Pori 15.11.2005 Tuuli Merikoski-Silius opintokoordinaattori Suomen Olympiakomitea

1. Pori 15.11.2005Tuuli Merikoski-SiliusopintokoordinaattoriSuomen Olympiakomitea

2. Mikä ihmeen urheiluakatemia? URHEILUAKATEMIA on urheilijoiden, lajiliittojen ja seurojen, oppilaitosten, kaupunkien ja kuntien sekä valmennuksen tukipalveluita tarjoavien tahojen YHTEISTYÖVERKOSTO, jonka tavoitteena on: • TEHOSTAA urheilijoiden päivittäis- harjoittelun suunnittelua, toteutusta ja seurantaa • LUODA edellytyksiä ammattivalmennukselle • TUKEA urheilijoiden kouluttautumista haluamalleen alalle urheilu-uran ohessa • TARJOTA kokonaisvaltaiseen valmentautumiseen liittyviä tukipalveluja

3. Ouluseutu Urheiluakatemia (v.2001) Keski-Suomen Urheiluakatemia (v.2002) Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia (v.2003) Satakunta Sport Academy (v.2002) Joensuun Urheiluakatemia (v.2003) Pohjois-Savon urheiluakatemia (v.2004) Turun seudun Urheiluakatemia (v. 2004) Kotkan Urheilijakoulutus, Etelä-Kymenlaakson ua (11/2004) Päijät-Hämeen ua (1/2006?) Lapin ua (8/2005) Tampereen ua (8/2005) Vaasan seudun ua (8/2005) Urheiluakatemiat: valtakunnallinen tilanne 10/2005

4. Paljon hyvää saatu aikaan… Opiskelu • Oppilaitokset mukana kattavasti • Oppilaitosten suhtautuminen positiivista, ymmärrys urheilijoita kohtaan lisääntynyt (urheilijastatus) • Urheilijoiden HOPSit käytössä, jopa HOVSit… • Opintojärjestelyjä, tehostettu ohjausta, tenttejä leireillä jne.. • mutta haasteita vielä riittää…  urheilijoiden oma aktiivisuus tehdä urheilijan HOPS (tai HOVS)  ohjaus ja tuki oppilaitoksen puolelta, opintojen järjestelyt  valmentajan kannustus, ohjaus ja tuki

5. Paljon hyvää saatu aikaan… Valmennus • Lajikohtaisia harjoittelu/valmennuskeskuksia ”urheiluakatemiasateenvarjon” alla  Lajiliitot ja seurat entistä kiinnostuneempia • Olemassa olevia resursseja hyödynnetty entistä paremmin, yhteistyö lisääntynyt(esim. yhdistelmäpalkkauksia: ol-seura, seura-seura jne.) • Harjoituspaikkojen saatavuus/käyttö parantunut • Haasteena akatemia- ja seuravalmennuksen välinen yhteistyö, vastuukysymykset, jne.

6. Paljon hyvää saatu aikaan… Tukipalvelut • Tärkeä osa-alue, edesauttaa ”kokonaisvaltaisuuden” hahmottamista ja toteutumista • tarjonta laajentunut (bussilipuista lääkäripalveluihin, asumisesta pankkipalveluihin…) • Palveluntarjoajat kiinnostuneita ”hyvällä tavalla” • Haasteena tukipalveluverkoston muodostaminen ja ylläpitäminen, henkilöresurssia ei riittävästi • Urheilijoiden aktivointi käyttämään tukipalveluja… ei kuitenkaan paapomista…

7. Urheiluakatemiatoiminnan haasteita • tiedottaminen: urheilijat, valmentajat, oppilaitoshenkilöstö! • eri tahojen odotuksiin vastaaminen! • urheilijoiden tasovaatimusten määrittäminen (huippu-urheilun määrittely…) ja urheilijoiden kehityksen seuranta • pysyvien rakenteiden luominen, rahoitus… • toimijoiden jaksaminen • paikalliset haasteet?

8. Toiminnan lähtökohta • Huippu-urheilun ja opiskelun onnistunut yhdistäminen on sekä opiskelijan että oppilaitoksen etu! • Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on molempien tehtävä jotain – yhdessä saadaan hyvä lopputulos urheilijan oma aktiivisuus ja vastuu (joustot ja erityisjärjestelyt ”ansaittava”) oppilaitoksen aktiivisuus ja vastuu ”ymmärtää” urheilijaa ja mahdollistaa erilaiset opiskelujärjestelyt

9. HAASTEITA URHEILIJAN OPINTOPOLULLA • Ajanpuute ja ajankäytön hallinta: double shift • Kokonaiskuormitus: yli- tai alikuormitus • Suunnittelun puute: If You fail to plan, plan to fail!  ydinaines!! • Sisäänpääsy… (amk: työkokemuspisteet) • Opiskelujen alku, opiskeluyhteisöön kiinnittyminen • Opintoalojen eroavaisuudet, lajien eroavaisuudet • Toimeentulo-ongelmat • ”Tehokkuusvaatimukset” • Poissaolot, rästiopinnot, läsnäolovaatimukset • Toiminnan syklit vuositasolla samanlaisia

10. MIKÄ NEUVOKSI? • Urheilijan oma aktiivisuus, suunnittelu • Opintojen alku, tilanteen haltuunotto • Tehostettu opintojen ohjaus, yksilöllinen neuvonta, HOPS, HOVS • Urheilijalähtöisten opintoratkaisujen löytäminen ja tehokas käyttö! • Rytmitys ja vuorottelu • Opiskelututor ja/tai vertaistuki • Asenteet, motivaatio!

11. Opintojen alku, tilanteen haltuunotto, ydinaines? Mitä pitää ainakin opiskella, että pääsee eteenpäin? • HOPS (HOVS) suoraan vuotta pitemmäksi? Vai onko parempi opiskella ensin tiiviisti ja sitten löysentää?  yksilö- ja lajikohtaiset erot! • Työharjoittelut? Miten löydetään urheilijaystävälliset harjoittelupaikat? Pitkitetäänkö/siirretäänkö harjoittelua? Olisiko mahdollista tehdä urheiluympäristössä?

12. Poissaolot, rästiopinnot, läsnäolovaatimukset • Leirit • Kilpailumatkat • Valmennustunnit • vaihtoehtoisten opintosuoritusmahdollisuuksien selvittäminen • pakollisten kurssien vaihtoehtoisten suorittamistapojen tai korvaavien kurssien järjestäminen, ylimääräiset tentit  avoin amk, avoin yliopisto, aikuiskoulutus • neuvottelut mahdollisuuksista opintojen seuraamiseen ja/tai suorittamiseen paikallisessa oppilaitoksessa, tentit • voiko läsnäolopakkoa ”alentaa” (Vaasa)?

13. Joustavien opiskelujärjestelyjen löytämisessä ja kehittämisessä OPPILAITOS ON RATKAISEVASSA ASEMASSA!

14. Miksi opiskelevalla urheilijalla on toimeentulo-ongelmia? • Opintotuki tunnetusti riittämätön  urheilijat eivät voi paikata aukkoa käymällä töissä • Opiskelutahti ei kaikilla riitä opintotuen nostamiseen (talvilajit!) • Hitaan opiskelutahdin johdosta tuki ei riitä koko tutkinnon suorittamiseen • Valmennustuki myös riittämätön kattamaan urheilusta aiheutuvat kulut, eikä tukea riitä kaikille huipulle pyrkiville • Sponsori- ja kilpailutulot harvojen ulottuvilla

15. Valmennuksesta opintosuorituksia? 2.aste: • Urheilulukiossa 16-20kurssia/75, ammatilliset n. 10 ov/120ov • Urheilupainotteisissa lukioissa 5-10 kurssia Korkea-aste: • Sportfolio, urheiluvalmennuksen opintokokonaisuus, Oulun amk, 10 ov • Vastaavia myös muissa akatemioissa (Joensuu, Kuopio…) Kokemuksia: osa urheilijoista kokee hyvänä, osa suorittaa mieluummin ammatill. opintoja Vaihtoehtona: urheilu sisällöksi opintoihin (opinnäytetyöt jne)

16. Urheiluvalmentautuminen työkokemuksena? • Yleinen työkokemus valintakriteerinä joillekin aloille • Urheilijoilla harvoin mahdollista tehdä opiskelujen ja valmentautumisen lisäksi esim. kesätöitä • Millä kriteerillä urheiluvalmentautuminen voitaisiin määritellä työkokemukseksi -nuorisokoulutuksessa? -aikuiskoulutuksessa?

17. Millaisia kykyjä urheilijalla tulisi olla tai hänen tulisi kehittää, jotta tasapaino urheilun, opiskelun ja muun elämän välillä säilyy? (Urhea 4/2005) -sosiaaliset taidot; kyky tehdä yhteistyötä ja verkottua, kyky kommunikoida erilaisten ihmisten kanssa -kyky tuottaa kirjallista materiaalia -rohkeus tunnistaa, käsitellä ja puhua ongelmistaan -pitkäjänteisyys – kyky nähdä kokonaiskuva; pt- suunnitelma, lt-suunnitelma, päiväsuunnitelma -kyky asettaa tavoitteet realistisesti; opintokokonaisuudet, -taito seurata omaa etenemistä ja tarkistaa tavoitteita tilanteen mukaan realistinen ajankäyttö;asioiden ennalta suunnittelu, paljonko asiat vievät aikaa, milloin teen tämän jos nyt jätän tekemättä, taito jakaa työt ja tehtävät tasaisesti – ei dead-linestä toiseen

18. Millaisia kykyjä urheilijalla tulisi olla tai hänen tulisi kehittää, jotta tasapaino urheilun, opiskelun ja muun elämän välillä säilyy? -organisointikyky; kun kaikkea ei osaa tai ehdi itse, niin on taito hake apua osaavilta ihmisiltä -asioiden priorisointi; mikä on tärkeää, mikä on kiireellistä, milloin teet loput? -muutoskykyisyys; joustavuus ja kyky muuttaa omia totuttuja toimintatapoja -oma-aloitteisuus; kyky tarttua tehtäviin -itsearviointikyky; missä olen hyvä, missä minun pitää oppia lisää, missä tarvitsen tukea, oman jaksamisen seuraaminen – välillä uskallettava ottaa omaa aikaa -motivaatio hoitaa myös ikävät ja vaikeat asiat!

19. Millaista tukea opiskeleva urheilija tarvitsee?(Urhea 4/2005) -avoin ja yhteinen suunnittelu; urheilija, oppilaitos, valmennus yhdessä - tukea ajankäytön suunnitteluun; vahvistusta omille suunnitelmille- joustoa ja ymmärrystä opintoihin liittyvissä asioissa- positiivinen suhtautuminen; urheilija on tasa-arvoinen, mutta erilainen opiskelija -liiton, seuran ja valmennuksen suhtautuminen positiivisesti opintoihin;tulevaisuuden rakentamisessa opinnot ja ammattiin valmistautuminen keskeistä ja tuovat rohkeutta satsata myös urheiluun -ammattiopintojen osalta yksilöllisen opinto-ohjelman rakentaminen hankalaa; työharjoittelut, kädentyöntaidot -sosiaalisen elämän tuki; -erityisesti paikkakuntaa vaihtaneiden opiskelijoiden yhteydenpito ja esim. säännölliset tapaamiset- mentorointi, psyykkinen tuki, keskustelumahdollisuus- tukipalvelut; taloudellinen tuki, asuminen, ravinto- ja terveyspalvelut- kotijoukkojen tuki- urheilijan informointi tukimahdollisuuksista ”mistä saat tarvittaessa apua”

20. VALINNAN PAIKKOJA • 12v. : urheilupainotteisuus peruskoulussa? • 15 v. : Lukio vai ammatillinen koulutus? Urheilulukio vai lähilukio? Mikä ala? Kehittymismahdollisuudet urheilijana? Valmentaja? Seura? Urheilu vai opiskelu?

21. VALINNAN PAIKKOJA jatkuu… • +19 v.: Urheilukoulu vai lähin varuskunta? Siviilipalvelus? Välivuosi? • +20 v. +:Ammattikorkeakoulu vai yliopisto? Mikä ala? Paikkakunta? Urheilumyönteisyys? Joustoa? Harjoitteluolosuhteet? Valmentaja? Seura? Onko paikkakunnalla urheiluakatemia? Urheilu vai opiskelu? Mitä opiskelujen jälkeen? Urheilu vai työ?

22. VALINNAN PAIKKOJA jatkuu… • +30 v.: Lopetanko? Mitä uran jälkeen? Töihin? Miten saan töitä ilman työkokemusta? Opiskelemaan? Miten hyödynnän urheilu-urani? Suurilta stadioneilta arkiseen elämään, miten sopeudun, mistä löydän paikkani?

24. OK:n tukiurheilijat 2003 • opiskelijoita 58% korkea-aste 67% II aste 33% • töissä 19% suurin osa koulutustaan vastaavassa työssä osa- tai kokoaikaisesti, osa täysin muulla alalla, osa ilman koulutusta • ammattiurheilijoita 13% suurimmalla osalla ammatti, osalla vain peruskoulu/lukiopohja • muu tilanne (välivuosi, armeija tms) 10% osalla opiskelupaikka hankittuna

25. HAASTEITA URHEILIJAN OPINTOPOLULLA • Ajanpuute ja ajankäytön hallinta: double shift • Kokonaiskuormitus: yli- tai alikuormitus • Suunnittelun puute: If You fail to plan, plan to fail! • Poissaolot, rästiopinnot • Opiskeluyhteisöön kiinnittyminen • Opintoalojen eroavaisuudet, lajien eroavaisuudet • ”Tehokkuusvaatimukset” • Toimeentulo-ongelmat

26. MIKÄ NEUVOKSI? • Urheilijan oma aktiivisuus, suunnittelu • Opintojen alku, tilanteen haltuunotto • Tehostettu opintojen ohjaus, HOPS • Urheilijalähtöisten opintoratkaisujen löytäminen ja tehokas käyttö! • Rytmitys ja vuorottelu • Opiskelututor ja/tai vertaistuki • Asenteet, motivaatio!

27. Valmentajan/seuran roolista • positiivinen kannustus ja aito kiinnostus!!! • urheilijan tukeminen valinnoissa • opiskelusuunnitelma valmennussuunnitelman rinnalla, opiskelun huomioiminen valmennuksessa • yhteistyö koulun kanssa –keskustelua myös ”ylätasolla”: opettaja ja opot –valmentajat-vanhemmat

28. Opiskelijan teesit • ole oma-aloitteinen! • ole suunnitelmallinen! • sovi asiat etukäteen! • tartu toimeen!

29. Huippu-urheilusta työelämään • Suomen Olympiakomitea ja Adecco Finland yhteistyöhön syksyllä 2004 • “Huippu-urheilusta työelämään” -ohjelma tukee Suomen Olympiakomitean tavoittelemaa kokonaisvaltaista valmennusta • Ohjelma on tukipalvelu huippu- urheilijoille ja valmentajille • Ohjelma toimii Olympiakomitean opintokoordinointityön rinnalla • Adecco SA ja KOK yhteistyössä kansainvälisesti mm. Olympialaisten työntekijärekrytointi ja outplacement

30. Kenelle tarjotaan ja minkälaista palvelua? • Kohderyhmänä huippu-urheilijat ja valmentajat (olympiatukiurheilijat ja kv-potentiaalin omaavat maajoukkuepelaajat) • Tarjoamme henkilökohtaista uraohjausta • Työnhaun työkalujen läpikäyntiä ja harjoittelua (CV, esittelykirje, työhakemus, mainospuheenvuoro) • Työnhaun kanavia • Työhaastatteluharjoittelua • Ohjeita verkostoitumiseen • Miten uudessa työpaikassa? • Seurantaa • Apua uuden työpaikan haussa • Henkilökohtaista tukea • Vertaistukea • Yrityskontakteja • Apua henkilökoht. ominaisuuksien arviointiin

31. Urheilijan ura: Opiskelu ja ammattitaidon ylläpitäminen Uusi ura Urheilu-ura • Urheilun ja opiskelun tai työn yhdistäminen • Positiivinen vaikutus urheilutuloksiin

32. Summa Summarum • Opiskelun ja huippu-urheiluvalmentautumisen voi yhdistää menestyksekkäästi • Edellyttää urheilijalta ja valmentajalta vastuullista opintojen ja valmennuksen suunnittelua • Tarvitaan eri tahojen tiivistä yhteistyötä ja yhteistä tahtoa!