Puheaktiteoria (Speech Act Theory)

1. Puheaktiteoria (Speech Act Theory) Austin: How to Do Things with Words, 1962 Searle: Speech Acts, 1969 • Kielen käyttäminen on myös verbaalisia tekoja • Kielellisen kommunikaation perusyksikkönä puheakti

2. Puhumalla ihminen suorittaa teon: • “Mitä sinä teet?” kysymys • “Sulje ovi!” käsky • “Varo koiraa!” varoitus • “Avaisitko ikkunan?” pyyntö • “Kiitos avusta!” kiitos • “Anna anteeksi.” anteeksipyyntö • Puheakti ei ole sama kuin puhunnos • Puhunnoksen ja puheaktin suhde:

3. “Täällä on hämärää” • Järjestelmämerkitys: Paikassa, jossa puhuja on, on hämärää • Puhujan tarkoittama merkitys (ja kuulijan ymmärtämä) voi olla toteamus, käsky, (kysymys), varoitus, pyyntö, kiitos, anteeksipyyntö • Yhdellä puhunnoksella puhuja voi tehdä yhden tai useamman puheaktin.

4. Austin erotti • Konstatiivit: ilmaisut, jotka kuvaavat jotain, esittävät väitteen. • Performatiivit: ilmaisut, jotka sekä kuvaavat että esittävät jonkin teon. • Performatiivit saattavat sisältää performatiiviverbin: “Käsken teitä poistumaan välittomästi.” “Kiitän teitä kaikkia läsnäolosta.” “Neuvon sinua olemaan ensi kerralla varovaisempi.” Väitän, käsken, toivotan, julistan, lupaan, varoitan, tuomitsen… Pyysin sinua tulemaan huomenna -kuvaileva, ei pyyntö

5. Eksplisiittisissä performatiivi-ilmaisuissa tyypillisesti • Subj. 1. persoonassa • Puhuteltava 2. Persoonassa • Performatiiviverbi preesensissä • “täten” tai “hereby” • Suurin osa puheakteista ei sisällä ekspl. performatiivia • Kysymys, käsky ja kehotus kieliopillistuneet.

6. Viisi puhunnostyyppiä • Searle 1976: puheaktit suoritetaan viidellä peruspuhunnoksella/lausumalla: • Representatives • Esim. toteamukset, johtopäätökset • Directives • Puhuja haluaa kuulijan tekevän jotain • Commissives • Puhuja sitoutuu tekemään jotain: lupaus, uhkaus • Expressives • psyykkistä tilaa esittävät: kiitos, anteeksipyynto • Declarations • Väliton ‘institutionaalinen’ vaikutus: kaste, sodanjulistus

7. Puheaktin osat • Austinin mukaan puheaktin koostuu kolmesta osasta • Lokutiivinen akti (locutionary act) • Kielen sääntojen mukaisen ilmauksen muodostaminen,esim. kysymyslauseen. • Illokutiivinen akti (illocutionary act) • Akti, jonka sosiaalinen käytänto määrittelee • Esim. käskeminen puhunnoksella, jolla on siihen sosiaalisen konvention kautta yhdistetty ns. illokutiivinen sävy (illocutionary force). Puhujan käskylla tarkoitus saada kuulija tekemään tietty asia. • Perlokutiivinen akti (perlocutionary act) • Efekti, jonka puhujan lausuma aiheuttaa kuulijassa; myös ei-intentionaalinen; ei välttämättä saavuteta kielellisin keinoin.

8. Illokutiivisten sävyjen tulkinta vaatii vastaanottajalta kokonaistilanteen tajua, puhujan intentioiden tajuamista ja tulkintaa jne. Nämä tulevat taustatiedoista (tilanne- tiedosta, maailmantiedosta, kulttuuri- tiedosta…) Illokutiivisen sävyn muodostavat onnistumisehdot.

9. Onnistuneisuusehdot (Felicity Conditions) …onnistumisehdot, sopivuusehdot • Kuvaavat ja määrittävät puheaktien onnistunutta käyttoä. • Asteittaista: puheakti voi olla enemmän tai vähemmän onnistunut • Ehtoja muuhunkin kuin puhunnokseen: puhujaan, kuulijaan, tilanteeseen.

10. Yleiset onnistuneisuusehdot • On olemassa konventionaalinen toimintatapa, jolla on sovittu vaikutus.          Olosuhteet ja osallistujat asianmukaiset • Toimintapa toteutetaan oikein ja kokonaisuudessaan • Osallistujilla on usein oltava myos asiaankuuluvat intentiot, ajatukset ja tunteett. • Jos tapahtuman jalkeiset toiminnat on spesifioitu, osallistujat toimvat niiden mukaisesti.

11. Esimerkkina avioliittoon vihkiminen: • On olemassa avioliittoon vihkiminen, jonka seurauksena kaksi ihmista on naimisissa -Sulhanen ja morsian ovat ne henkilot, jotka ovat menossa naimisiin, ja papilla on valtuudet vihkiä. • Seremoniaa ja vihkikaavaa noudatetaan, pappi sanoo oikeat sanat eikä jätä mitään olennaista pois • Morsiuspari haluaa mennä naimisiin ja elää avioparina. aviopari elää yhdessä, perustaa perheen jne.

12. Onnistuneisuusehtojen alalaji on vilpittömyysehdot (sincerity conditions). Esim. Lupaus • “Lupaan tulla huomenna.” Puhujan taytyy vilpittömästi aikoa tulla. Samoin anteeksipyynnössä puhujan on vilpittömästi oltava pahoillaan.

13. Epäsuorat puheaktit • Suora puheakti: se miltä puheakti kirjaimellisesti näyttää. • Epäsuora puheakti: se minkä funktion kuulija voi päätellä tai arvata puhunnoksella olevan, vaikka puhunnos näyttää toisenlaiselta. Edellyttää kirjaimellisen merkityksen uskomista, ja siihen että epäsuoruus on poikkeamista tästä kirjaimellisesta merkityksestä.  Tule tänne! Voisitko tulla käväisemään täällä?

14. Lisäys (päivitys) puheakteihin Conditions for requesting (Searle 1975, in Saeed): • Preparatory condition: Kuulija kykenee tekemaan teon A • Sincerity condition: Puhujaa haluaa etta kuulija tekee A:n • Propositional condition: Puhuja predikoi kuulijan tulevan teon A. • Essential condition: Kelpaa puhujan yritykseksi saada kuulija tekemaan A. Kuulija joko toimii tai ei. -epäsuorat puheaktit toimivat, jos ne kohdistuvat joihinkin em. ehdoista.

15. a. Can you pass the salt? b. I wish you wouldn’t do that. c. Aren’t you going to eat your cereal? • Kaikki ovat pyyntoja, vaikka eivät imperatiivimuotoisia. A: preparatory: onko kuulija kykenevä? B: sincerity: haluaako puhuja teon A? C: propositional: puhuja ilmaisee tulevan teon A.

16. Kohteliaisuusstrategia Kasvojen säilyttäminen; puhuja antaa kuulijalle liikkumatilaa, esim. luontevan mahdollisuuden kieltäytyä. • Epäsuoralla kielenkäytollä vältetään toisen kasvojen uhkaamista.  • Voidaan aloittaa kiellot esim. No/no joo mut pehmentämään kieltoa.