Vapaa-ajankalastuksen globaalit kehityssuunnat

1. Vapaa-ajankalastuksen globaalit kehityssuunnat Kalastuslain kuulemistilaisuus, Helsinki 30.9.2010 Matti Sipponen

2. Vapaa-ajankalastuksen (VK) määritelmä VK:lla tarkoitetaan sellaista vesieliöiden pyyntiä, joka ei ole harjoittajansa ensisijainen keino ravinnontarpeensa tyydyttämiseksi. Saalista ei yleensä myydä tai muuten saateta markkinoille. Vaikka VK:n ja kotitarvekalastuksen yksiselitteinen erottaminen toisistaan on usein vaikeata, saaliin käyttö toimeentulon parantamiseksi muodostaa rajan näiden välille. Recreational fishing = recreational angling EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries, EIFAC Occasional Paper No 42, 2008

3. VK:n pitkä historia • Ensimmäinen kuva egyptiläisestä vapakalastajasta 2000 ea • V. 1496 A Treatyse of Fysshyngewyth an Angle (Dame Juliana Berners) • V. 1653 The CompleatAngler (Izaak Walton) • Vapaa-ajankalastuksessa vallitsee kalastusmenetelmien ja motivaatioiden kirjo → useita erilaisia luokitteluja välineen, motivaation, kalastusympäristön, saalislajin ja sen koon perusteella • Irti arjesta, luonnon läheisyys, kalastuskumppanit

4. Maslowin tarvehierarkia (1943)

5. Ekosysteemipalvelut (Millennium Ecosystem Assessment 2005)

6. Vapaa-ajankalastus • Kaksi peruselementtiä: • kalastus (saaliin lkm ja koko: management) • virkistys (saaliiseen liittymättömät tekijät: hyödyn eri tekijät) • Sosiaaliset hyödyt yhteiskunnan ja yksilön tasolla • kala terveellistä ravintoa • kalastus suosittu harrastus • henkinen ja fyysinen hyvinvointi • Näiden mittaaminen: • HD (kalastajiin liittyvät psykologiset, fysiologiset, ympäristölliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset) • Taloudellinen arvottaminen (hyödyt) • Aluetaloudellinen vaikutus (rahavirrat)

7. VK:n yleisyys (Arlinghaus 2007) Keskimäärin 7.4% väestöstä Skandinavia, Australia, P-Amerikka > 10% Ei tietoa: Afrikka, E-Amerikka

8. VK:n lukumäärä • Maailmassa 500 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa • Euroopassa 25 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa, 6.5% EUn kansalaisista • Määrä vähenee teollistuneissa maissa, mutta kasvaa nopeasti siirtymätalouksien maissa • Australia Queensland 1996/28.1% 2004/20.6% • Ajanpuute, mielenkiinnon puute, kalastuksen huono laatu, ei pääsyä kalavesille, kalastuskumppanien puute • British Columbia 30% vähennys 1990→2005

9. Sisävesikalastuksen kehityskaaret (Cowx & Arlinghaus 2008)

10. SWOT/VK ja vesiluonnon monimuo-toisuuden suojelu (Cowx et al. 2010) VAHVUUDET HEIKKOUDET Kalaston populaatiodynamiikan heikko tuntemus Innokkuus kalanistutuksiin Aliarvostus VKa ei kuunnella Käyttäjäryhmien ristiriidat • VKn sosiaalinen ja taloudellinen merkitys • VKt ympäristön vartijoina • Toiminta suojelun hyväksi • Lupatuloja ohjataan suojeluohjelmiin

11. SWOT/VK ja vesiluonnon monimuo-toisuuden suojelu (Cowx et al. 2010) MAHDOLLISUUDET UHAT Ympäristön kuormitus, ajattelemattomat istutukset, vieraslajit, tulokaslajit Paikallinen ylikalastus VKn paine kalakantoihin ja ympäristöön VKn aiheuttama häiriö muulle luonnolle Eläinaktivistit • VKn suojelumyönteisyys • Ympäristöä vahingoittavien hankkeiden vastustaminen • Kalakantoihin kohdistuvan kalastusrasituksen aleneminen KK→VK • Ekosysteemiajattelu

12. Urbaani vapaa-ajankalastus Ruotsissa 50% VK-aktiviteeteista 30 km etäisyydellä kodista vv. 2007-2009 (Fiskeriverket ) • Yleistyy maailmalla • Helppo pääsy kalavedelle • Julkinen liikenne, heittolaiturit, polut • Rakennetaan miellyttävä ympäristö • Asiakkaina nuoriso, vanhempi väestönosa, liikuntarajoitteiset

13. VK ja biologinen paine • Ekosysteemiajattelu • myös vapaa-ajankalastus voi vaikuttaa kielteisesti kalakantoihin ja siksi sitä tulee tarkastella osana kalastuspainetta • Kohdelajin populaation koon pieneneminen • Kohdelajin keskikoon ja –iän aleneminen • Evolutiiviset muutokset / valikoiva kalastus, C & R • Maapallon VK-saalis 47.1 Mrd kalayksilöä, joista 17 Mrd yksilöä (36%) pidetään ja loput 30.1 Mrd yksilöä (64%) vapautetaan (Cooke & Cowx 2004) • Australiassa 50% VK:n saaliista vapautetaan vuosittain (47 M kalaa vuonna 2000) • Kanadassa VK saivat 215 M kalaa ja ottivat 72 M (33%)v. 2005

14. VKn tuottamat hyödyt (EIFAC OP 46, painossa) Maksuhalukkuus • Saksa: erikoistunut karpin onginta 881 €/a 2004 • Berliini: kalastus kaupungissa 21 €/kerta 2004 • Pohjoismaat: virtavesikalastus 62-375 €/h/a 2004 • Suomi: lohenkalastuksen uusi säätely 28 €/h/a 2009 • Ruotsi: kalatien rakentaminen, lohestus 4-15 €/h/kertakaikkinen 2007 • UK: lohen palautusistutus 4 €/kotitalous/a 2001 • UK: nykyinen kalastus Teifi-joessa 3 €/h/d 2001 • Terveystieteet

15. VK:n aluetaloudellisia vaikutuksia • Ruotsi: VKn hankinnat eli kustannukset 200 M€ (tuhansia työpaikkoja) • England and Wales: jos vapaa-ajankalastus loppuisi ja vaikka osa palveluiden kysynnästä kohdistuisi muihin aktiviteetteihin, £ 130 M ($ 250 M) kotitalouksien tuloja ja 5000 työpaikkaa menetettäisiin • USA: $ 45 Mrd myynti vähittäiskaupassa (900 $ per kalastaja) → kerrannaisvaikutukset $ 125 Mrd ja 1 M työpaikkaa • Australia: AUD 1.8 Mrd (AUD 552 per kalastaja vuodessa) • Kalastusmatkailun tulovirrat merkittäviä

16. VK:n globaalit näkymät • Väestönkasvu • Ilmastonmuutos • Uhanalaiset kalalajit & vieraslajit • Kalojen hyvinvointi • yleisön hyväksyntä harrastukselle tärkeätä • kalayksilön terveys, vesiympäristön toimivuus • ”Suuri bisnes”→ tuotetaan sosioekonomisia hyötyjä erilaisille ihmisryhmille • Instituutioiden kehittäminen: tieteellinen neuvo käytännön politiikaksi osallistavan ja läpinäkyvän prosessin kautta