310 likes | 428 Views
Oulun seurakuntien yhteisökuva laajentumisen jälkeen Laajentumisneuvottelu 14.4.2011. 13.4.2011. Oulun seurakuntayhtymän yhteisökuva laajenemisen jälkeen ja yhteisökuvatutkimukset. Esityksellä ja lähetetyllä aineistolla on tarkoitus antaa kuva yhteisökuvan merkityksestä.
E N D
Oulun seurakuntien yhteisökuva laajentumisen jälkeenLaajentumisneuvottelu 14.4.2011 13.4.2011
Oulun seurakuntayhtymän yhteisökuva laajenemisen jälkeen ja yhteisökuvatutkimukset Esityksellä ja lähetetyllä aineistolla on tarkoitus • antaa kuva yhteisökuvan merkityksestä. • kertoa millaisia ratkaisuja ilmeen osalta on tehty eri seurakuntayhtymissä. • esitellä Oulun ev.-lut seurakuntien/seurakuntayhtymän ja yhtymään tulevien uusien seurakuntien nykyiset ilmeet • näyttää muutamalla esimerkillä, miten eri ratkaisut voivat vaikuttavat viestintään ja viestinnästä aiheutuviin kustannuksiin. • esitellä nelikenttäanalyysien avulla eri vaihtoehtojen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja heikkouksia. • kertoa loppuraportin avulla, miten yhteisöilmeen uudistaminen on toteutettu äskettäin Helsingin seurakunnissa ja mitä se on maksanut. • esitellä Oulun seurakuntayhtymässä tehtyjä yhteiskuvatutkimuksia. • kertoa kirkossa työn alla olevasta ilmeuudistuksesta. (Tästä ei ole jaettu materiaalia.)
Oulun seurakuntayhtymän yhteisökuva laajenemisen jälkeen ja yhteisökuvatutkimukset Toivomme saavamme vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Yhteisöilme • Tehdäänkö uusi yhteisöilme yhteisenä projektina vai valmisteleeko viestintäpalvelut sitä? • Miten hanke sijoittuu hallinnollisesti? (budjetointi, laskujen hyväksyminen …) • Mikä taho ohjaa ja valvoo työtä (esim. ohjausryhmä)? • Mikä taho määrittelee hankkeelle tavoitteet? • Mikä taho uuden yhteisöilmeen hyväksyy? • Milloin uuden yhteisöilmeen tulee olla valmis? • Millaiset resurssit on käytettävissä (työvoima ja eurot) Yhteisökuvatutkimus • Aiemmin on päätetty, että yhteisökuvatutkimus tehdään vuonna 2012. • Miten hanke sijoittuu hallinnollisesti? (budjetointi, laskujen hyväksyminen …) • Mikä taho ohjaa ja valvoo työtä (esim. ohjausryhmä)? • Miten tutkimus rahoitetaan? • Milloin tutkimuksen tulee olla valmis?
Yhteisökuva Yhteisökuva eli maine syntyy kaikesta siitä, • mitä teemme ja miten toimimme kirkkona ja seurakuntana, • miltä näytämme ja • mitä kerromme toiminnastamme ja mitä muut siitä kertovat. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän tulee itse huolehtia yhteisökuvansa muutoksista ja kehityksestä. Jos seurakunnat ja yhtymä eivät pyri itse vaikuttamaan yhteisökuvaansa, muut tahot ja tiedotusvälineet määrittelevät sen joka tapauksessa. Viestinnän tulee rakentua toiminta-ajatuksen, arvojen ja toiminnan varaan. Yhteisökuva vaikuttaa siihen, miten seurakuntaan ja seurakuntayhtymään suhtaudutaan. Yhteisökuvan merkitys korostuu kriisitilanteissa.
Benchmarking – kirkko meillä ja muualla • Ilmeessä samoja elementtejä
Benchmarking – kirkko meillä ja muualla • Ei yhtenäistä ilmettä
Benchmarking – kirkko meillä ja muualla • Yhteinen tunnus kaikille
Benchmarking – kirkko meillä ja muualla • Ilme perustuu ristiin ja yhteiseen fonttiin eli kirjasintyyppiin. • Kaikki tunnukset muodostuvat indeksimäisestä rististä ja nimestä, joka on aina kirjoitettu samalla fontilla. Voi ajatella, että risti on yksi kirjaimista. • Järjestelmä soveltuu kaikkien kirkon toimijoiden käyttöön: Kirkkohallitus, tuomiokapitulit, seurakunnat ja seurakuntayhtymät, kerhot, järjestöt, jne.
Oulun ev.-lut. seurakuntien ilme Oulun seurakuntien ja seurakuntayhtymän tulee näkyä julkisuudessa yhtenäisenä. Yhtenäinen ilme saadaan aikaan muun muassa graafisella ohjeella, joka määrittelee yksityiskohtaisesti, millä tavalla seurakunnat ja seurakuntayhtymä näkyvät esimerkiksi painotuotteissa, ilmoituksissa, verkossa tai kuuluvat radiossa. Graafinen ohje helpottaa materiaalin suunnittelua, käytännön toteuttamista sekä pienentää kustannuksia. Yhtenäisellä ilmeellä pyritään jäämään ihmisten mieliin myönteisellä tavalla, ainutlaatuisena yhteisönä. Yhteisöilme rakentuu neljästä peruselementistä: tunnuskuvasta, logosta, tunnusväristä ja typografiasta eli painoasusta.
Oulun ilme… Yhteistä tunnuskuvaa ja seurakuntayhtymän logoa (Oulun seurakuntayhtymä) käytetään hallinnollisista ja muista seurakuntayhtymän toimintaan liittyvistä asioista viestittäessä.
Oulun ilme… Yhteistä tunnuskuvaa voidaan käyttää myös Oulun ev.-lut. seurakunnat -logon kanssa, kun on kysymys • seurakuntien, • yhteisten seurakuntapalvelujen yksin tai yhdessä järjestämästä hengellisestä toiminnasta. Tunnusten yhteydessä voidaan käyttää slogania, joka kertoo lyhyesti oleellisen seurakuntien toimintaideasta. ”Neljä vuosisataa keskellä elämää” ”Uskon tähden” ”Uuden Oulun Kirkko”.
Oulun ev.-lut. seurakuntien yhteinen tunnuskuva on sama kuin Oulun seurakuntayhtymän tunnuskuva. Tunnuskuva on monimerkityksinen ja monitulkintainen. Siinä voi nähdä neljä pääskystä, tienristeyksen, loistavan Betlehemin tähden tai ristin. Tunnuskuvassa on hahmotettavissa aiemman seurakuntayhtymän tunnuksen muotoja, joita on jalostettu entistä pelkistetymmiksi ja kutsuvammiksi. Tuomiokirkkoseurakunnan tunnuskuvan muoto perustuu tyylitellylle näkymälle tuomiokirkon tornista kulmittain tarkasteltuna. Merkissä esiintyy elämän tie, jonka päässä oleva ristikuvio kuvastaa totuuden miekkaa. Merkin voi myös nähdä ilosanoman välittämisen symbolina. Merkin violetti väri on liturgisena värinä hiljaisuuden, katumuksen, parannuksen ja odotuksen väri, joka kutsuu hiljentymään. Violetti on väreistä henkisin ja sen sanotaan kannustavan palvelemaan lähimmäistä ja koko ihmiskuntaa. Violetti on myös piispallinen väri ja tuomiokirkkoseurakunnan kirkko on hiippakunnan pääkirkko. Oulun ev.-lut. seurakuntien tunnukset... Karjasillan tunnuskuva pohjautuu Karjasillan kirkon alttariveistokseen, joka kuvaa Kristuksen toista tulemista. Kuvanveistäjä Essi Renvallin suunnittelemassa veistoksessa Kristus esittäytyy “nuorena ja voitokkaana suuressa voimassa ja kunniassa”. Asento toistuu merkin pelkistetyissä linjoissa. Veistoksen ja tunnusmerkin asenne on samanaikaisesti koolle kutsuva ja armollinen, se antaa toivoa ja helpottaa ahdistusta. Tunnuskuvan sininen väri symboloi puhtautta. Kirkkotaiteen historiassa sinistä väriä on haluttu käyttää erityisen kunnioitettavien asioiden kuvaamiseen, sillä ultramariininsininen oli pitkään väriaineista kallein. Liturgisena värinä tumma sininen kuvaa violetin tavoin odotusta, valmistautumista ja katumusta.
Tuiran kirkon vanhan osan helposti tunnistettava julkisivu on ollut lähtökohtana merkin suunnittelussa. Merkin yleismuoto on ylöspäin suuntautuva ja ilmava. Vanha puinen risti tarvitsi säilyäkseen katto-osan, joka merkissä kuvaa seurakunnan antamaa suojelusta seurakuntalaisille. Punainen on tärkeä liturginen väri, sillä se on Pyhän Hengen, tulen ja veren sekä Kristuksen todistamisen symboli. Punainen on myös helluntain ja marttyyrijuhlien väri. Merkin tiilenpunainen väri yhdistyy kirkon sisäosan vanhoihin tiilirakenteisiin. Oulun ev.-lut. seurakuntien tunnukset Oulujoen seurakunnan merkissä on kuvattu virtaavan Oulujoen rannalta kohoava kirkon torni risteineen. Liikkeessä oleva virta kuvaa seurakunnan osallistumista elämän virtaan ja sen jatkuvaa muutostilaa ristin symboloidessa evankelis-luterilaisen uskon vakaita ja pysyviä arvoja. Aikoinaan joki oli merkittävä kulkuväylä kirkkoon tultaessa – alkuperäinen pääovikin on joen puolella. Tunnuksen voi nähdä myös rististä lähtevänä sanan virtana. Liturgisena värinä vihreä kuvaa toivoa ja iankaikkista elämää, mutta on samalla elämän ja arjen väri. Myös Oulujoen kirkon julkisivun ja sisäosien yksityiskohdissa on vihreä vivahde.
Kiimingin seurakunnan logossa on lentoon nouseva kyyhkynen, jonka sininen väri viittaa Kiiminkijokeen ja vihreä väri nuorekkaan seurakunnan kasvuun ja tulevaisuuteen. Kyyhkynen on tietenkin samalla Pyhän Hengen symboli. Lentoon nousu ilmentää myös samalla toivoa ja kasvua. Kuvan alapuolella on yksinkertainen teksti Kiimingin seurakunta. Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon seurakuntien tunnukset... Haukiputaan seurakunnan tunnuksen nimi on Kaksi kalaa. Tunnuksessa on tyylitelty H-kirjain seurakunnan alkukirjaimen mukaan. Samalla H muodostaa kuvan kahdesta kalasta. H-kirjaimen sakaroista lähtevät pisteet kuvaavat viittä leipää. Kuviosta löytyy siis kertomus kahdesta kalasta ja viidestä leivästä, jotka riittivät suuren väkijoukon ruokkimiseen. Tunnus on kaksivärinen. Toinen osa kuviota on vihreä, toinen sininen. Niitä pidetään kasvun sekä toivon ja taivaan väreinä. Värit kertovat myös meren, joen ja maan kohtaamisesta Haukiputaalla. Kymmenen pistettä seurakunnan logon alla kuvaavat kymmentä käskyä. Kokonaisuudesta voi hahmottaa myös ristin muodon. Oulunsalon seurakunnan visuaalinen ilme pohjautuu merkkiin, jossa seurakuntatyön eri ulottuvuuksia kuvastavat värikentät yhdessä muodostavat ristin merkin keskelle. Inhimilliseen ja värikkääseen merkin muotokieleen on yhdistetty konservatiivisempi, mutta silti moderni logotyyppi. Oulunsalon seurakunnan tunnuksen värimaailmassa on mukana kaikki elämänkaaren värit. (merkin neljä värikenttää, valkoinen risti ja logotyypin musta.)
Ilme laajentumisen jälkeen? Seurakunnilla on omat tunnuksensa, joita ne käyttävät omassa toiminnassaan. (Aakkosjärjestys)
Lehti-ilmoitusluonnoksia Ei yhtenäistä tunnusta Yhteinen tunnus kaikille 370 pmm = 759 euroa 210 pmm = 431 euroa
Ei yhtenäistä ilmettä Lehti-ilmoitus seurakunnan omasta toiminnasta
Tiedote 15.2.2010 Sururyhmät tarjoavat vertaistukea läheisensä menettäneille Tuiran, Oulunsalon, Kiimingin, Haukiputaan seurakuntien sekä Oulun tuomiokirkkoseurakunnan sururyhmät alkavat jälleen maaliskuussa. Karjasillan seurakunnan sururyhmä alkaa huhtikuussa. Tarjolla on siis kuusi ryhmää. Tuirassa sururyhmä alkaa torstaina 17.3. Tuiran kirkolla (Myllytie 5) klo 18, Oulunsalon seurakuntatalolla 18.3. (Osoite x ) klo 16, Kiimingin kirkolla 19.3. (Osoite x) klo 17, Haukiputaan seurakuntalolla (Osoite x) 24.3. klo 17 ja keskustan Vanhassa pappilassa 25.3. klo 18. Karjasillalla sururyhmä alkaa 1.4. klo 16 Karjasillan kirkolla (Nokelantie 39). Tänä keväänä ei Oulujoen seurakuntien jäsenille ole tarjolla sururyhmää, mutta halutessaan he voivat osallistua muiden seurakuntien ryhmiin, jos niissä on tilaa. Itsemurhan kautta läheisensä menettäneille on oma ryhmä, jota pidetään yhteistyössä Oulun kriisikeskuksen kanssa. Se kokoontuu tiistaisin 22.3. alkaen Oulun kriisikeskuksessa (Tuirantie 1). Sururyhmä on tarkoitettu paikaksi, jossa omaisensa menettänyt ihminen saa puhua surusta yhdessä toisten läheisensä menettäneiden kanssa. Sururyhmässä surevalla on myös tilaa ilmaista erilaisia tapahtuneeseen liittyviä tunteita. Parhaimmillaan ryhmä tarjoaa surevalle aidon kokemuksen kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta. Sururyhmä on tarkoitettu sureville, joiden läheisen kuolemasta on kulunut vähintään kolme kuukautta, ei kuitenkaan kahta vuotta enempää. Ryhmä Kokoontuu noin 7 kertaa. Tuiran, Oulunsalon, Haukiputaan sururyhmiin tulee ilmoittautua 3.3. mennessä. Tuomiokirkkoseurakunnan surueyhmään tulee ilmoittautua 5.3. mennessä, Kiimingin sururyhmään 10.3. mennessä ja Karjasillan seurakunnan sururyhmään tulee ilmoittautua 18.3. mennessä.Tuirassa kokoontuvaan sururyhmään ilmoittaudutaan diakoniatyöntekijä Paula Kyllöselle p. 040 723 5880. Oulunsalon sururyhmään ilmoittaudutaan pastori XXlle p. 044 8439 428948. Oulun keskustassa kokoontuvaan ryhmään Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvirastoon p. 08 316 1401. Kiimingin sururyhmään pastori XXlle p. 020 2349 2894. Haukiputaan seurakunnan sururyhmään diakoniatyöntekijä XXlle p. 08-932 2009 ja Karjasillan seurakunnan diakoniatyöntekijäl XXlle p. 040 849 4893. Itsemurhan kautta läheisensä menettäneiden sururyhmään ilmoittaudutaan sairaalapastori Juha Kyllöselle p. 040 579 7807. Lisätietoja: Tuiran seurakunnan diakoniatyöntekijä XX p. 040 723 5880 Oulunsalon seurakunnan pastori XX p. 050 564 9070 Kiimingin seurakunnan pastori XX p. 040 579 7807 Haukiputaan seurakunnan diakoniatyöntekijä XX p. 040 723 5880 Tuomiokirkkoseurakunnan pastori Xx p. 050 564 9070 Karjasillan seurakunnan pastori Xx p. 050 564 9070 Oulun ev.-lut. seurakuntien sairaalapastori Juha Kyllönen p. 040 579 7807 HUOMIOTA: -Tätä tiedotetta tuskin julkaistaisiin, koska tämä on vain luettelo päivämääristä, kellonajoista, osoitteista ja puhelinluetteloista. -Yhden lukukerran jälkeen lukija ei varmasti muista, missä ja milloin hänen seurakuntansa ryhmä kokoontuu ja kenelle siitä ilmoittaudutaan. -Tiedote on liian pitkä, vaikka siitä on lyhennetty sisältöä. -Tilaa ei jää tärkeimmälle eli sille, että kerrotaan, kenelle sururyhmät on tarkoitettu ja mitä siellä tehdään. Tämä on tärkeää tietoa myös heille, jotka eivät sururyhmää tarvitse: se kertoo, mitä verorahoilla tehdään. Esimerkkitiedote 1.
Tiedote 15.2.2010 Sururyhmät tarjoavat vertaistukea läheisensä menettäneille Kevään ryhmät alkavat maaliskuussa Oulun ev.-lut. seurakuntien sururyhmät alkavat jälleen maaliskuussa. Tarjolla on kaksi ryhmää, alkavat torstaina 17.3. keskustan Vanhassa pappilassa (Asemakatu 6) klo 16 ja Tuiran kirkolla (Myllytie 5) klo 18. Itsemurhan kautta läheisensä menettäneille on oma ryhmä, jota pidetään yhteistyössä Oulun kriisikeskuksen kanssa. Se kokoontuu tiistaisin 22.3. alkaen Oulun kriisikeskuksessa (Tuirantie 1). Sururyhmä on tarkoitettu paikaksi, jossa omaisensa menettänyt ihminen saa puhua surusta yhdessä toisten läheisensä menettäneiden kanssa. Sururyhmässä surevalla on myös tilaa ilmaista erilaisia tapahtuneeseen liittyviä tunteita. Parhaimmillaan ryhmä tarjoaa surevalle aidon kokemuksen kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta. Sururyhmässä mukana ovat pappi sekä diakoniatyöntekijä, mutta pääpaino on osallistujien keskustelulla. ”Ryhmässä voi jakaa surunsa toisten kanssa, ja saada voimavaroja elämässä eteenpäin. Jokaisella on kuitenkin oma tapansa surra, ja jos haluaa vain kuunnella, sekin on mahdollista”, sanoo Tuiran seurakunnan diakoniatyöntekijä Paula Kyllönen. Sururyhmä on tarkoitettu sureville, joiden läheisen kuolemasta on kulunut vähintään kolme kuukautta, ei kuitenkaan kahta vuotta enempää. Ryhmä kokoontuu noin 7 kertaa. Sururyhmiin tulee ilmoittautua 3.3. mennessä. Tuirassa kokoontuvaan sururyhmään ilmoittaudutaan diakoniatyöntekijä Paula Kyllöselle p. 040 723 5880 ja keskustassa kokoontuvaan ryhmään Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvirastoon p. 08 316 1401. Itsemurhan kautta läheisensä menettäneiden sururyhmään ilmoittaudutaan sairaalapastori Juha Kyllöselle p. 040 579 7807 Lisätietoja: Tuiran seurakunnan diakoniatyöntekijä Paula Kyllönen p. 040 723 5880 Tuomiokirkkoseurakunnan pastori Hanna-Maija Ollanketo p. 050 564 9070 Oulun ev.-lut. seurakuntien sairaalapastori Juha Kyllönen p. 040 579 7807 Huomioita: - Lukijalle voi jäädä mieleen, että sururyhmät alkavat maaliskuussa ja niitä oli Oulun alueella kaksi ja lisäksi oma ryhmä itsemurhan tehneiden omaisille. - Sisältö pääosassa, ei luettelot päivämääristä tai osoitteista. - Palvelee kaikkia seurakuntalaisia. Esimerkkitiedote 2.
Nelikenttäanalyysit 1 • Jokaisella seurakunnalla omat tunnukset. Ei yhteistä tunnusta (Kotka-Kymi) Vahvuudet - Tuttu ilme säilyy Heikkoudet • Yhteinen tunnettuus jää hyödyntämättä (synergiaetu) • Monta eri fonttia, tulee hallita monta graafista ohjeistoa • Tunnukset vievät paljon tilaa, kustannukset suuria • Kotisivut vaikea toteuttaa • Ei voi olla yhteisiä aineistoja tai materiaaleja • Vaikutelma yhteistyökyvyttömyydestä Mahdollisuudet • Tulevaisuudessakaan uusi mukaan liittyvä seurakunta ei luovu omasta tunnuksestaan Uhat • Lopputulos on sekava • Kustannussäästöjä ei synny • Muutos ei näy • Kuinka monta tunnusta enintään, mihin raja vedetään?
Nelikenttäanalyysit 2 2. Jokaisella seurakunnalla omat tunnukset. Lisäksi yhteinen tunnus (Oulu) Vahvuudet • Tuttu ilme säilyy • Yhteisen tunnuksen käyttäminen on mahdollista kerrottaessa useamman seurakunnan toiminnasta Heikkoudet • Yhteinen tunnettuus jää hyödyntämättä (synergiaetu) • Monta eri fonttia, tulee hallita monta graafista ohjeistoa • Tunnukset vievät paljon tilaa, kustannukset suuria • Kotisivujen toteutus ongelmallista • Ei voi olla yhteisiä aineistoja tai materiaaleja • Vaikutelma yhteistyökyvyttömyydestä Mahdollisuudet • Yhteinen tunnus tarvittaessa • Tulevaisuudessakaan uusi mukaan liittyvä seurakunta ei luovu omasta tunnuksestaan Uhat • Tunnukset jäävät pienikokoisiksi • Lopputulos on sekava • Maksimaalista kustannussäästöä ei synny • Muutos näkyy jossain määrin • Yhteisen tunnuksen käyttöön ei sitouduta tai sitä ei hyväksytä
Nelikenttäanalyysit 3 3. Seurakunnilla ei omia tunnuksia, vain yhteinen tunnus. (Vantaa) Vahvuudet • Yhtenäinen ilme hallittu ja johdonmukainen • Ei päällekkäisyyttä • Yhteinen ohjeisto • Taloudellisesti edullista (suuret painosmäärät) • Tilaa sloganille • Toiselle seurakunnalle tehtyä materiaalia voi käyttää suoraan tai pienin muutoksin muissa seurakunnissa Heikkoudet • Aiempi tunnettuus jää hyödyntämättä • Seurakuntaidentiteetti voi heiketä kun vanha logo häviää • Uusilla liittyvillä ei mitään näkyvää entisestä Mahdollisuudet • Yhteiset materiaalit käytettävissä • Vahva yhteisökuva • Kokonaisviestinnän teho parempi • Vahvistetaan toisia • Uuden ilmeen käyttö vahvistaa muutosprosessia • Tapahtunut muutos on näkyvä • Luodaan yhteisöllisyyttä • Rohkaisee osallistumaan yli seurakuntarajojen • Tulevaisuudessa mahdollisten uusien seurakuntien mukaan liittyminen on helppoa Uhat • Eri toimintakulttuurit esteenä • Epäonnistuminen uuden ilmeen käyttöönotossa • Uusi ilme koetaan vieraaksi, ei samaistuta
Nelikenttäanalyysit 4 4. Seurakunnilla ei omia tunnuksia. Seurakunta voidaan yksilöidä yhteisessä tunnuksessa (Helsinki) Vahvuudet • Yhtenäinen ilme hallittu ja johdonmukainen • Yhtenevät käytänteet • Ei päällekkäisyyttä • Kustannustehokas • Ohjeisto kevyt • Sama tunnus ja typografia • Seurakunnat näkyvästi esillä • Kaikki luopuvat jostakin Heikkoudet • Vanhat merkit häviää Mahdollisuudet • Vahva yhteisökuva hyödynnetään • Kokonaisviestinnän teho • Vahvistetaan toisia • Uuden ilmeen käyttö vahvistaa muutosprosessia • Tapahtunut muutos on näkyvä • Luodaan laajempaa yhteisöllisyyttä • Kutsuu osallistumaan yli seurakuntarajojen • Tulevaisuudessa mahdollisten uusien seurakuntien mukaan liittyminen on helppoa Uhat • Epäonnistuminen uuden ilmeen käyttöönotossa • Uusi ilme koetaan vieraaksi • Muut kirkkokunnat ärähtävät
Kooste yhteisökuvatutkimuksista…vuosilta 1995, 1998, 2000, 2005 ja 2009 Suhtautuminen kirkosta eroamiseen (1995, 1998, 2000, 2005, 2009) Keskeisin asia, jonka vuoksi on ajatellut kirkosta eroamista (2005, 2009)
Kooste yhteisökuvatutkimuksista…vuosilta 1995, 1998, 2000, 2005 ja 2009 Kirkon jäsenyyden merkitys (2005) Oma uskonnollisuus / Pitääkö itseään uskonnollisena (2005, 2009) Osallistuminen kirkon tilaisuuksiin / Millainen kirkon jäsen olette (aktiivi-, satunnais- ja passiivikävijät seurakunnittain) (1995, 2009) Millaisen kristillisen kasvatuksen olette saanut kotona (2009) Kirkon eri toimintatapojen (jumalanpalvelus, kaste, lähetystyö, yms.) tärkeys (1995) Seurakunnan toiminnan arviointi (mielipide) / Seurakuntaan liittyvien asioiden tärkeys (2005): - Arkipäivän elämäntilanteet - Heikkojen tukeminen - Ympäristöasioiden huomiointi - Kaikkien seurakuntalaisten palveleminen
Kooste yhteisökuvatutkimuksista…vuosilta 1995, 1998, 2000, 2005 ja 2009 … Suhtautuminen uskontokuntiin (2005) Sunnuntain jumalanpalveluksen paras alkamisajankohta (2005) Oulun ev.-lut. seurakuntien imago ominaisuusparien (läheinen/etäinen) avulla (1995, 1998, 2000, 2002, 2005) Kirkon imago ominaisuusparien avulla (1995) Oulun ev.-lut. seurakuntien viestintä Tiedonsaanti - Seurakuntiin liittyvistä asioista on tiedotettu avoimesti (1995, 1998, 2000, 2002, 2005). o Missä asioissa tiedottaminen ei ole ollut avointa? (1995) - Tiedonsaanti ts. saako tarpeeksi tietoa Oulun seurakuntien toiminnasta (1995, 1998, 2000, 2002, 2005, 2009) - Tiedonsaantikanavat, mistä saa eniten tietoa (1995) • Haluaisitko saada enemmän tietoa (2005) Lehti-ilmoitukset - Lehti, jossa haluaisi nähdä seurakuntien ilmoituksen (2002, 2005) - Rauhan Tervehdyksen paras jakeluajankohta (2005, 2009) ja jakelutapa (2009) - Rauhan Tervehdyksen ilmestymistiheys (1995)
Kooste yhteisökuvatutkimuksista…vuosilta 1995, 1998, 2000, 2005 ja 2009 … Radio - Oulun seurakuntien jumalanpalvelusten radioinnin tärkeys (2000, 2002) - Oulun seurakuntien jumalanpalvelusten suoran radioinnin tärkeys (2005) - Oulun seurakuntien jumalanpalvelusten suorien lähetysten (radio ja internet) tärkeys (2009) - Kuuntelisitko Suomeen perustettavaa kristillistä radiokanavaa (2005) - Radio Dein kuunteleminen (2000, 2002, 2005) Internet - On hakenut/aikoo hakea internetistä tietoa (2005) o Taustatietoina tutkimukseen kysytty: * Taustat internetin käytöstä (aktiivinen / passiivinen, yms.) * Mitä tietoa hakee? * Oman seurakunnan toiminta * Suomen ev.-lut. kirkon toiminta * Yleensä uskontoon liittyvät kysymykset
Kooste yhteisökuvatutkimuksistavuosilta 1995, 1998, 2000, 2005 ja 2009 … Seurakuntavaalit 2006 (2005) Oulun ev.-lut. seurakuntien tunteminen (2005, 2009) Oulun ev.-lut. seurakuntien työntekijöiden tunteminen henkilökohtaisesti (1998, 2000, 2002, 2009) Onko teillä niin sanottu perhepappi (2009) Mielipide siitä, että muuttaessa Oulussa seurakunta saattaa vaihtua (2009) Kuinka monta seurakuntaa Oulussa olisi hyvä olla (2009)