5. ESIPALATSIKAUSI EB-MB IA

1. 5. ESIPALATSIKAUSIEB-MB IA

2. Asutus: yleisiä piirteitä • Asutus tihentyy varhaispronssikaudella • Alueellisten keskusten synty EB II Troija Manika Lerna Knossos

3. Asutus Kykladeilla • Asuinpaikat yleensä pieniä ja lyhytikäisiä • Muutamilla saarilla kyliä • Hagia Irini (Kea), Grotta (Naxos) • Osa asuinpaikoista vahvasti linnoitettuja • Kastri (Syros) Kastrin pohjakaava

4. Hautaustavat Kykladeilla • Kalmistot pieniä • Poikkeuksia on (Chalandriani, Syros) • Haudat yksinkertaisia • Vähän hauta-antimia • Erikoiset esineet

5. Asutus Kreetalla • Useita suurempia asuinpaikkoja • Knossos, Faistos, Mallia, Mochlos • Pienet kylät yleisempiä • Vasiliki • Palatsiarkkitehtuuria ennen palatseja? • Myrtos • Tyypillinen pieni asuinpaikka

6. Hautaustavat Kreetalla • Luoliin hautaaminen • Neoliittinen perinne • Talohaudat • Keski- ja itä-Kreetalla • Mochlos: arkkitehtuuri ja hautaustavat • Tholos-haudat • Keski- ja länsi-Kreeta • Erityisesti Mesaran tasanko

7. Tholos Platanoksessa (EM II-MM II)

8. Asutus Manner-Kreikassa • Kylät suurempia kuin Kreetalla • Monumentaaliset rakennukset (EH II) 1) Megaron-tyyppi 2) Käytävätalot

9. Lernan ”Tiilien talo” (EH II)

10. Hautaustavat Manner-Kreikassa • Kuoppahautaus vallitseva • Rakenne yksinkertainen • Vaatimattomat hauta-antimet • Ympäri Kreikan rannikkoa

11. Toimeentulo • Viini, oliivi ja viikuna • Renfrewn (1972) teoria sivilisaation noususta (systeemiteoria) • Suoraa aineistoa vain vähän

12. Juoma-astioiden suosion kasvu • Viininviljely kehittyi oliivinviljelyä nopeammin? • Viikunan merkitys EB-kaudella vähäinen Vasiliki-tyypin kannu, EM

13. ”Sekundaaristen maataloustuotteiden vallankumous” • Lähi-idässä 3000-l. eKr. • Muutos luuaineistoissa • Kreikassa eläinten hyödyntäminen sekalaista koko pronssikauden • Paikallinen vaihtelu merkittävää • Myös villieläimiä hyödynnettiin • Taloudellinen merkitys pieni

14. Esineistö: metalliesineet • Metalliesineet yleistyvät • Aseet, työkalut, korut, astiat

15. Metalliteknologia kehittyy • Pronssin käyttö • Kaksiosaiset muotit • Esinemuodot monipuolistuvat

16. Esipalatsikauden kultaesineitä Koumasasta (vas.) ja Mochloksesta

17. Keramiikka • Astiamuodot monipuolistuvat • Juoma-astiat yleistyvät • Pientä luksusta: säilytysastiat

18. Keramiikkaa neljä perustyyppiä • Korkealaatuinen, tavallinen, karkea, pithokset • Keramiikkatyylejä loputon määrä • Keramiikka käsin tehtyä • Dreijan käyttöönotto EB lopussa (Lefkandi I) • Lähinnä kotitarvetuotantoa • Merkit erikoistuneesta tuotannosta (Myrtos)

19. Kykladisia kummajaisia • Paistinpannuja Naxokselta (EC I-II)

20. Hassunsuloista kykladista keramiikkaa • Karhu Syrokselta ja lamppuja Naxokselta EC II

21. Kiviteknologia • Kykladiset kiviastiat • Yleensä valkoista marmoria • Jos koristelua, on yksinkertaista Marmoriastioita EC I (yllä), pyxis Naxokselta EC II

22. Possunmuotoinen pyxis, marmoria (EC I)

23. Marmorinen paistinpannu Naxos (EC II)

24. Kreetan kiviastiat • Käytettiin eri kivilajeja (värikkyys) • Tuotannon keskukset itä- ja etelä-Kreeta Teekannu Mochloksesta, EM

25. Kykladiset figuriinit

26. Tunnetuimpia kykladisia esineitä • Yleensä haudoista • Erittäin ongelmallinen esineryhmä

27. Yhteisö • Varhaispronssikauden yhteisöt pieniä • Mutta esim. Knossoksessa 1300-2000 ihmistä • Eksogamia, sukulaisuussuhteet • Tuskin kovin hierarkkisia • Arvostus henkilösidonnaista • Alueelliset keskukset: eliitin nousu EB II? • Haudat yhteisöllisen toiminnan fokaalipisteitä

28. Varhaispronssikauden loppu • EB III tunnetaan huonosti (etenkin Kreetalla) • Määritelty keramiikan pohjalta • Stratigrafisesti lähes olematon • Kehitys EB-kaudelta MB-kauden alkuun ei ollut tasainen • EB III taantumisen aikaa koko Aegean alueella • Syyt epäselviä

29. Keskipronssikauden alku Kreetalla (MM IA) Knossos Hagia Triada Hagia Fotia Mallia Palaikastro Faistos Gournia

30. Hajaannuksen tilasta toipuminen • Väestö kasvaa merkittävästi • Maaseutu asutetaan uudelleen • Keskeiset asuinpaikat kasvavat, osa mahdollisesti linnoitettuja • Kontaktien lisääntyminen (erityisesti kykladinen vaikutus)

31. Hagia Fotia • Pieni asuinpaikka, yksi suuri rakennus • Linnoitettu • Arkkitehtuuriltaan kiinnostava • Lähellä ”kykladinen” kalmisto

32. Ilmakuva Hagia Fotiasta

33. Fourni, Archanes

34. Uudet hautatyypit Kreetalla 1) ”Kykladiset” haudat 2) Pithos-haudat • Muuttoliike? Pithos-hautaus Archanesissa

35. Purjelaivan käyttöönotto Paistinpannu (EC II) Syrokselta (vas.) ja Minolainen sinetti (MM)

36. Vuorenhuippupyhäköt • Käyttöön Kreetalla MM IA • Varhaisempi käyttö epäselvä • ”Tyypillisiä” minolaisia kulttipaikkoja • MM IA ei vielä kiinteitä rakenteita • Jälkiä tulenpidosta, savifiguriinit yleisimpiä löytöjä • Myös luolapyhäköt käyttöön MM IA

37. MM IA -loppu Kreetalla: ”sivilisaatio” syntyy • Urbanisaatio • Asuinpaikkojen uudelleenorganisointi • Käyttöön säännölliset katujärjestelmät • Ensimmäiset palatsit • Knossos ja Mallia varhaisimmat • Ensimmäiset merkit kirjoituksesta

38. MB-kauden alku manner-Kreikassa • Toipuminen EB-kauden hajaannuksesta • Kulttuurillinen kehitys hidasta • Ei sosiaalista kompleksisuutta • Asuinpaikat melko pieniä • Ei monumentaaliarkkitehtuuria EH II jälkeen • Sinettien valmistus/käyttö lakkaa

39. MB-kauden alku Kykladeilla • Asutus keskittyy • EC lopussa monet asuinpaikat autioituvat • MC alussa usein yksi suuri kylä per saari • Hautaustavat muuttuvat • Muutoksia esineistössä • Figuriinien valmistus loppuu • Uusia astiamuotoja, joilla laaja levintä Aegean alueella (mm. ”ankkavaasit”)

40. Kykladinen ”ankkavaasi” nesteiden kuljetukseen