1 / 26

Epiteeli-mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva

Epiteeli-mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli  ektodermi epiteeli  endodermi mesenkyymi  mesodermi

erin-fletcher
Download Presentation

Epiteeli-mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Epiteeli-mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva • elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta • epiteeli  ektodermi • epiteeli  endodermi • mesenkyymi  mesodermi • ektodermaalinen epiteeli  ulokkeet (karvat, höyhenet, suomut, sarvet, hampaat) tai sisäänpainumat (hikirauhaset, maitorauhaset ym.) • endodermaalinen epiteeli  ’sisäelimet’ (maksa, haima, munuaiset, keuhkot, ym.) • kaikkien elinten kehitys alkaa epiteelin paksuntumasta, plakodista

  2. höyhen suomut • kumpi aloittaa elimen kehityksen: epiteeli vai mesenkyymi? • kudosrekombinantit: mesenkyymin tai epiteelin siirto toiseen paikkaan alkiossa • kanan alkio: jalan epiteeli siiven mesenkyymi ihon epiteeli jalan mesenkyymi

  3. nisäkkään alkio: • ihon epiteeli + hampaan mesenkyymi  hammas • hammasepiteeli + ihon mesenkyymi  karva • siis: yleensä mesenkyymi määrää induktion suunnan  epiteelin muutos • signaalimolekyylien viestintä kuitenkin vuorovaikutteista

  4. Nisäkkään hampaan kehitys • Hermostopienasta syntynyt mesenkyymi vuorovaikuttaa leuan epiteelin kanssa  erilaistuminen • Eri kasvutekijöiden ilmentyminen 14-vuorokautisen hiiren sikiön alaposkihampaassa. Kiillesilmu (ei solujakautumisia brdU, erittää useaa kasvutekijää (FGF4, SHH, BMP2). 3D-rekonstruktio mikroskooppileike

  5. FGF4 = Fibroblast Growth Factor 4 BMP2 = Bone Morphogenetic Protein 2 SHH = Sonic Hedgehog

  6. Nisäkkään karvan kehitys artikkeli PLoS Biology –sarjassa(Rendl et al. PLoS Biology 2005) indusoi pluripotenttien epiteelisolujen erilaistumisen

  7. Eri signaalimolekyylien ilmentyminen hiiren karvan tyvellä 5 eri solutyypissä (DP = karvanysty, DF = dermalfraction = ympäröivä mesenkyymi), Mx = matrix, ORS = ulompi karvatuppi, Mc = melanosyytti) perusgeenit spesifiset geenit

  8. Microarray-tekniikka • Geenilastulla tuhansien geenien DNAta • Geeniekspression mittaus: • Eristetään mRNA • Käännetään cDNA:ksi • Hybridisoidaan lastun kuopakkeiden DNA:han • Kytksetäänhybridisaatioon värireaktio • Värin voimakkuus kertoo ekspressiotason Nyt myös suoraan mRNA:n ”deepsequencing”  expressiopofiili suoraan lähetti-RNA:n sekevenssoinnilla

  9. Karvan kasvun geneettinen ’backbone’ ja ’signaturen’ genominen organisaatio geenin funktio

  10. Genominen analyysi geeneittäin, ”gene ontology” Solun toiminta

  11. Karvankohottajalihaksen kiinnittyminen (Fujiwara et al. Cell 2011) Nedfronektiini ohjaa sileitä lihassoluja kiinnittymään karvatuppeen

  12. cortex dermis (verinahka) hikirauhanen karvanysty

  13. Etu-taka- ja ylä-ala-akselin kehitys • Sammakko • hedelmöitys  kortikaalirotaatio  harmaa puolikuu • jo munasolu on polarisoitunut solukoostumuksen suhteen

  14. alkusuun ylähuulenmuodostumiskohta huom: subkortikaalinen sytoplasma kääntyy  animaalisen navan ja veg. navan sytoplasman kosketuspinta animaatio 1animaatio 2animaatio 3

  15. ETU 30° ALA YLÄ TAKA

  16. Harmaan puolikuun merkitys tsygootti 1 solujako ’vatsakappale’

  17. Alkusuun yläpuolisen kudoksen siirto  toinen etu-taka-akseli Nieuwkoop-keskus: endodermi, indusoi ylähuulen muodostamaan mesodermia  chorda  etu-taka-akseli Spemann: alkusuun ylähuuli = ’organisoija’

  18. Beta-kateniini (Wnt-signaali) ja Nieuwkoopin keskus D

  19. Proteiinit, jotka ilmenevät lähes yksinomaan Spemannin organisaattorissa dorsalisaatio (ylä/ala) goosecoid mRNA-injektio veg. alueelle  toinen akseli

  20. Etu-taka ja ylä-ala-akseleiden määräytyminen linnuilla • ylä-ala-akselin määrää pH ph 6.5 ph 9.5 Na+ H2O - + • pH:n tai potentiaalieron kääntäminen kääntää myös akselin 25 mV

  21. Lintujen AP-akseli (Anterior/Posterior=etu-taka) • gravitaatio • ruskuaisen tiheyserot • ylemmäksi jäävä alkiolevyn osa  posteriorinen pää  radiaalinen symmetria  bilateraalinen symmetria

  22. Hautomakone + automaattinen munien kääntö

  23. alkiolevyn (radiaalisen) jako neljään  neljä alkiota posterior marginal zone (PMZ) vastaa sammakon Nieuwkoop-keskusta

  24. Hensenin silmulla jo polariteetti

  25. Vasen/oikea? • mm. sydän, perna, aortta, maksa, epäsymmetrisesti • kaikilla selkärankaisilla 2 tärkeää proteiinia • nodal - liukoinen parakriininen tekijä • Pitx2 -transkriptiotekijä

  26. AP-akseli nisäkkäillä • 2 signaalikeskusta • node eli solmuke (= ’Hensenin silmu’) • viskeraalisenendodermin etuosa • node ’ruumis’ • endodermin etuosa + node  etuaivot • geeniekspressio muistuttaa sammakon ja linnun organisaattoria • chordin ja noggin knock-out: ei vaikutuksia yksin, mutta kaksois-knock-out  alkio, jolta puuttuu etuaivot, nenä ja kasvon rakenteita • hyönteisillä kaikki on toisin* väliotsakkeeseen: The Segmentation Genes asti

More Related