Kokonaisarkkitehtuuri

Kokonaisarkkitehtuuri Vesa Hongisto 28.10.2010

Perinteinen järjestelmäkehitys Perinteisesti järjestelmiä on kehitetty yksi kerrallaan…

Perinteinen järjestelmäkehitys Tämä johti joukkoon erillisiä ratkaisuja organisaation sisällä…

Perinteinen järjestelmäkehitys Järjestelmien integrointia on hallittu järjestelmäarkkitehtuurilla

Kokonaisarkkitehtuuri luo selkeyttä Jokaisen organisaation järjestelmät ovat linkittyneet muiden järjestelmiin

Kokonaisarkkitehtuuri luo selkeyttä Ministeriö Kunta Virasto B Virasto A Palvelukeskus Yritys Yksittäistä järjestelmää ei voi enää kehittää ottamatta huomioon kokonaisuutta

Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurikehys www.kdk2011.fi

Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen kokonaisarkkitehtuurin viitekehys www.kdk2011.fi

Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaiskuva www.kdk2011.fi

Standardisalkku • Standardisalkku määrittelee muun muassa: • Yleiset standardit, kuten suositellut tiedostomuodot tiedon pitkäaikaissäilytykseen • Suositeltavat metadataformaatit • Metadatan haravoinnin standardit • Tiedon haun standardit • Linkityspalveluihin ja tunnisteisiin liittyvät standardit • Tunnistamiseen liittyvät standardit • Aineistojen luovutuksen ja pitkäaikaissäilytyksen standardit www.kdk2011.fi

Standardisalkun tavoite • KDK-järjestelmäkokonaisuuden toimivuuden varmistaminen • Metadatan yhteismitallisuus • Sovellusten välinen kommunikointi • Vaivaton siirtyminen seuraavan sukupolven järjestelmiin • Välttämättömät, suositeltavat ja hyödylliset standardit • Tukevatko sovellukset kaikkea mitä pitäisi? www.kdk2011.fi

Sidosryhmät www.kdk2011.fi

Kansallisen digitaalisen kirjaston palvelukartta www.kdk2011.fi

Asiakasliittymän looginen kokonaisuus www.kdk2011.fi

Pitkäaikaissäilytyksen looginen kokonaisuus www.kdk2011.fi

Tärkeimmät asiasanastot • Lapponica-asiasanasto • Liikunnan ja urheilun asiasanasto • Merenkulun asiasanasto • Pankki- ja rahoitussanasto • Polas – Poliisin asiasanasto • Puolustushallinnon asiasanasto • Teologisen tiedekunnan kirjaston asiasanasto • Tietotekniikan termitalkoot • Valokuvan asiasanasto • Ulkomaisia • AAT – Art and Architecture Thesaurus • ERIC – The Educational Resources Information Center • LCSH – Library of Congress Subject Headings • MeSH – Medical Subject Headings • SOSIG – Social Sciences InformationGateway • Svenska ämnesord • Eurooppalaisia • ETB – European Treasury Browser Project • European Education Thesaurus • EUROVOC • IATE – InteractiveTerminology for Europe, ent. Eurodicautom • Iconclass – A classification system designed for art and iconography • GEMET – General MultilingualEnvironmentalThesaurus • ELSST / HASSET (Yhteiskunnallinen tietoarkisto mukana hankkeessa) Kotimaisia Yleisluontoiset • Allärs – Allmän tesaurus på svenska • Bella – Specialtesaurus för skönlitteratur • CILLA – Specialtesaurus för musik • Kaunokki – Fiktiivisen aineiston asiasanasto • Masa – Museoalan asiasanasto • MUSA – Musiikin asiasanasto • YSA – Yleinen suomalainen asiasanasto Tieteenalakohtaiset, laajahko ala • Agriforest – Maatalous, metsä- ja puuala, elintarvikeala, kotitalous- ja kuluttaja-ala ja ympäristöala • Eduskunnan kirjaston asiasanasto – eduskuntatieto, oikeudellinen tieto, yhteiskuntatieto • FinMeSH – Lääketieteen asiasanasto • Helecon-asiasanasto – Kauppa- ja talousala • Kula – Kulttuurien tutkimuksen asiasanasto • TEPA-termipankki Tieteenalakohtaiset, suppeahko ala • Hoidokki – Hoitotyön asiasanasto • Kielitieteen asiasanasto • Kitu – Kirjallisuudentutkimuksen asiasanasto • Käsi- ja taideteollisuuden asiasanasto • Lapponica-asiasanasto • Liikunnan ja urheilun asiasanasto • Merenkulun asiasanasto www.kdk2011.fi

Tietovarannot sektoreiden mukaan www.kdk2011.fi

Tietokokonaisuudet ja järjestelmät www.kdk2011.fi

KDK:n järjestelmäkartta toiminnan luokituksen näkökulmasta www.kdk2011.fi

Teknologiasalkku • Asiakasliittymässä ja pitkäaikaissäilytysjärjestelmässä käytettävät standardit on koottu hankkeen standardisalkkuun • Asiakasliittymä hyödyntää jo olemassa olevia ja tulevia infrastruktuureja, kuten tunnistautuminen, verkkomaksujärjestelmä, kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ja tutkimuksen infrastruktuurit. • Valtion IT-palvelukeskuksen integraatioalustaa (VIP) hyödynnetään KDK-järjestelmäkokonaisuudessa. • KDK-järjestelmäkokonaisuudessa otetaan huomioon Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) tietoturvallisuutta koskevat säädökset, ohjeet, suositukset ja tavoitteet sekä muut tietoturvallisuuden linjaukset. • Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) laatimia suosituksia sovelletaan KDKjärjestelmäkokonaisuudessa. • Julkisen hallinnon IT-hankintojen (JIT) yleisiä ohjelmistohankintojen sopimusmalleja sovelletaan IT-tuotteiden ja palvelujen hankinnoissa. www.kdk2011.fi

Viitearkkitehtuurit • Asiakasliittymä • Asiakasliittymän arkkitehtuurin perustana on käyttöliittymän ja taustajärjestelmien erottaminen toisistaan. Monesta rinnakkaisesta palveluiden käyttöliittymistä siirrytään yhteen asiakasliittymään, joka tarjoaa yhtenäisen näkymän taustajärjestelmien palveluihin. • Asiakasliittymä on integroitavissa asiakkaiden työympäristöihin, kuten oppimisalustoihin ja muihin verkkoympäristöihin niin, että siitä tulee luonteva osa käyttäjän työskentelyä ja oleskelua verkossa. • Pitkäaikaissäilytys • Pitkäaikaissäilytysratkaisu perustuu OAIS-viitemalliin (ReferenceModel for an OpenArchivalInformation System / SFS 5972). Tämän lisäksi määrittelyiden laadinnassa on käytettiin TRAC-tarkistuslistaa (TrustworthyRepositories Audit & Certification: Criteria and Checklist) www.kdk2011.fi

Rajapinnat www.kdk2011.fi

http://www.kdk2011.fi/ www.kdk2011.fi

Kokonaisarkkitehtuuri