista arvauksia, analysoimalla kokemuksia/ aineistoa)

50. 3 Tutkivia kysymyksiä työstä (vrt. Kalleberg 1995): Mitä ja miten teemme? (kuvaus) Miksi teemme tätä ja näin? (sis. perustelut/ulkoiset selitykset) Kuinka hyvää työtä teemme? Mikä on hyvää/huonoa työtä? Millä perusteilla työtä arvioimme? (arviointi, kritiikki) Mitä ja miten voisimme tehdä? Mitä ja miten meidän pitäisi tehdä? Kuinka voimme muuttaa työtämme? (Kannattaako työtä muuttaa?) (uudistaminen, säilyttäminen) Nosta esiin kysymys Pysähdy ja reflektoi nykyistä toimintaa