200 likes | 772 Views
Suomen esihistoria. Väestö ja kieli. Miten esihistoriallisia löydöksiä ajoitetaan?. arkeologia: tutkii ihmisen jätteitä esihistoria jaotellaan käyttöesineiden mukaan kivi 7500 eKr.- pronssi 1300 – 500 eKr. rautakausi 500 eKr. ajoitetaan:
E N D
Suomen esihistoria Väestö ja kieli
Miten esihistoriallisia löydöksiä ajoitetaan? • arkeologia: tutkii ihmisen jätteitä • esihistoria jaotellaan käyttöesineiden mukaan • kivi 7500 eKr.- • pronssi 1300 – 500 eKr. • rautakausi 500 eKr. • ajoitetaan: • usein suhteellinen ikä selvä, mutta ei absoluuttinen ikä • esim. rahat ja aikaa laskeneiden kulttuurien esineet auttavat ajoituksessa • apua geologiasta ja fysiikasta • rannansiirtymismenetelmä • Itämeren ja sisäjärvien rantaviivan siirtyminen (Pohjanmaalla maa kohoaa n. 1 m / 100 v • löytö tai asuinpaikka ei voi olla vanhempi, kuin ranta, jolla se sijainnut • Radiohiiliajoitus • hiiltä kaikessa elollisessa aineksessa • hiilen radioaktiivinen isotooppi C 14 puolittuu noin 6000 vuodessa • ei voida laskea yli 50 000v. vanhempia • dendrokronologia • samalla alueella samaan aikaan eläville saman lajin puille muodostuu samalla tavalla vaihteleva sarja vuosilustoja • lustokalentereja eri puolilta Suomea
Asuttamisen alku • jääkausi päättyi n. 10 000 v. sitten • mannerjää suli, maa kohosi • Baltian jääjärvi 9000 – 8000 eKr.
Yoldia-meri 8000 – 7300 eKr. • Echineis-meri 7300 eKr. – 6800 eKr • jääkausi loppui Suomessa • asutus alkaa • Ancylusjärvi 6800 – 5800 eKr
Litorinameri 5800 – 1000 eKr. • asutusta jo lähes koko maassa • vaihe jatkuu tavallaan vieläkin
Mistä suomalaiset ovat tulleet? • ihmisiä saapui idästä ja etelästä • etelästä Balttian kautta • Suomessa eri puolilta tulleet populaatiot ovat sulautuneet yhteen • asutus Suomessa jatkunut yhtäjaksoisesti kivikaudesta lähtien
No entä se kieli? • myös kieli sekoitus • suomalais-ugrilainen kieli Keski-Venäjältä • balttialainen kieli etelästä • germaanisia aineksia • Suomi kuuluu suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan, jossa eri haaroja, • kantakielenä pidetään kantauralia • itämerensuomalaiset kielet (suomi ja sen lähimmät sukukielet: karjala, lyydi, vepsä, inkeroinen, vatja, viro ja liivi) • saamelaiskielet (kymmenkunta kieltä, joista suurin on pohjoissaame ("norjansaame", "tunturisaame"), lisäksi Suomessa puhutaan inarinsaamea ja kolttaa • mordva: kirjakielet ersä ja moksha • mari ("tsheremissi") • permiläiset kielet: komi ("syrjääni") ja udmurtti ("votjakki") • ugrilaiset kielet: unkari sekä obinugrilaiset kielet: hanti ("ostjakki") ja mansi ("voguli") • samojedikielet: • pohjoiset: nenetsi ("jurakki"), enetsi ("jeniseinsamojedi"), nganasani ("tavgi") • eteläiset: selkuppi ("ostjakkisamojedi"), sukupuuttoon kuolleet sajaninsamojedikielet: 1988 sammunut kamassi sekä muutamat jo kauan sitten sammuneet (matori, taigi...) • osa kielistä elinvoimaisia, osa taas sukupuuton partaalla (esim. vatja ja liivi)
Kivikausi 7000 eKr. • Suomusjärven kulttuuri 8500 – 5100 eKr. • kivi työvälineenä • Varhaisimmat esinelöydöt ajoitettu v. 7000 eKr. vaiheille • Esim. Antrean verkkolöytö • asutus ei ollut kiinteää • asutuskeskuksia • Askola (Häme) • Suomusjärvi • Vuoksi (Karjala) • Useita asuinpaikkoja 6000 – 7000 eKr.
Kampakeraaminen kulttuuri 5300 – 3200 eKr. (neoliittinen kivikausi 4000 eKr.) • keramiikan valmistustaito Suomeen 4200 eKr. • 2500 eKr. Balttiasta väkeä: vasarakirveskansa eli nuorakeraaminen kulttuuri • hoitivat karjaa • kivikauden lopussa alkoi maanviljelys Kaakkois-Suomessa
Kiukaisten kulttuuri 2000 – 1500 eKr. • Aikaisempien kulttuurien yhteensulautuminen • Viljelivät ohraa, kauraa, vehnää • Kävivät kauppaa Skandinavian, Balttian ja Venäjän suuntaan
Eräs keino saada tietoa muinaishistoriasta ovat kalliomaalaukset, joita tunnetaan Suomesta kivikauden ajalta runsaat 90 • Maalauksia on löydetty enimmäkseen Itä- ja Keski-Suomesta ja ne ovat 7000 – 3000 v. vanhoja • Suurimpia maalauksia ovat Ristiinan Astuvansalmi, Laukaan Saraakallio ja Suomussalmen Värikallio
Hossan maalaukset 3500-4500 v. vanhoja • Tunnistettu 61 kuviota. • Alue Vienanmereltä Pohjanlahdelle ulottuneen kulkureitin varrella • Kuvat voivat liittyä metsästykseen mutta myös shamanismiin ja palvontamenoihin, sillä kuvissa toistuu sarvipäinen ihmishahmo kuva Liisa Lehtinen
Liisa Lehtinen Liisa Lehtinen
Pronssikausi 1500 eKr. • pronssiesineitä ensin Skandinaviasta kaupan kautta • aseita, astioita, koruja • vainajien hautaus – hiidenkiukaat ja lapinrauniot • myös polttohautaus • tunnettiin pyörä – vankkurit, aura • asutus muuttui vakituisemmaksi, asuntona aiemmin kota, nyt puusta ja savesta tehty talo • aluksi yksittäisiä taloja, sitten taloryhmiä, kyliä ja pitäjiä • pitäjien kesken suuria eräretkiä, oikeuden hoito, puolustus • mäkilinnat
Rautakausi 500 ekr.- 1300 jkr. • rautaa saatiin järvi- ja suomalmista • savea opittiin dreijaamaan • salvotut hirsitalot • eri kulttuurialueet alkoivat muodostua: • Ahvenanmaa • ruotsalaistui sekä väestöltä että kieleltä • länsisuomalainen kulttuurialue • jakautui Varsinais-Suomeen ja Hämeeseen • Itä-Suomen kulttuurialue: karjalaiset
http://www.helsinki.fi/hum/arla/keram/ka2fot.html • http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_tietoa4 • http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_kartat
Tehtävä • mene museoviraston nettisivulle http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_tietoa ja etsi sieltä vastaukset opettajan jakamiin kysymyksiin • tutki sivustoa, mikä on sinun kotiasi lähin esihistoriallinen tutkimuspaikka Kuhmossa? • http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=64140