Kokonaisarkkitehtuuri

1. Kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen

2. Johdanto

3. Kokonaisarkkitehtuurin näkökulmat Toiminta-arkkitehtuuri • Toiminta-arkkitehtuuri • Organisaation toiminta ja prosessirakenteet • Tietoarkkitehtuuri • Toiminnan tietomalli, joka rakentuu toiminnan tarpeiden pohjalta • Tietojärjestelmäarkkitehtuuri • Järjestelmät ja sovellukset, joilla hallitaan tietoarkkitehtuurin tietoja ja mahdollistetaan toiminta-arkkitehtuuri • Teknologia-arkkitehtuuri • Tietojärjestelmäarkkitehtuurin mukaisten järjestelmien ja sovellusten teknologiset ratkaisut Tieto-arkkitehtuuri Tietojärjestelmä- arkkitehtuuri Teknologia- arkkitehtuuri

4. Kokonaisarkkitehtuurin kuvaustasot Kertausta toiminnallisesta kuvaamisesta • Kokonaisarkkitehtuuri on jaettu erilaisiin abstraktio- eli käsitetasoihin. • Suositeltuun kokonaisarkkitehtuuriin on kuvattu seuraavat kuvaustasot: • Periaatteellinen taso (millä ehdoilla) • Käsitteellinen taso (mitä). • Looginen taso (miten). • Fyysinen taso (millä). • Ylimmällä käsitetasolla arkkitehtuurin osakuvaukset ovat periaatteellisia ja melko abstrakteja, tarkempia tasoja yhdistäviä kuvauksia. • Alimman käsitetason kuvaukset taas käsittelevät hyvin konkreettisia, käsin kosketeltavia elementtejä, kuten fyysisiä palvelimia, tietoliikenneverkkoja, järjestelmiä ja sovellustuotteita sekä laitteiden sijoittumista eri laitetiloihin.

5. Näkökulmat, kuvaustasot ja kohteet Toiminta- arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri JHS 179 Teknologiapalvelut Tietojärjestelmäpalvelut Käsitemalli Sidosryhmät Käsitteellinen taso Sidosryhmien vaatimukset ja tavoitteet Palvelusalkku Teknologiakomponenttien kuvaus Tietojärjestelmät-tiedot Sidosryhmät-tiedot Looginen taso Prosessit-tiedot Looginen järjestelmäjäsennys Päätietoryhmien kuvaus Tietojärjestelmäkartta Prosessien kuvaus Tietovirtakuvaus Prosessit-tietojärjestelmät Loogiset tietovarannot Liittymät ja rajapinnat Fyysinen taso Verkkokaavio Sanastot Tietojärjestelmäsalkku Sijoituskaavio Fyysiset tietovarannot Teknologiasalkku

6. Arkkitehtuurin kuvaustavat Kaaviot Sanalliset kuvaukset UML Kuvaus- tavat ArchiMate Matriisit ja taulukot BPMN

7. Arkkitehtuurin kuvauskielet Kertausta toiminnallisesta kuvaamisesta • Arkkitehtuurin visualisointiin käytetään UML- tai ArchiMate-notaatiota. • Prosessikuvauksissa käytetään BPMN-kuvauskieltä • UML (UnifiedModeling Language) on Object Management Groupin (OMG) vuonna 1997 standardoima graafinen mallinnuskieli, joka sisältää 13 erilaista kaaviota. • Kaavioista kuudella kuvataan rakennetta, kolmella käyttäytymistä ja neljällä vuorovaikutusta. • Uusin UML-standardi on 2.4.1 vuodelta 2011. • ArchiMate on avoin ja riippumaton kokonaisarkkitehtuurin mallinnuskieli. • ArchiMate tarjoaa kolmikerroksisen mallinnusnäkymän: liiketoiminta-, tietojärjestelmä- ja teknologiakerros. • ArchiMate on The Open Groupin rekisteröimä tuotemerkki. • BPMN (Business ProcessModeling and Notation) on OMG:n standardoima prosessien kuvauskieli • Uusin standardi on 2.0 vuodelta 2011

8. Yhteenveto teknisistä kuvauksistaTietoarkkitehtuuri Sanaston ja päätietoryhmien kuvaaminen aloitetaan jo toiminta-arkkitehtuurissa.

9. Yhteenveto teknisistä kuvauksistaTietojärjestelmäarkkitehtuuri

10. Yhteenveto teknisistä kuvauksistaTeknologia-arkkitehtuuri

11. Yhteenveto teknisistä kuvauksistaNäkökulmat yhdistävät matriisit

12. Nykytilan ja tavoitetilan kuvaamisesta

13. Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi • Lähde liikkeelle organisaation nykytilan toiminnan analysoinnista. • Selvitä organisaation toiminnan, käytettävien tietojen, tietojärjestelmien ja teknologioiden nykytila. • Nykytilan analysointi ja sen kuvaus toimivat pohjana tavoitetilan suunnittelulle. Lähde: JHS 179

14. Analysoi nykytilan kuvaukset ja kuvaa nykytilan arkkitehtuuri Analysoi organisaation arkkitehtuurin nykytilan kuvaukset. Mikäli kuvauksia ei ole, kuvaa ne suosituksen mukaisesti. Suosituksessa annettuja minimivaatimuksia tulee noudattaa kuvauksien toteuttamisessa. Kohteen tarpeet määrittelevät kuvausten tason ja niiden laajuuden yli minimivaatimusten.

15. Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu • Jos kehityskohteen arkkitehtuurisuunnitteluun tarvitaan useampia näkökulmia, suositeltu suunnittelujärjestys teknisen kuvaamisen osalta on:  • Tietoarkkitehtuuri • Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri • Teknologia-arkkitehtuuri Lähde: JHS 179

16. Kokoa kehittämisalueen kuvaustavat ja analysoi kuvausten kohderyhmät • Käsittele tavoitetilan suunnitteluun osallistuvien tahojen kanssa suunnittelussa käytettävät kuvaustavat. • Minimivaatimukset ovat samat kuin nykytilan kuvauksissa. Niitä voidaan laajentaa tarvittaessa. • Arkkitehtuurikehyksessä on kuvattu suositukset eri käsitetasoilla ja -näkökulmissa tehtävistä kuvauksista. • Hyödynnä olemassa olevia kuvauksia, mikäli se on mahdollista!!! • Tuotettavien kuvausten sisällön tulee olla sellainen, että tarpeelliset sidosryhmät tulevat huomioitua. • Kunkin sidosryhmän tulee lisäksi ymmärtää niille tarkoitettujen kuvausten sisällöt.

17. Analysoi arkkitehtuuriin vaikuttavat tekijät ja kuvaa tavoitetilan arkkitehtuuri • Analysoi aiemmissa suunnittelun vaiheissa koottu materiaali ja kirjaa arkkitehtuurin kehittämis-projektin suunnitteluun ja rajaamiseen vaikuttavat asiat. • ylemmän tason arkkitehtuurivaatimukset ja periaatteet (esimerkiksi EIF – EuropeanInteroperatiblity Framework) • viite- ja sidosarkkitehtuurit • kuvausten kohderyhmä, sidosryhmien tarpeet ja määrä • Käynnistä arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen suositeltuja ja valittuja kuvaustapoja käyttäen. • Hyödynnä aikaisempien suunnitteluvaiheiden tuotoksia. • Käytä JHS-suositusten kuvauspohjia.

18. Teknisen kuvaamisen kannaltakeskeisiä EIF-suosituksia 3. Sopia jokaiselle eurooppalaiselle julkiselle palvelulle soveltuva yhteinen tietoturva- ja yksityisyydensuojakäytäntö 4. Suunnitella tietojärjestelmät ja tekniset arkkitehtuurit kielellisesti neutraaleiksi 5. Luoda pitkän ajan talletuskäytännöt sähköisille tallenteille 8. Välttää tiettyjen teknologisten ratkaisujen pakottamista kansalaisille, yrityksille ja muille hallinnonaloille 9. Kehittää komponentti-pohjainen palvelumalli uudelleen käyttämällä mahdollisimman paljon olemassa olevia palvelukomponentteja 10. Sopia yhteisestä mallista löyhästi kytkettyjen komponenttien yhdistämisestä ja tarvittavan infrastruktuurin rakentamisesta 11. Avata tiedonlähteet muille, kuitenkin tietoturva ja yksityisyydensuoja huomioon ottaen

19. Tee puuteanalyysi jakehitä toiminnan tavoitetilaa • Arvioi, onko jotain asioita tai näkökulmia jäänyt huomioimatta suunnittelussa käyttäen hyödyksi puuteanalyysi-matriisia. • Mikä säilyy? • Mikä muuttuu? • Mitä uutta tarvitaan? • Mikä nykyinen poistuu? • Arvioi, vaikuttaako kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen tulos toiminnan tavoitetilaan ja tee tarvittaessa muutosehdotus. • Lähetä muutosehdotukset katselmoitavaksi ja päivitä katselmoinnin jälkeen.

20. Arkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen klassinen peukalosääntö Ensin laajuus ja leveys (kokonaiskuva). Sitten vasta syvyyttä ja yksityiskohtia.

21. Tietoarkkitehtuurin kuvaaminen

22. Tietoarkkitehtuurin suunnittelu • Tietoarkkitehtuurin näkökulma jäsentää organisaation toiminnassa ja johtamisessa tarvittavat tiedot ja tietovarannot sekä auttaa yhdenmukaistamaan niiden käsittelyn eri tietojärjestelmissä ja ratkaisuissa. • Näkökulmaan sisältyvät • käsitemallin • tietovirtojen • päätietoryhmien • sekä loogisten tietovarantojen kuvaukset

23. Tietoarkkitehtuurin suunnittelu • Tietoarkkitehtuuriin sisältyvät myös organisaatiossa tai ratkaisussa käytettävät sanastot • Sanastojen kuvaaminen on aloitettu jo toiminta-arkkitehtuurin yhteydessä ja se täydentyy kokonaisarkkitehtuurin teknisen kuvaamisen aikana • Tietoarkkitehtuuria mallinnetaan kaavioiden lisäksi myös erilaisten matriisien avulla • Matriisien avulla kuvataan tietojen suhdetta sidosryhmiin, prosesseihin sekä tietojärjestelmiin

24. Tietoarkkitehtuurin kuvaukset Liite 8 Liite 9 Sanasto Käsitemalli (UML-/ER-kaavio + sanalliset kuvaukset) Tietomalli (tarkemman tason luokkakaavio) Päätietoryhmät (informaatiosalkku) Prosessit – tiedot –kuvausmatriisi Tietojärjestelmät – tiedot –kuvausmatriisi Sidosryhmät – tiedot -kuvausmatriisi Tietovirtakuvaukset (ainakin prosessien näkökulmasta) Tietovarantojen kuvaukset (ArchiMate-kaavio)

25. Miten kannattaa edetä? • Lähde luomaan toimialan sanastoa • Määrittele keskeiset termit selkokielellä • Kuvaa myös niiden mahdollinen tietosisältö • Tutki, mitä tietoryhmiä/käsitteitä ja tietoja löytyy • prosessikartassa ja prosessikuvauksissa esiintyvistä tieto- ja materiaalivirroista • toimialaan liittyvistä raporteista, lomakkeista, näytöistä, sähköisesti käsiteltävistä sanomista, järjestelmien tietovarannoista jne. • Kuvaa ensin käsitteet • Nimi, lyhyt kuvaus ja keskeisimmät tiedot • Lähde piirtämään käsitemallia vasta sitten

26. Käsitteitä, päätietoryhmiä, tietoryhmiä … Kertausta toiminnallisesta kuvaamisesta • Tietoarkkitehtuurin kuvauksissa käytetään monia saman oloisia termejä • Organisaatioilla on myös omia käsitteistöjään, jotka eivät aina istu JHS 179:n käsitteistöihin • Oleellista on kuitenkin • organisaation tietojen jäsentäminen mielekkäällä tavalla • päällekkäisyyksien välttäminen kuvauksissa • Muista nimeämiskäytännöt! Sanasto Termi Käsiteryhmä Päätietoryhmä Käsite Tietoryhmä Käsitemalli Informaatio-salkku

27. Sanasto Kertausta toiminnallisesta kuvaamisesta • Sanastot kuvaavat fyysisen tason jäsennettyä tieto-arkkitehtuuria, eli mitä termejä ja nimityksiä käytetään eri tilanteissa ja eri asioista. • Usein sanastot sekoitetaan käsitteistöihin. Sanastot ovat lähempänä tarkkoja termejä tai koodistoja kuin hyvin ylätason merkitystä eritteleviä jäsennyksiä. • Sanastot voidaan kuvata myös erillisiin dokumentteihin tai työkaluihin • Kuvattavat tiedot: • Termi (+ sanastoryhmä) • Selite • Lähde • Synonyymit • Termi ruotsiksi • Termi englanniksi • Muuta

28. Ohjeita kuvaamiseen Kertausta toiminnallisesta kuvaamisesta

29. Esimerkki sanastosta Kertausta toiminnallisesta kuvaamisesta

30. Käsitemalli • Käsitemallin kuvauksen tarkoituksena on selvittää organisaation ja ko. toiminnon keskeiset käsitteet • Käsitteiden luetteloinnin lisäksi on tärkeää visualisoida käsitemallia kuvaamalla käsitteet ja niiden väliset riippuvuudet • Visualisointi voidaan tehdä joko Entity/Relationship- tai UML-luokkakaaviona • Kaavioihin kannattaa liittää mukaan sanallinen kuvaus

31. Työsuhde - alkamispvm - noudatettava työsop. Toimialueen käsitteistö Käsitteen nimi Käsitteen tiedot(= attribuutit) • Käsite = vakiintunut tietoryhmä, jolle on annettu nimi • Käsitteestä käytetään myös nimitystä luokka (UML) • Esim. tilaus, lasku, asiakas, työsuhde • Käsitteitä löytyy prosessien kuvaamisen yhteydessä • Esim. prosessin väli- ja lopputulokset • Huom! Usein prosessin syöte / tuloste saattaa sisältää useita käsitteitä • Käsitteistä kerätään myös niihin liittyvät tiedot

32. Ohjeita kuvaamiseen - Taulukko

33. Esimerkki käsitemallitaulukosta

34. Esimerkki käsitemallikaaviosta (UML)

35. Päätietoryhmien määrittely(Informaatiosalkku) Kertausta toiminnallisesta kuvaamisesta • Päätietoryhmien määrittelyssä kuvataan prosessien ja palveluiden käyttämät tiedot, kuten prosessien syötteet ja niiden tuottamat tiedot alustavasti päätietoryhmittäin. • Kuvauspohjana liitteen 9 Informaatiosalkku • Kuvattavat tiedot: • Päätietoryhmän nimi (+ tietoryhmät) • Kuvaus • Omistaja • Lähde • Tila • Synonyymi • Tietosuojataso

36. Päätietoryhmien määrittely(Informaatiosalkku) Kertausta toiminnallisesta kuvaamisesta • Päätietoryhmä on organisaation (tai –ryhmän) toiminnasta ja tietotarpeista johdettu ylätason looginen tietokokonaisuus. • Mallintavat ja jäsentävät tietokokonaisuuden hallittavissa oleviin osiin. • Jäsennystä käytetään tietojen ja prosessien välisten suhteiden kuvaamiseen. • Jäsennystä käytetään myös kuvaamaan tietojen sijoittumista tietovarantoihin ja tietojärjestelmiin. • Tietoryhmä on puolestaan päätietoryhmää tarkemman tason looginen tietojen kokonaisuus. • Päätietoryhmä sisältää tavallisesti useita tietoryhmiä. • Tietoryhmiä käytetään analysoitaessa prosessien tietotarpeita sekä kuvaamalla tietojen luonti-, päivitys- ja lukuoikeuksia.

37. Ohjeita kuvaamiseen Kertausta toiminnallisesta kuvaamisesta

38. Ohjeita kuvaamiseen Kertausta toiminnallisesta kuvaamisesta

39. Esimerkki päätietoryhmistä Kertausta toiminnallisesta kuvaamisesta

40. Miksi tarvitaan käsitemallia? Eikö päätietoryhmien kuvaus taulukossa riitä? • Pelkkä luettelo ei riitä, sillä se ei kuvaa tietoryhmien (käsitteiden) välisiä suhteita • Jos emme kuvaa suhteita, saatamme päätyä vääränlaiseen järjestelmään, joka ei tuekaan toimintaa • Esim. päätietoryhmien kuvaus ei kerro, voiko kurssilainen käydä usealla kurssilla. Jos suhdetta ei olisi määritelty voisi käydä niin, että kurssilaisen tiedot pitäisi monistaa jokaisen kurssin yhteyteen

41. Tietovirtojen kuvaaminen Tietovirtakuvauksen tarkoituksena on luoda näkymä toimintaan liittyvien prosessien väliseen tiedonvaihtoon, tunnistaa toiminnassa hyödynnettävät tietovarannot sekä tunnistaa toiminnan tietovirtoihin vaikuttavat ulkopuoliset toimijat ja lopputuotteet Suositeltavaa on kuvata tietovirrat vähintään prosessien näkökulmasta.

42. Esimerkki tietovirtojen kuvaamisesta Toiminto/ Prosessi Tietovarasto Tietovirtakaavio Data FlowDiagram (DFD) Syöte/Tulos Tietovirta Lähde: JHS 179

43. Lisäesimerkki tietovirtojen kuvaamisesta 43 Lähde: http://www.sparxsystems.com/enterprise_architect_user_guide/modeling_languages/data_flow_diagrams.html

44. Tietovirtojen kuvaaminen Kartturin tyyliin Lähde Järjestelmä X Siirtyvän tiedon yleiskuvaus Kohde Järjestelmä Y Suunta Volyymi Tyyppi Yksisuuntainen Suuri, usein Määrittelemätön Siirtyvän tiedon yleiskuvaus Ei tiedossa Suora tietokanta Palvelurajapinta Vähän, harvoin Kaksisuuntainen Siirtotiedosto Siirtyvän tiedon yleiskuvaus Sanomavälitys

45. Tietovirtojen kuvaaminen BPMN:llä • Mikäli tarve on kuvata pelkästään prosessien, tieto-järjestelmien ja sidosryhmien välistä tietojen liikkumista, niin sama asia voidaan kuvata laajennetulla prosessikartalla / toimintamallilla 1 2 3

46. Tietovarantojen kuvaaminen • Tietovarantoon toiminnan tarpeista johdettu ja hallinnollisista syistä määritelty tietojen kokonaisuus • Tietovarantojen ja tietosisältöjen kuvaamisen tarkoitus on hahmottaa • organisaation tiedonhallinta ja • tietojen ylläpito selkeämmin ja tarkemmin • Prosesseissa käytettävien sisäisten ja ulkoisten tietovarantojen kuvaaminen auttaa • suunnittelemaan tiedonhallinnan ja –huollon mahdollisimman hyvin toimintaa tukevaksi • sekä järkeistämään tiedon tuottamisen prosesseja Tietovarantojen kuvaamisessa käytetään liitteen 8 Loogiset tietovarannot -välilehden kuvauspohjaa.

47. Esimerkki tietovarannoista

48. Julkishallinnon tietovarantojen jäsentelyä Tilannetieto, seurantatieto, poikkeustieto, ennakointitieto, tuloksellisuustieto, päätöstieto, arviointitieto TIETO/TIETÄMYS Strategisen päätöksenteon tietovarannot Säädös- ja normitieto, asiakastieto, tutkimus- tieto, tilastotieto, palvelu- tieto, tapahtumatieto, asiakirjallinen tieto, muistiotieto jne. INFORMAATIO Informaatio- varannot Väestötieto, kiinteistö- tieto, yritys- ja yhteisö- tieto, ympäristötieto, paikkatieto jne. DATA Perusrekisterit

49. Ohjeita kuvaamiseen

50. Ohjeita kuvaamiseen