Atlas-ti tutkimusaineiston analyysiohjelma

1. Atlas-titutkimusaineiston analyysiohjelma http://www.atlasti.de/http://www.atlasti.de/download.htm

2. esityksen rakenne • ohjelman kehittäjät ja ideologia • käyttömahdollisuudet • kehittämissyklit – seuraava versio • millaisille aineistoille ohjelma ”sopii” • formaalista…ei-formaaliin • democase

3. ohjelman kehittäjät ja ideologia • Thomas Muhr, Scientific Software development Berlin • Aikaisemmin myynnissä suoraan kehittäjien toimesta, nyk. Scholari /UK • Keskustelupalsta toimii edelleen ja toimii käyttäjien tukena • tutkijoiden työväline, jota kehitetään koko ajan

4. käyttömahdollisuudet • kirjallinen teksti • ääni • kuva • em. kombinaatiot

5. Really Rich Text with embedded objects (Excel, PowerPoint, videos, etc) and live links • In-context editing of Excel tables and other embedded objects (see below) • Shared documents: live editing and synchronization of ALL projects • Direct use of Word, WordPerfect, Write, Works, HTML (as in WordPad) • Password protection on project level • Full XML export • Efficient data compression resulting in very small projects • Enhanced search & retrieve • Object Crawler • Content analysis: improved Word Cruncher with GREP based stop list and Excel export • Fully interactive margin • Network: semantic coloring • Network: cooccurring codes import • Semantic and Hyper-Link Browsers • Powerful document management • Enhanced user interface • Document x Attribute table import and export • Pattern (GREP) based object filters • Auto conversion of old texts ("hard-wired" line feeds) seuraava versio • tulossa uusi versio, jossa erilaisten aineistojen yhdistelymahdollisuudet kasvavat entisestään

6. millaisille aineistoille ohjelma sopii • paljon tai vähän – ei väliä • jos haluaa kokeilla, muuttaa ja aloittaa vaikka alusta • kun mielesi tekee aloittaa kynällä ja paperilla tai KELTAISILLA LAPUILLA

7. formaalista ei-formaaliin • ohjelmassa on olemassa automaattikoodaus (”etsi sana ja kerro, missä yhteydessä se on miten monta kertaa se esiintyy) • ohjelma sallii tutkijan käyttää kaikkia mielikuvituksen sallimia variaatioita

8. Hermeneuttinen yksikkö • uuden tutkimusprojektin myötä luodaan uusi HU • siihen sisältyvät kaikki mahdolliset käytettävät aineistot • kirjallisia aineistoja kutsutaan primaariteksteiksi • kun tekstejä on alettu analysoida, niitä ei saa enää muuttaa

9. koodaus • rakenteiden koodaus • ~teemat, ~syyt/selitykset, ~suhteet, ~teoreettiset rakenteet • tutkija esittää koko ajan kysymyksiä, joihin aineisto vastaa • primaariteksti koodataan • uusi koodi (käydään läpi aineistoa ja luodaan työn edetessä koodeja) • in-vivo-koodi (valitaan koodiksi kyseinen tekstialue sellaisenaan, koodi=maalattu alue) • aikaisemmin käytetyllä koodilla koodaaminen • pikakoodaus (valitaan ensin koodilistasta koodi ja sen jälkeen alue, joka vastaa ko. koodia) • automaattinen koodaus (etsi –toiminto) • vapaat koodit ovat uusia koodeja, joilla ei ole vielä linkkiä tekstiin – jäsentävät analyysiä uudella käsitteellä {0-0} merkkinä siitä, että ei ole kiinni tekstissä, vielä

10. Koodauksen korjaaminen • ohjelma mahdollistaa loputtoman koodauksen tarkentamisen ja korjaamisen • koodeja voidaan poistaa, segmenttiä laajentaa tai supistaa jne. • koodattuja alueita voidaan myös yhdistää uuden ja paremmin kuvaavan koodin alle

11. Koodiperheet • koodeista voi laatia myös ns. koodiperheitä • saman yläkäsitteen alle kootaan useampia promaarikoodeja • sama on toteutettavissa myös verkostokuvaajalla, jossa tutkija tekee verkostomaista ja samalla hierarkista kuvaa primaarikäsitteistä ja eri tasoisista yläkäsitteistä

12. Primaarikoodeista teoreettisiin/käsitteellisiin koodeihin • primaarikoodit ovat aina suoraan aineistossa kiinni (kategorioita) • tutkija työstää aineistoaan siten, että primaarikoodeista muodostuu substantiivisia koodeja (koodiperheitä) • substantiivisten koodien työstäminen synnyttää teoreettiset koodit (ydinkäsitteitä)

13. memoing • memoing – muistiinpanojen tekeminen • ideat • älyn väläykset koodauksen keskellä • mahdollisuus tehdä joko irrallaan olevia muistiinpanoja tai memoja, jotka liittyvät linkillä tiettyyn kohtaan aineistoa • memoeditori ja liittäminen linkillä osaksi analyysiä

14. Koodien väliset suhteet • verkostoilla voidaan kuvata koodien välisiä suhteita • käytettävissä ovat: • liittyminen toisiinsa • olla osa • aiheuttaa • vastakohta • olla yhtä kuin • olla ominaisuus

15. toiminnallisuuden rajattomuus • kaikkea koodattua voidaan hakea esiin erilaisin listoin ja tulostein • kaikki ”analyysirakennelmat” ovat palautettavissa aina perusdataan • kaikelle voi luoda kuvallisen ilmaisun • aineistosta voi aina ottaa esimerkkejä tekstieditoriin ja siten siirtää sen osaksi raporttia

16. democase • suomalaisen kodin kalustus • tutkimustehtävä: miten suomalaisen perheen huoneiden kalustus on saatu aikaan? • haastateltu äitiä, joka kertoi tarinan • kirjoitettu osa tekstistä näkyviin

17. Olemme hankkineet huonekaluja näiden vuosikymmenien aikana aina sitä mukaa kun tarvetta on ilmennyt. Silloin kun lähdin ensimmäistä kertaa kotoa opiskelemaan ja rahaa ei ollut ollenkaan, äiti antoi mukaani uuteen asuntooni laverisängyn, yöpöydän ja keittiöön kaksi tuolia ja pienen pyöreän ruokapöydän. Sitten ostin melkein heti sohvan ja nojatuolin. Ostin ne kyllä käytettyinä, mutta ne tuntuivat omilta. Tarvitsin myös olohuoneeseen telkkarin alle pöydän. Sen sain kätevästi naapurista, sillä he olivat muuttamassa toiseen asuntoon ja he olisivat heittäneet vanhan pöydän pois. Sain pelastettua sen pihan roskiksen vierestä. Siitä tuli ihan hyvä kun maalasin sen uudelleen. Ihan uutta olemme ostaneet vasta mentyämme naimisiin. Nyt olemme asuneet perheemme kanssa tässä talossa jo kymmenen vuotta. Olemme käyneet monta kertaa huonekalukaupassa, sillä aina kun lapsia on syntynyt on ollut mukava ostaa jokaiselle jotain uutta vanhan ja perittyjen huonekalujen lisäksi. Meillä on kolme tyttöä ja he ovat nyt murrosikäisiä. Vanhimmalla on huoneessaan kerrossänky, jonka olemme saaneet tuttavilta jo kymmenkunta vuotta sitten. Keskimmäinen tyttäremme nukkuu entisen parisänkymme puolikkaassa ja toinen puolikas on nuorimmaisellamme. Vierashuoneessa on sitten ihan uusi vuode, jonka ostimme tänä jouluna kun mummo tuli kylään. Hänelle piti oikeastaan yrittää näyttää, että meillä on taas varaa ostaa jotain kaunista ja mukavaa. Äitini on ollut huolissaan siitä, että rahamme eivät riitä ja se olisi vielä puuttunut, että hän olisi tuonut omia huonekalujaan tänne meille. Jokainen tyttäremme harrastaa jotain ja siksi he tarvitsevat monenlaista huoneissaan. Kaikilla on tietysti kirjoituspöytä ja työtuoli. Nuorin halusi välttämättä ottaa käyttöönsä kellarista isoisän tekemän vanhan kirjoituslipaston. Mieheni kunnosti sen hiomalla pinnat ja lakkaamalla koko rungon uudelleen. Meillä on melko suuri olohuone, johon halusimme näyttävät huonekalut. Hankimme viitisen vuotta sitten hienon kaluston, mutta sitten miehelleni tuli taloudellisia ongelmia yrityksensä kanssa emmekä selvinneet osamaksuista. Sen sohvakaluston menetimme melkein heti kun liikkeen miehet tulivat ja hakivat sen pois. Nyt meillä on tuolla noita säkkituoleja ja sitten SPR:n kirpputorilta saatuja vanhoja nojatuoleja, joita olen yrittänyt vähän uudistaa laittamalla niihin kirkkaan väriset kangashuput päälle. Keittiössä sitten tietysti pitää olla melkoisen kokoinen ruokapöytä kun kaikki lapset ja heidän kaverinsakin aika ajoin ovat iltateellä kanssamme. Pöytä on puinen ja sitten tuolit ovat tuollaisia keveitä muovisia muovituoleja. Samoja muuten kuin ulkona meillä on noita vihreitä muovituoleja tuossa ikkunan edessä patiolla.

18. kysymyksiä • Mitä huonekaluja perheellä on? • Millaisessa kunnossa huonekalut ovat? • Mistä huonekalut ovat tulleet? • Millaisia aikakausia perheessä on ollut ja miten ne ovat näkyneet huonekaluissa? • Millainen ”suhde” perheellä on huonekaluihinsa

19. mahdollisia ”johtolankoja” • aikaperspektiivi • ketkä ovat toimineet • aktiivinen vai passiivinen suhde huonekaluihin • raha/arvo ja omistaminen