Elämää keskiajan kaupungissa

1. Elämää keskiajan kaupungissa

2. Kaupungit elpyivät • kaupungit elpyivät vaurastumisen ja väestön kasvun seurauksena • Kaupunkeja alkoi muodostua vanhoille kauppapaikoille sekä linnojen ja luostarien yhteyteen • kiinteä yhteys maaseutuun • kaupungit suht pieniä • hygienia huonoa, likavedet heitettiin kadulle • taudit levisivät: kolera, lavantauti, rutto

3. Musta surma • Musta surma levisi Eurooppaan 1347-53 • Pidettiin Jumalan rangaistuksena • "huonon ilman" aiheuttamaa • Syytettiin juutalaisia • Ruttoaikaa pahensi sään viileneminen 1300-luvun alussa ja siitä seuranneet katovuodet, nälänhädät sekä sodat • Arviolta kolmannes eli n. 25 milj. eurooppalaisista kuoli 1300-l. ruttoon • 1400-luvulle tultaessa Euroopan väkiluku oli kutistunut noin puoleen 1300-luvun alusta

4. Kaupungit kaupan keskuksia • kauppa ja rahatalous elpyivät kaupunkien myötä • tärkeitä kauppakaupunkeja Flanderiin ja Pohjois-Italian alueelle • manufaktuureja • Itämeren alueella hansaliitto • kauppasuhteet itään elvytettiin • tuotiin mausteita, silkkiä, norsunluuta • vietiin puuta, viljaa, rautaa, öljyä • Italiassa kehittyi pankkitoiminta ja osakeyhtiömalli • pankkikonttoreita ympäri Länsi-Eurooppaa • rahaa ei tarvinnut kantaa mukana

5. vahvat kaupungit ”pienoisvaltioita” • miten perustelet? • millaisia valtaoikeuksia porvaristolla oli? • porvarit valitsivat raatimiehet • maksoivat veroja • mahtisukuja, esim. Medicit Firenzessä, Ausburgissa Fuggerit

6. Keskiaikainen Tallinna • Keskiaikaista kaupunkia ympäröivät kivimuurit • Kaupunkiin pääsi vain porttien kautta • sairaat, rikolliset ja spitaaliset ajettiin kaupungin ulkopuolelle • Kaupungin hallinnollinen keskus oli raatihuone • Porvareilla oikeus valita raatimiehet • raatihuoneen tori keskeinen juhla- ja tapahtumapaikka • Keskiaikaisissa kaupungeissa talot olivat yleensä kapeita, korkeita ja ne sijaitsivat vieri vieressä tilanpuutteen vuoksi

7. Kaupungin asukkaita • käsityöläiset perustivat kiltoja ajamaan asioitaan • kilta valvoi työn laatua ja hintaa • kuoleman tapauksissa huolehtivat leskestä • koulutus mestari-kisälli-oppipoika-järjestelmän kautta • kaupungeissa mm. partureita, leipureita, pyöveleitä • pyöveli suoritti kuulustelun = kidutuksen • kunniaton, eli häpeässä • eli yhteisön ulkopuolella • usein parantajia • myös ilotaloja • suhtautuminen prostituutioon muuttui kielteisemmäksi

8. Oikeudenkäynti • kaupungit raateineen myös oikeudenkäyntipaikkoja • oikeus pohjasi tapoihin, kirjoitettu oikeus yleistyi keskiajalla • alettiin nimittää ammattituomareita • oikeudenkäynti tähtäsi tunnustukseen • tunnustus saatiin kiduttamalla • tunnustuksen jälkeen ei tarvittu todisteita • tunnustamatta kestänyt vapautettiin • Jumala osoitti totuuden; esim. vedessä kelluttaminen • rikollisuuden taustalla varallisuuserot ja kaupan lisääntyminen • rikollisuus yleistä, varsinkin kaupunkien ulkopuolella turvatonta • tuomiona ruumiin- ja kuolemanrangaistukset, häpeärangaistukset, vankeus tai sakot • esim. nenän puuttuminen viittasi siveysrikokseen • silpomista, ruoskimista, polttorangaistukset, sokaisu, roviolla polttaminen, mestaus, hirttäminen, elävältä hautaaminen (äidille, joka tappoi lapsensa) • kuolemanrangaistus seurasi mm. taposta, petoksesta, luonnonvastaisesta siveettömyydestä, kolmesta varastamisesta • teloitukset kansanjuhlia • rangaistus riippui tuomitun asemasta

9. Pukeutuminen • Keskiajalla puku merkitsi arvoaseman ja varallisuuden ilmaisemista. • Ylhäisillä tuli olla mahdollisimman kalliit vaatteet, turkiksia, purppuraa, kultaa, jalokiviä, jotta he erottuisivat joukosta. • Nuorella naimattomalla naisella löysä vyöllä sidottu mekko, miehellä lyhyt mekko sekä kaatiot.

10. Keskiajan ruoka • leipä kuului jokaiseen ateriaan • Tärkeimmät viljat, kaura, hirssi ja ohra, tehtiin puuroksi, syötiin maidon kanssa • mausteina hunaja, yrtit, suola harvinaisempaa • Kasvikunnasta saatiin perusruoka: pavut, herneet, juurikkaat, kaalit erityisesti köyhien ruokaa • Keskiajan resepteissä ei juuri lainkaan esiinny vihanneksia, vaikka kurkku, kyssäkaali, kurpitsa, salaatit ja yrtit tunnettiin. Sieniäkään ei esiinny, sillä niitä ei tunnettu vaan epäiltiin myrkyksi. • Sekä alku- että jälkiruoaksi syötiin kirsikoita, pähkinöitä, omenia, päärynöitä, luumuja, mulperipuun ja heisien marjoja sekä kastanjoita. • Lihasta syötiin nautaa, sikaa, lammasta ja lintuja. Eläimistä käytettiin aivan kaikki. Lihaa suolattiin, savustettiin, kuivattiin; silti säilyttäminen oli ongelma. • metsästäminen vain harvoille luvallista, metsästettiin salaa • Kalaa syötiin vesistöjen varsilla, lisäksi munia ja juustoja • Ei ollut perunaa, ei tomaattia, ei sokeria • juomana maito ja vesi, viini, olut ja sima (pilaantuneen ruuan maku piti saada huuhdeltua alas) • juominen runsasta

11. http://www.katajala.net/keskiaika/keskiaikaa_etsimassa/tallinna/interaktiivinen.htmhttp://www.katajala.net/keskiaika/keskiaikaa_etsimassa/tallinna/interaktiivinen.htm • http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.keskiaika.org/kirjasto/gastro/koriste2.gif&imgrefurl=http://www.keskiaika.org/kirjasto/gastro/talvi.html&h=185&w=126&sz=5&hl=fi&start=138&um=1&usg=__4rfQoGRL7MqFjSZnnxUiLMvOvgY=&tbnid=X5BO5bNTzC9vCM:&tbnh=102&tbnw=69&prev=/images%3Fq%3Dkeskiaika%26start%3D126%26ndsp%3D21%26um%3D1%26hl%3Dfi%26client%3Dfirefox-a%26rls%3Dorg.mozilla:fi:official%26sa%3DN • http://www.tieteessatapahtuu.fi/038/heikura.pdf