Tulevaisuuden Globaalit megatrendit (Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto: Tulevaisuusluotain)

1. Tulevaisuuden Globaalit megatrendit (Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto: Tulevaisuusluotain) • Kilpailukyky perustuu tuotekehitykseen ja innovointiin kehittyneissä maissa • Markkinat täyttyvät ja halpatyövoima vähenee palkkaerojen tasaantuessa • Uudet markkinat edellyttävät keskiluokan kasvua • Perusammatit ja tuotanto siirtyvät kehittyneistä maista halpamaihin, mutta ne palaavat kehittyneisiin maihin, kun palkka- ja investointiedut on käytetty loppuun • Länsimaissa hyvinvoinnin ylläpito tulee vaatimaan sekä siirtotyövoimaa että tehokasta kustannusten hallintaa • Palvelusektori tulee kasvamaan, samoin kuin vapaa-ajan palvelut ja niihin liittyvät ammatit • Kulutusrakenteen muutokset kohti yksilöllisyyttä jatkuvat

2. Tulevaisuuden Globaalit megatrendit (Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto: Tulevaisuusluotain) • Energian, puhtaan luonnon ja raaka-aineiden merkitys kasvaa • Ekologiset muutokset aikaansaavat uutta teknologiaa ja uusia markkinoita • Nousevat teknologiat saavuttavat kriittisen pisteensä ja synnyttävät kokonaan uusia markkinoita sekä mahdollisesti muuttavat koko kaupankäynnin ja talouden rakenteita

3. Euroopan megatrendejä (Lähde: Bakas Adjiedj: Megtrends Europe) • Euroopan väkiluku laskee ja Eurooppaan tulee uusia värejä • Uusi heimoutuminen • Tekninen, hengellinen ja ympäristöllinen vallankumous • Kansalainen kärjessä • uusi turvallisuuskäsite • kohti Euroopan kulttuurin uudistumista

4. Matkailun tärkeimmät megatrendit (Mika Mannermaa) • kansainvälisten kriisien lisääntyminen • Turvallisuushakuisuuden lisääntyminen • Elämyshakuisuuden lisääntyminen • Globalisaation vahvistuminen

5. Maailman matkailuun vaikuttavat 12 avaintekijää (Lähde: Maailman matkailujärjestö UNWTO) • Uusien markkinoiden taloudellinen varautuminen • Demografiset muutokset muuttavat matkailun luonnetta • Mahdollisuus matkalla muuttaa markkinaosuuksia • Polttoaineen hintojen nousuun sopeudutaan, mutta ne vauhdittavat rakenteellisia muutoksia • Yhä useammat matkailustrategiat pohjaavat julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön • Kommunikaatio stimuloi matkailukysyntää

6. Maailman matkailuun vaikuttavat 12 avaintekijää (Lähde: Maailman matkailujärjestö UNWTO) 7. Internet nostaa kuluttajan hallitsijaksi; brändäyksen merkitys kasvaa 8. Terrorismin merkitys siirtyy ilmasta maan pinnalle, koska turvatoimet tiukkenevat 9.”Enemmän irti elämästä” – asenne kasvaa matkailun motivaattorina 10. Kilpailu kiristyy – myös yhdistymiset/sulautumiset 11. Eri maiden välinen yhteistyö ja alueiden yhteistyö 12.UNWTO:n status YK:ssa tuo alalle uusia mahdollisuuksia

7. Matkailun megatrendejä (Lähde: European Travel Comission) • ikääntyminen: ikääntyvien ihmisten määrä kasvaa erittäin nopeasti • tuo mukanaan mm. kasvavaa ympärivuotista kysyntää, ikääntyvien ryhmien erikoisvaatimukset (saavutettavuus on huomioitava paremmin, laadukkaiden ja turvallisten tuotteiden kysyntä kasvaa) • Terveystietoisuus lisääntyy • ns. aurinkomatkojen kysyntä laskee terveysmatkojen kustannuksella, mutta säilyttää silti asemansa suosittuna lomailumuotona • Koulutus ja valveutuneisuus lisääntyvät • Matkustuskokemus lisääntyy • Elämäntyyli • Informaatioteknologia • Kuljetus • Ympäristötietoisuus kasvaa entisestään • Turvallisuus

8. Visio Itämeren matkailutrendeistä vuoteen 2013 • WTO:n mukaan matkailu Euroopassa kasvaa vuoteen 2020; kasvua edistävinä tekijöinä ovat Euroopan unionin laajeneminen =uusien matkailualueiden mukaantulo,myönteistä kehitystä tukevat majoituskapasiteetin kasvu ja laadun parantuminen ja uudet teknologiset ratkaisut • WTO:n vision 2020 mukaan Eurooppa on edelleen matkailun suurin vastaanottaja, mutta se menettää markkinaosuuttaan, sen kasvuosuus on noin 3% ja Aasian kasvuosuus on 6,5% • Itämeren alue: vision mukaan Itämeren alueella on suunnaton rakenteellisen muutoksen ja talouskasvun potentiaali. Kasvumahdollisuus on taloudellisen vuorovaikutuksen ja rakennemuutoksen moottori, joka voi edistää alueiden asukkaiden elintasoa ja elämänlaatua. Itämeren alueella on paljon kehittämisen mahdollisuuksia, esimerkiksi alueen monimuotoisuus, mahdollisuuden tuotteistamisessa ja runsas kulttuurihistoriallinen tarjonta. Uhkina koetaan Itämeren ekologinen tila ja alueiden välinen kilpailu.Itämeri on saatava tuotemerkiksi, joka merkitsee laatua ja monipuolisia matkailupalveluja, jotka ensisijassa kytkeytyvät luontoon, historiaan ja Itämereen ja sen merellisiin tuotteisiin

9. Toimintaympäristön muutosten erityispiirteitä (Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto: Palvelut 2020) • Globalisaatio • kansainvälinen yhteistyö lisääntyy • tuotteet yhdenmukaistuvat • ravintolapalveluja käyttävät asiakkaat nykyistä vaativimpia • henkilöstön kansainvälistyminen • Teknologinen kehitys ja digitalisointi • suurin osa myynnistä, markkinoinnista ja varaustoiminnoista hoidetaan internetissä • yhteiset portaalit kauppapaikkoina • älyteknologian hyödyntäminen • Verkostoituminen • kumppanuusjärjestelmät sekä alan sisällä että toimialojen yli yleistyvät • Ikääntyminen • tärkeä asiakaspotentiaali • voimakas tuotekehitys ja räätälöidyt palvelut ja tuotteet • saman ikäryhmän työntekijät

10. Palvelualojen toimintaympäristön yleisiä muutostekijöitä (Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto: Palvelut 2020) • Globalisaatio • toimintaympäristö kansainvälistyy • Työvoima ja asiakaskunta monikulttuuristuvat • Teknologinen kehitys ja digitalisointi • teknologian hyödyntäminen • asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäminen • palvelun aika- ja paikkasidonnaisuus vähentyminen • työ ja osaaminen muuttuminen • Verkostoituminen • tiiviit verkostot, kokonaisvaltaiset ratkaisut • toimialojen lähentyminen • Ikääntyminen • palvelujen kysyntä kasvaa • segmentoinnin merkitys korostuu • pula osaavasta työvoimasta • huomio palvelualojen houkuttelevuuden lisäämiseen

11. Majoitus- ja ravitsemuspalvelujen toimintaympäristön muutosten erityispiirteitä(Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto: Palvelut 2020) • Visio:” Majoitus- ja ravitsemispalvelut on kansainvälisesti kilpailukykyinen, verkostoitunut ja arvostettu palvelualan merkittävä työllistäjä ja työnantaja. Osaaminen on korkealla tasolla, ja palvelu- ja tuotantoprosessit edustavat viimeisintä kehitystä. Palvelut ja tuotteet täyttävät monipuolisesti asiakkaiden tarpeet ja odotukset. Toiminta on vastuullista ja kannattavaa.”

12. Matkailualan tulevaisuuden näkymät (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö:Matkailun toimialaraportti 2008) Tulevaisuudessa matkailuelinkeino kytkeytyy yhä tiiviimmin oman matkailuklusterinsa ohella muihin klustereihin, esimerkiksi hyvinvointi-, elintarvike- ja telekommunikaatioklusterit. Matkailukysyntä kasvaa, mutta myös monimuotoistuu, yksilöityy ja muuttuu aktiviteetti- tai teemapanotteiseksi. Asiakas haluaa tulla huomioiduksi hyvin henkilökohtaisella tasolla. Yritykset oivaltavat tulevaisuudessa myös internetissä käytävän sosiaalisen verkoston mahdollisuuden. Mielikuvien luominen ja todellisuutta vastaava viestintä on tulevaisuudessa keskeinen markkinoinnin perusta. Asiakassegmentointi muuttuu, tulevaisuudessa puhutaan enemmänkin sukupolvista kuin segmenteistä. Wellbeing on keskeinen teema kansainvälisillä markkinoilla. Eurooppalaiseen kylpyläkulttuuriin ja fitness-ajatteluun tottuneet asiakkaat ovat vaateliaita. Mielihyvän tuottaminen johtaa hoivapalveluissa myös miljöön muutokseen hoitoloista hemmotteluparatiiseiksi. Suurten matkailuvirtojen lähtöalueiden rinnalle nousee uusia maita ja alueita, joille tähdätään täsmentyvän markkinoinnin avulla. Lyhytlomat lisääntyvät edelleen. Asiakkaat ovat aktiivisia matkailijoita, joilla on korkea hinta-laatu-tietoisuus. Erilaisille asiakkaille tarjottavat teemamatkat lisääntyvät, ja Suomeen suuntautuvien valmismatkojen tarjonta ja charter-lentojen määrä kasvaa kotimaan markkinoilla. Vanheneva väestö tulee niin Suomessa kuin kansainvälisessä matkailukysynnässäkin yhä tärkeämmäksi kohderyhmäksi. Hotelliketjujen laajentuminen ja globalisoituminen on edelleen tulevaisuudessa keskeinen ilmiö. Varausketjujen menestyminen perustuu erityisesti liikematkailuun, mutta tulevaisuudessa operaattorit ovat kiinnostuneempia myös vapaa-ajan matkailubisneksestä. Makailukeskittymien suurimpia haasteita on lisätä palvelun tehokkuutta ha ylläpitää kustannusten kattamista.