1 / 18

TÄHTITIETEELLISIÄ NIMITYKSIÄ

TÄHTITIETEELLISIÄ NIMITYKSIÄ. ETÄISYYS- JA KULMAYKSIKÖT etäisyyden perusyksikkö on tähtitieteellinen yksikkö TY (AU) Maan keskietäisyys Auringosta on 1AU=1,4959x108 km 1 parsek (pc)=206265 TY = 3,26 valovuotta

hiroko
Download Presentation

TÄHTITIETEELLISIÄ NIMITYKSIÄ

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. TÄHTITIETEELLISIÄ NIMITYKSIÄ ETÄISYYS- JA KULMAYKSIKÖT • etäisyyden perusyksikkö on tähtitieteellinen yksikkö TY (AU) • Maan keskietäisyys Auringosta on 1AU=1,4959x108 km • 1 parsek (pc)=206265 TY = 3,26 valovuotta • parsek on se etäisyys josta TY:n mittainen jana näkyy yhden kaarisekunnin kulmassa • käytetään yksiköitä kpc (kiloparsek) ja Mpc (megaparsek) • valovuosi (ly) on valon vuodessa kulkema matka 9,46x10^12km = 0,3066 pc • kulmayksiköt 1º= 60’ = 3600’’ Kuu ja Aurinko näkyvät Maahan noin 0,5 asteen suuruisessa kulmassa • radiaani on kulma, jossa ympyrän säteen pituinen kehän osa näkyy keskipisteestä • 1 rad = 57,3 astetta

  2. LUETTELOLYHENTEITÄ • α ,alfa, rektaskensio: ilmoittaa tähden ’pituusasteen’ taivaanpallolla, suunta on itään kevättasauspisteestä tunteina, minuutteina ja sekunteina • δ ,delta, deklinaatio: ilmoittaa tähden ’leveysasteen’ eli korkeuden taivaanpallolla, päiväntasaajalta asteina etelään ja pohjoisee • θ,thetta, tähtiaika: tähtitaivaan näennäiseen kiertoon perustuva aikajärjestelmä • γ ,Oinaan merkki: Maan ratatason ja taivaanpallon ekvaattorin leikkauspiste • mag, m, magnitudi: kohteen kirkkaus

  3. Planeettojen symbolit • Merkurius Venus Maa Mars ♀ ♂ • Jupiter Saturnus Uranus • Neptunus Pluto Aurinko • Plutoa ei pidetä enää planeettana.

  4. FOTOMETRISIÄ KÄSITTEITÄ • visuaalinen magnitudi m - vastaa ihmissilmän herkkyysjakaumaa - Maan päällä havaittu kirkkaus, ilmoitetaan suuruusluokkina 1,…,6 - perustuu ihmissilmän reagointikykyyn - yksi magnitudi merkitsee 2,5- kertaista eroa kirkkaudessa • absoluuttinen magnitudi M - tähtien etäisyydet otettu huomioon - määritellään tähden näennäisenä magnitudina jos tähti olisi 10 pc etisyydellä • luminositeetti - tähden todellinen kirkkaus, säteilyteho • aldebo - kuvaa pinnan heijastuskykyä

  5. TÄHTITAIVAS • 88 tähtikuviota, nimet pääosin Välimeren maista • eläinrata, tähdistöt joiden kautta Aurinko kulkee vuoden aikana (12 horoskooppimerkkiä ja Käärmeenkantaja) • astrologian eläinradan merkit 30 asteen sektoreita, jotka eivät liity tähdistöihin • kartoissa käytetään tähdistöistä kolmikirjaimisia lyhenteitä • tähdet nimetään joko kreikkalaisin kirjaimin tai numeroin, joillakin on lisänimi

  6. TÄHTIMERKIT • Totutut päivämäärät Tilanne oikealla tähtitaivaalla • 22.11. - 21.12. Jousimies 20.12. - 20.1. • 22.12. - 19.1. Kauris 21.1. - 16.2. • 20.1. - 18.2. Vesimies 17.2. - 12.3. • 19.2. - 20.3. Kalat 13.3. - 17.4. • 21.3. - 19.4. Oinas 18.4. - 13.5. • 20.4. - 20.5. Härkä 14.5. - 20.6. • 21.5. - 21.6. Kaksoset 21.6. - 20.7. • 22.6. - 22.7. Rapu 21.7. - 10.8. • 23.7. - 22.8. Leijona 11.8. - 16.9. • 23.8. - 22.9. Neitsyt 17.9. - 30.10 • 23.9. - 23.10. Vaaka 31.10. - 22.11. • 24.10. – 21.11. Skorpioni 23.11. – 29.11. • Käärmeenkantaja 30.11.-.19.12.

  7. TAIVAANPALLO • kuviteltu pallopinta jonka pinnalla tähdet näyttävät sijaitsevan • taivaanpallon akseli määräytyy Maan pyörimisakselin mukaan • taivaannapa: taivaanpallon pohjoisnapa • zeniitti: suoraan katsojan yläpuolella oleva taivaanpallon piste • meridiaani: taivaannavasta zeniitin kautta etelään kulkeva kaariviiva • kulminaatio: tähtitaivaan kohde on täsmälleen etelämeridiaanin suunnassa havaitsijasta

  8. LIIKE Planeetat ja kuut • rataliike: -kiertoliike Auringon ympäri, vastapäivään katsottuna pohjoisnavan yltä - periheli = radan lähin piste - apheli = radan etäisin piste • ulkoplaneetat: - konjunktio: planeetta täsmälleen samassa suunnassa kuin Aurinko Maasta katsottuna - oppositio: planeetta on täsmälleen vastakkaisella puolella kuin Aurinko • sisäplaneetat: - yläkonjunktio: planeetta Auringon takana - alakonjunktio: planeetta Maan ja Auringon välissä - suurin itäinen elongaatio: planeetta näyttää Maasta katsottuna olevan kauimpana Auringosta itään - suurin läntinen elongaatio: : planeetta näyttää Maasta katsottuna olevan kauimpana Auringosta länteen

  9. sideerinen kiertoaika: - kiertoaika tähtien suhteen, käytetään taulukoissa • synodinen kiertoaika: - kahden peräkkäisen opposition tai alakonjunktion välinen aika tai yleensä aikaväli, jonka jälkeen kahden planeetan asema toistuu • pyörimisliike: - kiertoliike oman akselin ympäri - suurin osa planeetoista kiertää vastapäivään - poikkeus on esim. Venus, retrogradinen liike • ylikulku: - Merkuriuksen tai Venuksen kulku Auringon editse, harvinaisia (Merkurius 7.5.2003, 8.11.2006, Venus 8.6.2004, 6.6.2012) • tähdenpeitto: - Kuu tai planeetta kulkee tähden editse

  10. RATAELEMENTIT - ω ,perihelin pituus, missä suunnassa periheli on - t, periheliaika, milloin planeetta viimeksi oli lähimpänä Aurinkoa • rataelementit muuttuvat koko ajan muiden planeettojen häiriöiden vaikutuksesta • määrittävät planeetan radan muodon ja suunnan sekä sijainnin - a, isoakselin puolikas, ellipsiradan pisimmän halkaisijan puolikas - e, eksentrisyys, ellipsin litistyneisyys - i, inklinaatio, rataellipsin ja Maan ratatason välinen kulma - Ω ,omega, nousevan solmun pituus, suunta jossa planeetta nousee Maan ratatason yläpuolelle

  11. TÄHTIEN PAIKKOJA MUUTTAVAT TEKIJÄT • prekessio: - Maan akseli ei pysy paikallaan vaan kiertää ympyrää, n.26000 vuotta / kierros • nutaatio: - Kuun liike aiheuttaa häiriöitä Maan akselin suuntaan, Kuu on taivaalla samalla kohdin 18,6 vuoden välein • parallaksi: - Maan vuotuisesta liikkeestä johtuen tähtien paikat taivaalla muuttuvat taustatähtien suhteen

  12. HAVAINTOVÄLINEET • objektiivi: - kiikarissa tai kaukoputkessa valoa keräävä osa, linssi tai peili - mitä suurempi objektiivi sitä enemmän se kerää valoa ja sitä suurempi on erotuskyky - objektiivin halkaisija on kaukoputken tärkein kuvan laatua kuvaava mitta • erotuskyky: - kuinka lähellä toisiaan olevat kohteet erottuvat erillisinä (kulmamitoissa) - suurennusta kasvattamalla ei voida korvata erotuskykyä • polttoväli: - kuvan etäisyys objektiivista - mitä pitempi objektiivin polttoväli sitä suurempi suurennus ja aukkosuhde • okulaari: - polttotason lähelle asetettava linssi - mitä suurempi on okulaarin polttoväli, sitä pienempi on suurennus • suurennus: - objektiivin polttoväli jaettuna okulaarin polttovälillä - suurennusta muutetaan vaihtamalla okulaaria

  13. aukkosuhde: - objektiivin polttoväli jaettuna objektiivin halkaisijalla, merkitään esim. f/5 - suuri aukkosuhde: teoriassa näkökenttä on kirkkaampi ja suurempi, tähtiä katsottaessa aukkosuhteella ei ole merkitystä • lähtöpupilli: - okulaarin polttoväli jaettuna aukkosuhteella - okulaarin muodostaman objektiivin kuvan läpimitta - jos lähtöpupilli on silmän pupillia pienempi, taivaan kuvaa on vaikea löytää okulaarista • Kaukoputkessa on lisäksi etsin , jolla kohde etsitään ja jalusta, jonka on syytä olla tukeva. Putki liikkuu akselien varassa. • Linssikaukoputkea katsotaan päästä, putki on pitkä. Tyyppejä ovat Kepler ja Galilei. Peilikaukoputkea katsotaan sivulta. Putki on lyhyt ja paksu. Tyyppejä ovat Newton, Schmidt- Cassegrain, Maksutov. • Kiikarissa oleva numerosarja ilmaisee suurennuksen ja objektiivin halkaisijan. Esim. 7 X 50, suurennus on 7 ja objektiivin halkaisija on 50 mm.

  14. SPEKTRIT • Spektri syntyy valolähteen lähettämistä erilaisista viivoista. Eri väreillä on eri aallonpituus. -jatkuva spektri, viivat tiheässä tai niin leveitä ettei aukkoja näy -emissiospektri, syntyy erilaisista viivoista -absorptiospektri, kulkiessaan väliaineen läpi valosta imeytyy osia pois

  15. MITÄ ERI AALLONPITUUKSILLA HAVAITAAN radioaallot -tähtienvälinen aine, elektronit, varautunut kaasu infrapuna -molekyylipilvet, tähdet näkyvä valo ultravioletti -kuumat tähdet röntgenaallot -kuuman kaasun liike gamma- aallot -alkeishiukkasten törmäykset Kohde näyttää eri aallonpituuksilla erilaiselta, esim. galakseista tulee kaikkia aallonpituuksia. Andromedan galaksi näkyvän valon, radioaalto ja röntgenkuvana.

  16. KOHTEIDEN NÄKYMINEN • paljain silmin 6- 6,5 m • kiikari 8- 9 m • 10 cm kaukoputki 12,5 m • 15 cm kaukoputki 13,5 m • 20 cm kaukoputki 15 m • 5 m kaukoputki, valokuva 24 m • Hubble 28 m • HAVAINNOT KÄYTÄNNÖSSÄ - hanki tähtikartta - opettele kartan käyttö, pään päällä ilmansuunnat paikalleen - opettele muutama tähtikuvio, joista jatkat tähtihyppelyllä - punainen valo (taskulamppu, LED) - aloittelijalle kiikari on kaukoputkea helpompi apuväline - etsi sopiva paikka, kukkula, pelto, jää, josta näkyy laaja alue - kamera ja diafilmi - tarkkaile Kuuta sen ollessa noin puolikkaana, täysikuu on kiikarilla liian kirkas eivätkä korkeuserot näy

  17. Tähtitaivas

  18. Taivas tänään klo 14.

More Related