Opetuksen sisältö

1. Oppimisstrategiat,OppimistyylitMetakognitio, motivaatio ja itsesäätelyOpiskeluorientaatiotMK 2010

2. Opetuksen sisältö Oppimis-ympäristö Opetus Opiskelu Oppi-minen Oppimis-näkemykset Opetus-menetelmät Oppimis-prosessi Oppimis-strategiat Opettajan osaaminen Oppimis- orientaatiot Oppimis-tyylit Oppimateriaali, havainnollis-taminen Metakognitio, motivaatio, itsesäätely Luennoilla käsiteltävät opetukseen ja opiskeluun vaikuttavat tekijät.

3. Mitä oppiminen on? 1950-1960 -lukujen vaihteeseen asti behavioristinen oppimisnäkemys tiedon siirtämistä ja toistamista 1960-luvun alusta kognitiivinen oppimisnäkemys tiedonkäsittelyä 1980- humanistinen oppimisnäkemys aktiivista, kokeilevaa, vuorovaikutteista Viime vuosina konstruktivistinen oppimisnäkemys tiedon rakentamista aikaisemman tiedon pohjalta usein yhdessä muiden oppijoiden kanssa

4. Miten opetuksesta tulee oppimista? (Karjalainen 2005) Millainen oppimisteko, sellainen oppimistulos? Opetus-teko Oppimis-teko Oppimis-tulos Luennoi Kyselee Selostaa Näyttää MOTIVOI Kysyy Ratkaisee tehtävän Keskustelee Haaveilee Pelkää (esim. epäonnistumisia) Nukkuu Oppiminen Ongelmien ratkaiseminen pysyvää alkutieto

5. Oppiminen oppijan ponnistelua ei olennaista paljonko tietoa päntätty, vaan millä tavoin tieto jäsentynyt Jokainen oppii omalla tavallaan (aiemmat kokemukset, tiedot, oppimistyylit) Ei voi kysymättä tietää, miten ja mitä toinen oppii ”Kuuntele, tenti ja unhoita!” opiskelluista asioista katoaa 2 vkon aikana 80% oppimisen taitoja voi kehittää, ymmärtävää oppimista harjoitella (Karjalainen 2005.)

6. Millainen on hyvä oppija? tietoa itsestään, opittavasta tehtävästä, oppimisstrategioista, tilanteista, jossa opittavaa tietoa tarvitaan tietää, miten oppii parhaiten osaa sanoa, mikä tuottaa vaikeuksia ja mikä on helppoa tietää jonkin verran opittavasta asiasta mitä enemmän asiasta tietää - sitä helpompi oppia lisää osaa käyttää erilaisia lähestymistapoja ja strategioita tehtävän vaatimuksista riippuen ajattelee tilannetta, jossa opittavaa tietoa todennäköisesti tullaan käyttämään auttaa asettamaan tavoitteita opiskelulleen ja kokemaan opittavan merkityksellisenä

7. Oppimaan oppiminen - Oppimisen strategiat ja metakognitiiviset taidot

8. Oppimiseen vaikuttavat tekijät Oppijan taustatekijät Oppimisstrategiat (lähestymistavat oppimiseen) ja oppimistyylit Metakognitio, motivaatio ja itsesäätely Opiskeluorientaatiot

9. 1. Oppijan taustatekijät Kokemukset, aiemmin opittu pohja uuden oppimiselle Vahvuudet (älykkyyden osa-alueet) Kielellinen: lukeminen ja kirjoittaminen Matemaattinen: käsitteellinen ajattelu ja ongelmanratkaisu Musiikillinen: rytmi-, sävel- ja sointiherkkyys Visuaalis-spatiaalinen: muistaa kuvin, luo mielikuvia Kinesteettinen: hyvä kehon hallinta, taitava ”käsistään” Sosiaalinen: kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa Intrapersoonallinen: kyky tuntea ja ymmärtää itseään Persoonallisuus

10. Miten ja miksi aktivoida aiempaa tietoperustaa? Aiemman tietoperustan aktivoimisen tarkoituksena ajattelullinen "virittäytyminen”, orientoituminen opittavaan aiheeseen Käsitys siitä, mitä tietää ja mitä ei tiedä, hyvä lähtökohta uuden asian oppimiselle oman tietoperustan analysointiin voi käyttää monia tekniikoita käsitekartta aivoriihi, jossa kaikki aiheesta mieleen tuleva kirjataan ylös kysymysten keksiminen aiheesta

11. 2. Oppimisstrategiat: Lähestymistavat oppimiseen (Miten opitaan?) tapoja, jolla oppimistehtävä suoritetaan vaikuttaa siihen, mitä ja miten opitaan tilanne- ja tehtäväkohtaisia, taitava oppija voi vaihdella niiden käyttöä, mikäli tunnistaa omat strategiansa parantavat suoritusta, säästävät aikaa, vähentävät epäonnistumisten määrää, lisäävät motivaatiota ja nostavat itsetuntoa Verkkotutorin oppimisstrategiatesti (TaY): http://www12.uta.fi/tyt/verkkotutor/index.php?testi=opst

12. Syvä- vs. pintasuuntautunut strategia

13. 2. Oppimistyylit Suhteellisen pysyvä, vaikka ei muuttumaton tapa oppia uusia asioita, käyttää strategioita Voidaan luokitella eri tavoin esim. Visuaalinen, auditiivinen, kinesteettinen (Connor) http://www.linguanet-europa.org/pdfs/learning-style-questionnaire-fi.pdf Suuntautumaton, toistamiskeskeinen, merkityshakuinen, sovellushakuinen (Vermunt)

14. Suuntautumattomat eivät löydä tärkeitä asioita yrittävät muistaa kaiken eivät muodosta kokonaisuutta eivät näe miten asiaa voisi hyödyntää käytännössä tiedostavat, ettei heidän opiskelustrategiansa hyviä ovat käyttäneet samaa opiskelustrategiaa kauan, eivätkä osaa muuttaa sitä on hankaluuksia arvioida omaa oppimistaan kaipaavat tukea opettajalta ja opiskelutovereilta

15. Toistamissuuntautuneet käyttävät aikaa tärkeiden asioiden löytämiseen yrittävät opetella ulkoa pitävät tärkeänä, mikä opettajalle tärkeää opettelevat sivu sivulta järjestyksessä, samankaltaisena kuin tenttikirjoissa käyttävät paljon aikaa materiaalin oppimiseen päämääränä tentistä selviytyminen

16. Merkityssuuntautuneet pyrkivät muodostamaan kokonaisuuden yrittävät ymmärtää tärkeimmät asiat, eivätkä pikkuasioita pyrkivät liittämään asian aiemmin opittuun ovat kriittisiä ja muodostavat oman mielipiteen asiasta lukevat joskus myös tentin ulkopuolista materiaalia selvittääkseen itselleen asioita

17. Soveltamissuuntautuneet pitävät tärkeänä sitä materiaalia, josta käytännön hyötyä itselle yrittävät soveltaa opittua tietoa käytäntöön miettivät opiskellessaan omia kokemuksiaan ja miettivät, miten ne sopivat opiskeltavaan asiaan

18. Mikä oppimisstrategia ja -tyyli kuvaa Sinua parhaiten?

19. Strategiat eivät yksin riitä… ….motivaatio vaikuttaa! Ulkoinen motivaatio ulkoinen kiinnostus oppimiseen (esim. tentin/tutkinnon suorittaminen, työpaikan saaminen) ei sitoutunut opiskeltavaan asiaan johtaa pintasuuntautuneeseen oppimiseen Sisäinen motivaatio vaikuttavat monet eri tekijät (mm. kokeeko asian tärkeäksi, kokeeko voivansa vaikuttaa omaan oppimisprosessiin) haluaa oppia ja ymmärtää yhteydessä syväsuuntautuneeseen oppimiseen

20. Metakognitiot ja itsesäätely Jotta voi suunnitella omaa oppimista, täytyy olla tietoa omista tiedosta, taidoista ja oppimisstrategioista ja osata säädellä omaa toimintaansa

21. Oppijan omien tuntemusten tiedostaminen Oppimiskokemus tuottaa myös hämmennystä ja epämiellyttävää oloa Keinona reflektio: omien kokemusten ja toiminnan pohtiminen osa oppimista Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen Myös keskustelut toisten oppijoiden kanssa hyödyllisiä!

22. Itsesäätely oppimisessa Oppijan tietoista, aktiivista toimintaa omassa oppimisprosessissa oman toiminnan kehittämiseksi Muodostuu kognitiivisesta ja motivationaalisesta oman toiminnan säätelystä Yhteydessä syväsuuntautuneeseen oppimiseen Edellyttää: tietoisuutta itsestä oppijana (metakognitiiviset taidot, reflektio) tietoa erilaisista tehtävistä ja niiden suorittamisesta tietoa erilaisista strategioista

23. Esimerkki: oman kognitiivisen toiminnan tietoinen ohjaaminen • Oman tietämyksen arviointi ja analysointi, tavoitteiden asettaminen • Mitä tiedän, mitä en tiedä, mitä minun tulee oppia? • Oppimisen suunnittelu ja strategioiden valinta • Mistä haen tietoa, miten etenen oppimisprosessissa, mitä teen jos joku menee "pieleen"? • Oman oppimisprosessin tarkkailu • Ymmärsinkö, muistanko, toimiiko suunnitelmani? • Toiminnan kehittäminen tarvittaessa • Miten kehitän ja muutan oppimisstrategioitani? • Arviointi • Saavutinko tavoitteeni?

24. 3. Opiskeluorientaatiot • Ilmentää oppijan omia tavoitteita, aikomuksia, odotuksia • Oppimiseen vaikuttavia arvostus- ja suhtautumistapoja • Tietoa toistavat ja merkityksiä etsivät yleisiä • Pinta-syväsuuntautunut, oppimisen ulkoinen-itsesäätely, ulkoinen-sisäinen motivaatio • Ammatilliset ja teoreettiset tieteenalakohtaisia • Hoiva-, hoitotyön asiantuntijuus- tai ansiotyösuuntautuneet (Vanhanen 2000)

25. Opettajan rooli ei tee sitä vaivalloista työtä, joka vaaditaan oppimiseksi ei vie oppimisen ja keksimisen iloa oppijalta itseltään oppimisen ohjaamista tarjoilee tietoa, vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, oppija päättää sitoutumisen oppimiseen tukee ja auttaa oppijaa oppimisprosessissa opastaa alkuun, löytämään sen, minkä oppija jo entuudestaan tietämättään tiennyt ohjaa etsimään tietoa ja vastauksia (ei anna valmiita vastauksia)

27. Oppimisen kokonaismalli (Tynjälä 2002) KULTTUURI Taustatekijät Oppimisprosessi Tulokset Aikaisemmat tiedot, motiivit, orientaatiot Strategiat, prosessointitavat (tapa, jolla oppimistehtävä suoritetaan) Tyylit (pysyvämpi taipumus käyttää strategioita) Metakognitiivinen toiminta (omaan oppimiseen ja sen säätelyyn kohdistuva toiminta) Henkilökohtaiset tekijät Aikasemmat tiedot ja taidot, kyvyt, älykkyys, persoonallisuus, kotitausta Oppimisympäristö OPS, oppiaine, opettaja, opetusmenetelmät, arviointimenetelmät Käsitykset ilmiöstä Taidot Tavoitteiden saavuttaminen Oppimis-tehtävien tuotokset Arvosanat OPPIJAN HAVAINNOT JA TULKINNAT

28. Opetuksen sisältö Oppimis-ympäristö Opetus Opiskelu Oppi-minen Oppimis-näkemykset Opetus-menetelmät Oppimis-prosessi Oppimis-strategiat Opettajan osaaminen Oppimis- orientaatiot Oppimis-tyylit Oppimateriaali, havainnollis-taminen Metakognitio, motivaatio, itsesäätely Luennoilla käsiteltävät opetukseen ja opiskeluun vaikuttavat tekijät.

29. Opetukseen vaikuttavia tekijöitä

30. Hoitotyön opettajan osaamisalueet (Eriksson ym. 2007) hoitotyön etiikan ja substanssin osaaminen pedagoginen osaaminen pedag.mallien osaaminen, tuutorointi, verkko-opetus, opetussuunnitelma-, arviointi- ja palauteosaaminen harjoittelun ohjaus tutkimus- ja projektiosaaminen hoito- ja kasvatustieteen hallinta, laatutyö, projektiosaaminen, tiedonhallintataidot, taito käyttää tutkimustietoa kansainvälisyysosaaminen alueellinen ja moniammatillinen yhteistyö, tiimityö johtamisosaaminen itsensä johtaminen

31. Opettajan ammattietiikka Opettajan perustehtävä ja vastuu määritellään opetustyötä koskevassa lainsäädännössä Esim. Laki ammatillisesta koulutuksesta, Laki ammattikorkeakouluopinnoista Opetussuunnitelma määrää opetuksen sisällöstä Ammattietiikka ohjaa ammattiin liittyviä vuorovaikutussuhteita: oppija, kollegat, yhteistyötahot Oman toiminnan motiivien ja päämäärien eettistä pohdinta ja arviointi tärkeää Eettiset periaatteet tuovat näkyväksi ja tiedostetuksi opettajan työhön aina kuulunut eettisyys. OAJ, opettajan ammattietiikka ja eettiset periaatteet http://extra.oaj.fi/portal/page?_pageid=515,447767&_dad=portal&_schema=PORTAL

32. Opetukseen vaikuttavat tekijät • Eettinen osaaminen, tietoisuus • Opettajan pedagoginen osaaminen • Oppimiskäsityksen tiedostaminen • Oppimisprosessin tuntemus • Oppijan oppimisen taitojen tunnistaminen • Sisällön hallinta • Oppimisympäristö • Opetusmenetelmät • Oppimateriaali, havainnollistaminen

33. Oppimisympäristö Mitä sillä tarkoitetaan?

34. Oppimisympäristö - kokonaisvaltainen toimintaympäristö muodostuu monista eri tekijöistä, esim. paikasta (työpaikka, kirjasto, oppimiskeskus) virtuaalitilasta (esim. verkko, videoneuvotteluyhteys) yhteisöstä: oppijoista, opettajista dialogista: oppijoiden välinen, oppijan sisäinen dialogi toimintakäytännöistä: oppimisnäkemyksistä, opetusmenetelmistä, oppimateriaalista, välineistä ja tavoista käyttää näitä (esim. teknologia) EI PELKKÄ fyysinen tila, jossa opiskelu tapahtuu

35. Uudet oppimisympäristöt usein liitetty teknologian käyttämiseen opetuksessa teknologiaa voidaan käyttää myös perinteisessä oppimisympäristössä sellaisia oppimisympäristöjä, jossa voidaan toimia kuten todellisuudessa

36. Uudet vs. perinteiset oppimisympäristöt Uudet, avoimet oppimisympäristöt mahdollisuus oppimisen ja todellisuuden integrointiin oppimisen kohteena reaalitodellisuus ja sieltä nousevat ongelmat oppimisen joustavuus esim. ajan, paikan, sisältöjen, menetelmien suhteen Perinteiset, suljetut oppimisympäristöt oppimistilanteeseen liittyvät asiat lukkoon lyötyjä (sisällöt, tavoitteet, menetelmät, aikataulut jne.) eivät anna eväitä opitun soveltamiseen oikeissa toimintaympäristöissä

37. Oppimisympäristön avoimuus (Manninen 2000) Käytännössä oppimisympäristöjen avoimuus näiden ääripäiden väliltä!

38. Virtuaaliset oppimisympäristöt • Oppiminen tiedonrakentamisprosessi • Vastuu oppimisesta oppijalla? • Aktiiviset oppijat? • Opettaja sisällön asiantuntija • Opettaja oppimistapahtuman helpottaja ja tiedon järjestelijä • Oppija luova ongelmanratkaisija ja informaation käyttäjä • Käytettävissä paljon informaatiota • Opiskeluympäristö luokkahuoneen ulkopuolelle • Painotus yhteistoiminnallisissa menetelmissä

39. Uuden oppimiskulttuurin omaksuminen: Oppija aktiivinen itsenäiseen työskentelyyn kykenevä joustava itsensä kehittämisestä kiinnostunut useimpien aikuisopiskelijoiden valmiudet oppia vastaavat vaatimuksia, joita perinteinen opetus edellyttänyt tärkeää kehittää oppijan oppimaan oppimisen valmiuksia ja tukea oppijana kehittymistä!

40. Uuden oppimiskulttuurin omaksuminen: Opettaja tehtävänä luoda oppimisympäristö, jossa oppiminen mahdollista olennaista tavoitteenmukainen oppimisprosessi, tarkoituksenmukaiset menetelmät, välineet ja materiaalit erilaisiin tilanteisiin suljetumpia tai avoimempia oppimisympäristöjä

41. Opetusmenetelmät Opettaminen vuorovaikutustilanne, johon vaikuttaa opettajaan ja oppijaan liittyvät tekijät

42. Opetusmenetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä Oppimistavoitteet Oppisisällöt Oppijat (yksilöt ja ryhmät), oppimisprosessi ja -tehtävät Oppimateriaalit, välineet, tilat ja aika Opettajan oma osaaminen

43. Oppimistavoitteet • Mihin opetuksessa pyritään? • tärkein peruste opetusmenetelmän valinnassa • kognitiiviset, psykomotoriset, affektiiviset eli asenteelliset tavoitteet • Tavoitteet oppimisprosessin eri vaiheissa erilaiset • Millaisin menetelmien oppimista voidaan tukea oppimisprosessin eri vaiheissa?

44. Oppisisällöt • Mitkä opetuksen ydinsisällöt? • Miten menetelmä sopii sisällön tarkasteluun? • Miten kokonaisuus voidaan jakaa osiin? • mieluummin vähän asiaa, kokonaisuuksia kuin sirpaletietoa • Miten sisällön eteneminen tukee oppimisen logiikkaa? • induktio-deduktio, jos oppijoilla entuudestaan tietoa • deduktio-induktio, jos ei ennestään tietoa • yleensä yksinkertaisesta monimutkaiseen, laajeneva etenemisjärjestys

45. Oppijat ja oppimisprosessi • Miten menetelmä sopii oppijaryhmälle? • Millaisia oppijoita? • Aktiivisuus? • Miten menetelmä tukee oppijan oppimista, sosiaalista vuorovaikutusta? • Millainen oppimisprosessi? • Missä vaiheessa opiskelija oppimisprosessissaan? -> opiskelija-analyysi

46. Oppimateriaalit, välineet, tilat, aika • Mihin aika riittää? • Millaiset tarkoitukseen sopivat tilat? • Millaista materiaalia ja välineitä käytettävissä? • Mihin aikaan päivästä opetusta?

47. Opettajan oma osaaminen • Miten opetusmenetelmä tukee oppimiskäsitystä (pedagogiset seuraukset)? • Miten menetelmä sopii persoonaasi? • Miten hallitset menetelmän käytön?

48. Ei yhtä opetusmenetelmää, joka parempi kuin muut • Menetelmiä kannattaa yhdistellä • Menetelmien toimivuus selviää opetustilanteissa • tärkeää olla sinut käyttämänsä menetelmän kanssa • kokemuksen karttuessa ja taitojen kasvaessa menetelmävalikoima lisääntyy

49. Erilaiset opetusmenetelmät

50. Opetusmenetelmien luokittelu