Klaus Ranta Ylilääkäri TAYS nuorisopsykiatrian vastuuyksikkö Tampere 9.9.10

1. Nuorten lisääntyvät mielenterveyden ongelmat – haaste nivelvaiheen ohjaukselle: kuinka tukea nuorta Klaus Ranta Ylilääkäri TAYS nuorisopsykiatrian vastuuyksikkö Tampere 9.9.10

2. Nuorten mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys • HäiriötyyppiEsiintyvyys (%)Sukupuolijakauma • Jokin häiriö 15 - 25 tytöt > pojat • Masennus 5 - 10 tytöt > pojat • Ahdistuneisuushäiriöt 5 - 15 tytöt > pojat • Päihdehäiriöt 5 – 10 tytöt < pojat • Käytöshäiriö 5 - 10 tytöt < pojat • ADHD - 5 tytöt < pojat • Syömishäiriöt 2-3 tytöt > pojat • Ei-affektiiviset psykoosit - 2 tytöt = pojat Marttunen (2006)

3. Ovatko nuorten mt-häiriöt lisääntyneet? Depressiot: amerikkalaisissa tutkimuksissa depression alkamisikä alentunut 1950-luvulta (Ryan ym. 2000; Kessler 2003): • nuoruusiän, jopa esinuoruusiän depressiot lisääntyneet? • suomalaisessa kouluterveystutkimuksessa ei oleellisia muutoksia (yli 2 %) nuorten depressio-oireissa 10 v aikana; 8-v. tyttöjen raportoima masentuneisuus lisääntynyt? • depressioiden lisääntymisestä aikuisten väestössä ei näyttöä • nuorten väestössä (Costello ym. 2006; Twenge & Nolen-Hoieksma (2002) ei näyttöä meta-analyyseissa Syömishäiriöt: • lisääntyneet 1950 -luvulta asti (Hoek & van Hoeken 2003) • tasaantuneet 80-90 –luvuilla? (Hoek & van Hoeken 2003; Currin ym 2005) Käytöshäiriöt: • Lisääntyneet? 1970 – 90 luvuilla Iso-Britannissa (Collishaw 2004) Kaikki häiriöt: • kokonaiskuva edelleen 30 vuoden ajalta sekä kv. että suomalaista lasten- ja nuorisopsykiatrisista tutkimuksista: muutokset suhteellisen pieniä (Santalahti & Sourander 2008)

4. Nivelvaihe – peruskoulusta 2. asteen koulutukseen • Siirros 15-16 vuotta • Mihin vaiheeseen uuden koulutuksen suunnittelu sattuu? • 1) mahdollisen mielenterveyden häiriön päällekkäisyys • 2) yleinen psykologinen kehitys • eri kehitysvaiheissa eri sukupuolilla • irtautuminen, suuntautuminen ikätovereihin • Identiteetin muokkautuvuus, herkkyys ulkoisille tekijöille • Miten kouluissa työskentelevät voivat helpottaa?

5. Miten mt-häiriöt tyypillisesti kehittyvät elämänkaaren aikana • Masennus • lisääntyy nuoruusiässä • Ahdistuneisuushäiriöt • useimmat muodot lisääntyvät nuoruusiässä • Käytöshäiriöt • hankalimmat todettavissa jo lapsilla, muokkaantuvat ja vaikeutuvat edelleen nuoruusiässä • Syömishäiriöt • lisääntyvät nuoruusiässä • Psykoottiset häiriöt • lisääntyvät myöhäisessä nuoruusiässä • ADHD ja neuropsykiatriset häiriöt • todettavissa jo varhaisessa lapsuudessa, liitännäisongelmat muuttuvat

6. Mielenterveyden häiriöiden ilmaantuvuus • Yksi kattavimmista tutkimuksista: NCS –uusinta (USA; Kessler ym., 2005) • 18 -ikäiset, 9282 vastaajaa • selvitettiin koko eliniän oireilua (taaksepäin retrospektiivisesti ja ajankohtaiset) • Puolet kaikista elinikäisistä häiriöistä alkaa 14 ikävuoteen mennessä • 75 % alkaa 24 ikävuoteen mennessä • Myöhemmät häiriöiden alkamiset ovat ”mostly of comorbid conditions”

7. Aikaikkuna: riskivaihe eri häiriöille • ikävuosien aikaväli, jolle häiriön alkamisajankohdista valtaosa sijoittuu • (esim. 25% kaikista häiriöstä alkanut tähän ikään mennessä – 75% kaikista häiriöistä alkanut tähän ikään mennessä) • 8 v jakso (7-15 ikäv.) impulssikontrollin häiriöille (uhmakkuushäiriö, käytöshäiriöt,…) • 9 v jakso (18-27 ikäv.) päihdehäiriöille • 15 v jakso (6-21 ikäv.) ahdistuneisuushäiriöille • 25 v (18-43 ikäv.) mielialahäiriöille

8. Peruskoulusta 2. asteen koulutukseenkäytännön näkökohtia • Mt -häiriöiden merkityksestä siirroksen aikana 2. asteelle • tiedon siirtyminen, seuranta • oikeantyyppisen opiskelupaikan valinta • häiriön pitkäaikaisuus vs. episodimaisuus

9. Huono verkostokokous Asiantuntijoiden pitkät, objektivoivat puheenvuorot Käytännöistä sopiminen asiantuntijoiden kesken Nuoren ja perheen jääminen näkymättömäksi Hyvä verkostokokous Ongelma fokuksena Avoin dialogi, miten voidaan eri tavoilla nähdä ongelman rakentuminen ja ylläpito eri tilanteissa Aktiivinen nuoren ja perheen kokemuksen lähtökohdaksi ottaminen Mahdollistetaan eri ratkaisuehdotuksia Helpottaminen, fasilitointi, nuoren ja perheen osallisuus Hoitopaikan ja koulun yhteistyö: verkostokokous

10. Masentuneen nuoren tukeminen koulussa 1) • Masennusta eriasteista – episodimaisuus (esim. menetyksen jälkeen) vs. pitkäaikainen tai toistuva masennus johon altistavat olosuhteet perheessä tms. • Vaikeiden masennusten hoitaminen yhteistyössä; erikoissairaanhoidossa ja kouluterveydenhuollossa - mitä se on? • tiedonkulku, työnjako • Sovitut toimintatavat, jotka viestitty nuorelle • päällekkäisten ja ristiriitaisten hoitojen välttäminen • Väliaikainen oppisisältöjen helpottaminen • Realistinen itsetunnon tuki – masentunut nuori alisuoriutuu, keskittymiskyky alenee • Itseä syyllistävät, yliyleistävät ajatukset

11. Vakava masennus • Vakavaan masennukseen liittyy globaaleja (=yli-yleistäviä) arvottomuuden ja syyllisyyden tunteita • Olen syyllinen kaikkeen, joka tapahtunut perheessä/ystäväpiirissä/koulussa; parempi että kuolen pois • Minun täytyy eristäytyä ja olla pois toisten silmistä koska olen niin masentava tms.

12. Kouluterveystutkimus: R-BDI 8 tai yli (keskivaikeita itseraportoituja masennusoireita) Luopa ym. 2008

13. VAKAVA A) koulu: ei kykene suoriutumaan, jää koulusta pois, ei pysty keskittymään, menestys laskee, muutos havaitaan koulussa, ärtymys johtaa konflikteihin B) sosiaaliset suhteet: ikätoverit: eristäytyy, vetäytyy, ei kiinnosta; koti: vetäytyy vuorovaikutuksesta, vakavat riidat C) harrastukset: loppuvat LIEVÄ A) koulu: käy koulua, keskittymisvaikeuksia, vaikutus suoriutumiseen pienempi, huomaamaton, käyttäytymismuutos jäänyt huomaamatta ikätovereilta ja opettajilta, ei ikätoverikonflikteja B) sosiaaliset suhteet: vain lievää vetäytymistä, säilyttää kaverikontakteja, sisäiset tunteet että on niissä heikoilla ja muut ikätoverit pärjäävät paremmin, huonommuuden kokemus C) harrastukset jatkuvat, joskin haittaa Toimintakyky masennuksen mittarina

14. Ahdistuneen nuoren tukeminen koulussa 1) • Monet ahdistuneisuushäiriöt ovat aktiivisessa vaiheessa, kun pitäisi liittyä ikätovereihin • Pyrkimys siihen että nuori ei välttäisi kokonaan ahdistavia tilanteita (paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, )-> vahvistaa oireistoa • Koulu on usein se ympäristö, jossa ahdistuneisuusoireet tulevat esiin ja vahvistuvat (=oireisto muodostuu) • Miten sovitaan yhteistyössä hoitotaho ja koulu tilanteiden siedättämisestä – ajoissa väliin • opettaja ”ko-terapeutti” oppilaan luvalla • sietäminen olemaan luokassa kun pelkää että itselle tapahtuu katastrofi • sietäminen sosiaalista tilannetta esiintymisen helpottaminen vähittäinen harjoittelu esim. vastaamaan • Kehityssensitiivisyys – omat sopimukset, ei julkinen asia, opettaja tai kth uskottu hlö?

15. Ahdistuneisuushäiriöt: yhteistyö • Nopea välttämiskäyttäytymiseen puuttuminen tärkeää • jatkuminen -> vahva kokemuksellinen tuki mallille: ainoa tapa säästyä katastrofaaliselta ahdistukselta = välttää sitä laukaisevia tilanteita • Välttämiskäyttäytyminen vahvistaa ja pitkittää ahdistuneisuushäiriön muita oireita • jos esim. koulusta poisjäänti kestää yli viikon, vaikeasti hoidettava tilanne • Asetelmaa pyritään purkamaan asteittain • aloitetaan helpotetuista vaatimuksista ahdistaviin tilanteisiin (esim. luokkaan) menossa: yhteissopimukset, luotto-opettaja, informointi, oven raollaan pitäminen määräajan jne. • Purku aktiivisena psykoterapian komponenttina • porrasteiset altistusharjoitukset esim. bussimatkustamisesta terapeutin tai muun tukihenkilön kanssa

16. Välttämiskäyttäytymisen muotoja • Määräkohtaiset pelot: rokotukset, pimeässä kävely • Sosiaalisten tilanteiden pelko: viittaaminen, tutustuminen • Julkisten paikkojen pelko: bussiin, elokuviin, kauppaan meno • Paniikkihäiriö: luokkaan tms. meno, johon paniikkikohtaus assosioituu • Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö: epävarmuus • Pakko-oireinen häiriö: lika, bakteerit, seksuaaliset ärsykkeet • Posttraumaattinen stressireaktio: tapahtumapaikka, sitä muistuttavat ärsykkeet

17. Syömishäiriöisen nuoren tukeminen koulussa 1) • Syömishäiriössä, varsinkin laihuushäiriössä nuorella on usein hyvin ambivalentti motivaatio muutokseen ja neuvottelut polarisoituvat taisteluksi, jossa nuori pyrkii puolustamaan itsemääräämisoikeuttaan eri näkökulmilta • Häiriö johtaa siihen että syömisestä tulee personoitua • Tärkeämpää kuin mitä asiasta, miten puhutaan • Hoito on usein eri ammattiryhmien yhteistyötä, somaattiset lääkärit, psykiatrit, terveydenhoitajat, ravitsemusterapeutit mutta heikosti koordinoitua, ammattilaiset eivät viesti keskenään esimerkiksi tavoitteenasettelusta, tavasta viestiä nuorelle, kohdistaa seurantamenetelmiä • Nuorelle helposti se merkitsee kaikkien olemista nipussa, ja suurempaa tarvetta puolustaa itseä • Pääseminen syömishäiriötä vastaan, samalle puolelle • Tässä häiriön ulkoistaminen usein käytännöllistä

18. Psykoottisia oireita kokevan nuoren tukeminen koulussa 1) • Psykoottiset oireet oireita jatkumolla normaali –poikkeava • Siis niistä voi puhua kuten mistä tahansa ajatuksista • Nuorella oireistansa sairauden pelko, skitsofrenia, stigmat ja pelko että sairastaa aina • Kouluympäristö: pikemminkin kuin tukea nuorta ”sairautta” vastaan, kannattaa puhua nuoren elämää haittaavista oireista, esimerkiksi epäluuloisuudesta ja ajatuksista että toiset ovat liittoutuneet minua vastaa, tai päässä pyörivien kuvitelmien ja näkyjen lieventämisessä, • Siis voidaan normalisoida eli ymmärtää kokemuksia nuoren kokemushistoriasta lähtien: epäluuloisuuden ymmärtäminen kisatuksi tulon kautta

19. ADHD, neuropsykiatrinen oireisto - nuoren tukeminen koulussa • Nuorella on ollut jo varhaisesta iästä hankala keskittyä ja ymmärtää sosiaalista vuorovaikutusta tai ihmisten toisistaan eroavia kokemuksia/ajatussisältöjä (Aspergerin oireyhtymä) • Tuottaneet toistuvaa haittaa, epäonnistumisia • Seuraukset usein riippumattomia yrittämisestä • Monissa konteksteissa yhteinen nimittäjä: minä, verkostokokoukset joissa olen keskipisteenä, eritellään ongelmia • Samanaikaiset muut häiriöt yleistyvät • perushäiriöt ovat jo varhaisvaiheista todettavissa • Alentunut itsetunto, masennusoireet oheen • Masennus ja ahdistus tulevat mukaan • Perheen tuki ei riitä • Ikätoverisuhteet haastavampia • kiusaaminen

20. ADHD, neuropsykiatrinen oireisto - nuoren tukeminen koulussa • Tärkeää tässäkin oireiston ja persoonan erottaminen • ”ADHD – on kehityksellinen neurobiologinen häiriö, synnynnäisen taipumuksen ja ympäristön vuorovaikutuksen tulos – tietyt aivojen alueet eivät toimi yhtä aktiivisesti kuin muilla, -> tuottaa tyypillisen käyttäytymisen tavan ja synnyttää oireita • Käsiteltävä ei-mustavalkoisesti, ei tarvetta puhdistaa nuorta neuropsykiatrisen oireiston takia kaikesta vastuusta, vaan nähdä toiminnan sekvenssejä ja se miten nuori sisäistää käsitystä itsestä epäonnistujana • Onnistumisen kokemukset esiin, vahvuuksien löytäminen erityisen vaikeaa, koulutusalan valinta niin ikään • Pitkäkestoisen ja osatehtävästä toiseen monimutkaisesti etenevän toiminnan vaikeus