Ilmastopolitiikka ja yhteistoteutushankkeet Venäjällä

1. Ilmastopolitiikka ja yhteistoteutushankkeet Venäjällä Anna Korppoo Ulkopoliittinen Instituutti Lähialueseminaari 22.10.2008

2. Sisältö • Venäjä ja ilmastopolitiikka - taustaa • JI Venäjällä • Venäjän 2012 politiikat • Päätelmiä

3. 1) Venäjä ja ilmastopolitiikka - taustaa

4. Venäjä ja Kioton sopimus • Päästöt romahtivat siirtymätalouden myötä 1990-luvun alussa • Kioton vertailuvuosi 1990 – tavoitteena rajoittaa päästöt 1990 tasolle  Windfall i.e. ’hot air’ • Kioto näytti hyvältä sopimukselta Venäjälle MUTTA pettymys kun USA jättäytyi Kioton ulkopuolelle • Kioton mekanismit byrokraattisia • Kioton neuvotteluiden jälkeen Venäjän talouden tilanne on muuttunut dramaattisesti – tulot polttoaineiden viennistä – Kiotosta saatavat rahat näyttävät pieniltä

5. Venäjän päästöt kasvavat – mutta kasvaako BKT nopeammin? • Päästöt 27% 1990 tason alla vuonna 2006 • Päästöt kasvaneet 15% vuoteen 2006 mennessä verrattuna alimpiin päästöihin vuonna 1998 • Päästöjen kasvu 2.6% vuonna 2006 – BKT kasvu 7.4%

6. Joint Implementation - yhteistoteutus • Teollisuusmaiden välillä: pääosin OECD maat ostavat päästöoikeuksia transitiotalouksilta • Lisäisiä (additional) hankkeita joita ei olisi tapahtunut ilman yhteistoteutusmekanismia – vaikea määritellä • Vähennysyksikkö: Emission Reduction Units (ERUs) – tavoitekausi 2008-2012 • Kaksi tapaa hyväksyä hankkeita: Track 1 – isäntämaa, Track 2 – YK:n JI Supervisory Committee • Suurin ERU-tarjonta Venäjältä ja Ukrainasta, EU:n double counting –säännöt sekä acquis communitaire rajoittavat JI hankkeita EU:n uusissa jäsenmaissa • Tausta-ajatuksena transitiotalouksien modernisaation tukeminen • Tulevaisuus epävarma: tyrehtyykö JI pipeline?

7. 2) JI Venäjällä

8. JI:n tila Venäjällä • Venäjä potentiaalisesti suurin ERU:jen myyjä – 65% hankkeista – 85 hanketta – 192 Mt 2008-2012 • JI-hankkeiden hyväksymisjärjestelmän ongelmat – ei hyväksyttyjä hankkeita – vielä lokakuussa 2008? • Lainsäädännön valmistelu kesti kauan, lopputulos oli epäselvä ja vaati lisää lainsäädäntöä: • ’tehokkuuskriteerit’ määrittelemättä, lainsäädäntö ei suojele ostajaa • Venäjä on jo menettänyt investointeja – aikaa vain vuoteen 2012 saakka, ja hankkeiden aloittaminen alkaa olla myöhäistä • Viimeisin hidaste johtui uudesta hallituksesta – muutti JI komitean kokoonpanoa • YK hyväksynyt Venäjän päästöinventaariot ja rekisterin – lupa käydä kauppaa ja Track 1 hankkeita – tähän asti hankkeet Track 2 ’kaistaa’

10. Kaasuputkihankkeet • Suurin yksittäinen kategoria, 80 Mt • Päästövähennykset halpoja: 0.5-2.5 €/t – voitot suuret riippuen päästöoikeuden hinnasta • Lisäisyys perustuu kaasunjakeluputkien kontrolli- ja omistussuhteisiin: • Paikallinen jakelija laskuttaa Gaspromia kaasun määrän mukaan • Gasprom laskuttaa loppukäyttäjää perustuen kaasuun joka on toimitettu putkeen riippumatta siitä kuinka suuri osa siitä pääsee perille • Ei datasarjaa päästöistä - baseline: syy olla huoltamatta kaasuputkia? • Kaasun säästäminen joka tapauksessa taloudellisesti kannattavaa? • MUTTA ’common practice’ hyväksyttävä syy perustella lisäisyyttä – nyt kun hankkeita on jo valmisteltu ei olisi oikein muuttaa sääntöjä

11. Muut hanketyypit / vertailua • N2O-hankkeet – 31 Mt (7) • Hiilikaivosmetaanihankkeet (CMM) – 21.4 Mt (2) • Energian / resurssiensäästöhankkeet teollisuudessa – 14 Mt (11) • Energiateollisuus: turbiinien toiminnan tehokkuus (kaasu, vesivoima), CHP, teollisuuden jätekaasujen käyttö, teräs- ja alumiiniteollisuus • Kaukolämpöhankkeet – energiansäästö – 1.5 Mt (5)

12. Ongelmia JI hankkeiden kanssa • Institutionaaliset: JI hallinto ei toimi, epäselvyys kenen kanssa neuvotella Venäjän hallinnossa • Taloudelliset – transitio: pankkisektori, korruptio, sopimukset • Ongelmat venäläisen vastapuolen kanssa: dokumentointi voi tuoda esiin uusia ympäristöongelmia, luottokelpoisuusongelmat, ei tietotaitoa ulkomaisten partneria kanssa toimimisesta, omistussuhteiden muutokset, JI-rahan pienuus • Kilpailu: Ukrainan menestys • Miksi JI Venäjällä kuitenkin kiinnostaa? • Suuri potentiaali • VER:it, ERU:t halvempia kuin CER:it • Venäjä strategisesti tärkeä partneri • Maantieteellisesti lähempänä kuin monet CDM-maat • Olemassa olevat liiketoimintasuhteet

13. 3) Venäjän post-2012 politiikat

14. Venäjän positio - Poznan • G8 -50% 2050 mennessä – ’toivottava’ – ’желаемый’, mutta EI perusta päästöoikeuksien jakamiselle • Tehokkuus ja oikeudenmukaisuus • Kansalliset olosuhteet ja maiden todelliset kapasiteetit • Maaryhmien reformi • Sosiaaliset ja taloudelliset indikaattorit perustana • Kollektiivinen -25-40% 1990-2020 ’kohtuuton’ • ’Laillisesti sitovat’ taakat mahdollisia jos: • EI sanktioita • Mahdollista tarkistaa tavoitetta toteutuksen aikana • Tehokkaita kannustimia toteuttamiselle • Markkinaohjauskeinot: voi johtaa spekulaatioon

15. Talouskasvu ja päästöt • Miksi päästöt kasvavat? • Elintason parantuminen – sähkönkulutuksen kasvu • Vanhan sähköntuotantokapasiteetin ottaminen takaisin käyttöön • Siirtyminen kaasusta hiileen jonka hinta on vakaampi • Talouden energiatehokkuus on parantunut talousreformien ja modernisaation edetessä vähemmän kuin odotettiin • Putinin tavoite kaksinkertaistaa BKT 2000-2010 aikana – päästövähennykset voisivat hankaloittaa poliittisia kasvutavoitteita • Illarionovin alkuperäinen argumentti ratifiointikeskustelun aikana: monet asiantuntijat olivat eri mieltä mutta nyt enemmän kannatusta kun päästöt kasvavat • 45% venäläisistä ei ohjaisi verorahoja päästöjen vähentämiseen • Stage of development of economies -ajattelu

16. Muiden maiden osallistuminen • Kiotoa ei pidetä tehokkaan koska sen vaikutus globaaleihin päästöihin on pieni • Suurten päästäjien pitää olla mukana, myös kehitysmaiden • USA:n rooli tärkeä, pidetään samanarvoisena toimijana kuin Venäjä • G8 tärkeä toimija Venäjän kanssa neuvottelemisessa – Venäjä voisi tukea ilmasto-oppositiota G8:n sisällä mutta tuskin rikkoisin konsensusta

17. Venäjä globaalina toimijana • Venäjän arvovalta – Kremlissä halutaan saavuttaa NL:n kaltainen valta-asema – ’pullistelee’ ja näyttää että voi tehdä itsenäisiä päätöksiä - Georgia • Kioton ratifiointi hyvä esimerkki – Venäjä halusi huomiota ja näytti mihin pystyy • Tärkeää että Venäjän päätöksiä tukee analyysi, huonoja kokemuksia1990-luvulta kun hallinnolla ei ollut resursseja objektiiviseen analyysiin – joutui naurunalaiseksi eikä otettu vakavasti

18. Ilmastonmuutoksen vaikutukset • Usko että ei vain negatiivisia vaikutuksia, positiiviset vaikutukset hallitsevat keskustelua • myös IPCC ennustaa joitain positiivisia vaikutuksia Venäjälle: vähentynyt lämmityksen tarve, parantunut maatalouspotentiaali, pohjoiset meritiet, uusia öljy- ja kaasuesiintymiä paljastuu • Mutta nettohyötyminen vaatii sopeutumista • Myös negatiivisia vaikutuksia: metsäpalot, taudit, tulvat • Muutoksia harvaan asutetuilla pohjoisilla alueilla saatetaan pitää vähemmän tärkeinä

19. Kansalaismielipide & Skeptikot • Vahva skeptikkokeskustelu: ilmastonmuutos luonnollista vaihtelua, voidaan hidastaa muutoin kuin päästöjä vähentämällä • Teknologiausko: ongelmat voidaan ratkaista • Kansalaismielipide ei painosta: ilmasto ’hype’ ei ole saavuttanut Venäjän mediaa vaikka ihmiset uskovatkin että ilmastonmuutos on todellinen uhka • Kohentuva tietoisuus ongelmasta ei ole vielä politisoitunut – tätä halutaan hallinnossa välttää • Muita tärkeämpiä ongelmia, ilmastonmuutos ei ole akuutti ongelma

20. ’Kuuma ilma’ - pehmeä lasku? • ’Kuumaa ilmaa’ on pidetty ympäristöllisesti haitallisena Kioton pöytäkirjan vaikuttavuudelle • ’Banking’ – ylimääräiset päästöoikeudet voisivat antaa Venäjälle pehmeä laskun vaikka se hyväksyisikin mittavammilta näyttäviä päästövähennystavoitteita • Voiko ’kuumaa ilmaa’ teknisesti siirtää Kioton sopimuksesta post-Kioto sopimukseen? • Onko tämä hyväksyttävää? Entä kuinka kehitysmaat reagoisivat?

21. 4) Päätelmiä

22. JI ei ole poliittinen prioriteetti Venäjälle: öljyrahat, JI:n byrokratia, rahat yrityksille • MUTTA luultavasti hyväksyy joitain hankkeita – kaasuputki- ja suuret hankkeet dominoivat • Ilmastonmuutos marginaalinen asia Venäjälle – usko hyötyihin, ei kansalaispainostusta • Keskittyminen talouden kasvuun: ei poliittisesti hyväksyttävää että ilmastosopimus rajoittaisi • Kööpenhaminassa Venäjä vastahakoinen neuvottelukumppani • G8: Venäjä haluaa olla tärkeä kansainvälinen toimija • kestävä dialogi tarpeen jotta Venäjä pysyy mukana neuvotteluissa

23. Kiitos! Email: anna.korppoo@upi-fiia.fi