Hyvät käytännöt Kajaani 16.4.2008

1. Hyvät käytännötKajaani 16.4.2008 Timo Renfors 050 544 3820 timo.renfors@kansanterveys.info

3. Hanke ja hyvät käytännöt • Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen tehtäväksi: • Kriteerien luominen. • Hyvien käytäntöjen kuvausjärjestelmän luominen. • Käytäntöjen koonti. • Niiden sijoittaminen käytännepankkiin.

4. Yhteisen ymmärryksen metsästys • Tavoitteena yhteinen ymmärrys: • Kuvaus- ja arviointijärjestelmästä, • jolla lapsen ja nuoren terveyden edistämisen käytännölle annetaan: • Hyvän käytännön status

6. Käytäntö ja käytänne • Käytäntö • Käytössä oleva tapa. • Käytänne • Vakiintunut käytäntö. – Hyvät käytännöt käytänteiksi!

7. Hyvä käytäntö?

8. Millä oikeudella • NÄILTÄ SIVUILTA LÖYDÄT TÄRKEÄÄ TIETOA JA HAUSKOJA PELEJÄ. (kohderyhmä 10-12 v.) • Tärkeää – kenen mielestä. • Hauskaa – kenen mielestä. • Kuka saa määrittää, mikä on minusta tärkeää tai hauskaa. • ENTÄ: • Kuka saa määrittää mikä on hyvä, kenelle se on hyvä ja miten sen saa määrittää?

9. Euroopan sosiaalirahaston käsitteistössä hyvä käytäntö viittaa toiminta-tapoihin, joilla on yhteiskunnallisesti merkittäviä positiivisia vaikutuksia ja jotka tuottavat tavoiteltua muutostayhteiskunnallisissa rakenteissa ja yksilöiden elämässä. Hyvillä käytännöillä on mm. seuraavia tunnuspiirteitä: • On oltava lähtökohtaisesti tilausta. • Voi olla suppea tai laaja kokonaisuus. • Voi olla täysin arkipäiväinen tai huomaamaton asia. • On toimiva ja tuloksellinen. • Niihin saattaa liittyä elementtejä, jotka ovat siirrettävissä ja levitettävissä. • Määrittely on sidottu toimintaympäristöön, toimijoihin, aikaan ja paikkaan. http://www.kiekuma.fi/content.php?cid=1 (Työministeriö: Hyvästä paras)

10. Hyvän käytännön laatusanoja KIRJALLISUUS • vaikuttava • toimiva • kehittyvä • käyttökelpoinen • toimintakelpoinen • optimaalinen • tasokas • innovatiivinen • menestyksellinen • merkittävä TYÖPAJAT • vaikuttava • toimiva • kehittyvä • toistettava • yleistettävä • käytännönläheinen

11. Laadun määrittelyä 1 Laatu –jonkun asian ominaisuus tai piirre. Laatukriteeri –laadun määrittämisen perusteeksi valittu ominaisuus.

12. Laadun määrittelyä 2 Laatuvaatimus –laatukriteerille asetettu ehto • Laatuvaatimus voi olla pienin tai suurin sallittu arvo tai vaihteluväli. • Se voi perustua yhteiseen sopimukseen.

13. Laadukkaan käytännön piirteitä

14. Määrittely Lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvä käytäntö: On käytössä oleva tapa, joka on perustuu tarpeeseen, on toimiva, mallinnettavissa, käytettävä, siirrettävä. Se on kuvattu sovittujen laatukriteerien avulla ja sen vaikutukset voidaan ennakoida

15. Käsikirja

16. Rakenne • Johdanto • Kehittämistyön tausta: Itä-Suomi –ohjelma, M11 ja Lasten ja nuorten itäsuomalainen polku. • Käsikirjassa käytetyt termit • Käytäntö, laatukriteeri, laatuvaatimus, hyvä käytäntö, käytännön kuvaus, tarveperusta, käytännön arviointi, arviointikuvio, käytännepankki, tuen polut. • Hyvän käytännön määrittely • Hyvä käytäntö ja laatu • Terveyttä edistävän käytännön kuvaus – • Terveyttä edistävän käytännön arviointi ––

17. –Terveyttä edistävän käytännön kuvaus • Nimi • Käytännön kuvaus • Kehittämishistoria • Kohderyhmä, käyttöalue tai vastaava • Tavoite: lyhyt ja pitkä tähtäin • Nykyinen käyttö ja käyttökokemukset • Tuloksellisuus, vaikuttavuus (vaikutukset? näytön/tiedon laji) • Miten käyttöä ja vaikuttavuutta (vaikutuksia?) on tutkittu • Koulutustarve tai muut ammatilliset vaatimukset • Kustannukset: käyttöönotto, käyttö • Yhteystiedot • Käyttöoikeudet

18. ––Terveyttä edistävän käytännön arviointi 1 Tarveperusta • Lait, asetukset jne. • Valtakunnalliset ohjelmat • Valtakunnalliset suositukset, kriteerit. • Alueelliset (lääni, maakunta, seutu) ohjelmat ja vastaavat. • Kunnan/järjestön jne. omat suunnitelmat, strategiat. • Todetut terveyttä uhkaavat kehityssuunnat, muu tutkimustieto. • Kohderyhmän (lapset, nuoret, perheet, toimijat?) toiveet. • Vanha toiminta ei tuota toivottua tulosta. • Joku muu tarve

19. ––Terveyttä edistävän käytännön arviointi 2 Terveyden taustatekijät • Terveys, turvallisuus ja tulevaisuus. • Protection, provision, participation (lapsen suojelu, osuus voimavaroista, osallistuminen). • Lapseen kohdistuvat välittömät vaikutukset. • Lapseen kohdistuvat välittömät, perheen välittämät vaikutukset. • Lapseen kohdistuvat välilliset vaikutukset. • Lapseen kohdistuvat vaikutukset sosiaalisen tuen kautta. • Lapseen kohdistuvat vaikutukset systeemien kautta. –asteikko 1 – 5 (ei ole tavoitteena – erittäin keskeinen tavoite)

20. Arviointien kuvaaminen

21. Pankin hyötykäytön lyhyt oppimäärä 1 • Pankki oppimisen paikkana. • Suomenkielessä oppia tarkoitti alun perin katsomassa käymistä: potilaita käytiin ’oppimassa’ samoin pyydyksiä. • Pankissa voi käydä ’oppimassa’ muualla kehitettyjä käytäntöjä. • Pankki kehittämisen suuntaajana ja innoittajana. • Vältetään kehittämästä jo kehitettyä – keskitytään käyttöönottoon, räätälöintiin, tuloksellisuuteen omassa toimintaympäristössä. • Kynnys omaan kehittämiseen voi madaltua – hyvät käytännöt ovatkin ihan ihmisen mittaisia. • Voisiko pankki auttaa myös siinä, että kehittäminen tulisi jälleen osaksi perustehtävää.

22. Pankin hyötykäytön lyhyt oppimäärä 2 • Pankki porttina verkostoitumiseen. • Pankissa olevat käytännöt ja niiden taustalla olevat ihmiset, organisaatiot, muodostavat kehittämisverkoston . • Pankki itsetunnon tukijana. • Omien käytäntöjen näkyminen pankissa kasvattaa itsetuntotiliä. • Pankki rahoittajan tukena • Pankki helpottaa rahoittajan työtä – ’Tuota on jo tehty, keskittykää käyttöottoon ja edelleen kehittämiseen’.