Television Historia ja lajityypit

1. Television Historia ja lajityypit

2. Tutkimuksellisia näkökohtia • Primäärimateriaali puuttuu alkuvuosikymmeniltä lähes kokonaan • Myös sekundaarimateriaali on monelta osin heikosti saatavilla • Varsinkin levityksen osalta televisio on vielä vahvemmin teknologiasidonnainen media kuin elokuva • Osittain teknisistä syistä johtuen valtiollinen ja kansainvälinen kontrolli on ollut välttämätöntä • Yhteiskunnallinen merkitys vielä suurempi kuin elokuvan • Kysymys kaupallisuudesta ja julkisen palvelun tehtävistä on aina ollut vahvasti esillä • Television kulttuurinen arvostus on ollut heikompi kuin elokuvan • Televisioestetiikan arvostus ja tutkimus on edennyt hitaasti

3. Tärkeitä keksintöjä • Samuel F.B. Morse: Telegraph (1843 ) • Alexander Bain: Copy-telegraph (1843, fax-laitteen edelläkävijä) • Alexander Graham Bell: äänen siirtäminen sähköisesti (1876) → puhelin • Willoughby Smith & Joseph May: seleniumin sähkönjohtokyky vaihtelee valaistuksen mukaan (1873) → ajatus kuvien siirtämisestä sähköisesti • Constantine Perskyi: käyttää nimitystä television luennoidessaan Pariisissa 1900 pidetyssä sähkö-konferenssissa seleenin magneettisista ominaisuuksista • Archibald Swinton: katodisädeputken idea (1908) → kuvansiirto pelkästään sähköisin menetelmin toteutettavissa • Useita kokeiluja sähköisessä kuvansiirrossa (1909)

4. Radiotoiminnan institutionaaliset rakenteet • Kansalliset toimintamallit • Kaupalliset verkkoryhmät (USA) • Keskitetty valtiollinen järjestelmä (BBC) • Ideologisesti kontrolloitu valtiollinen järjestelmä (SNTL) • Paikallisradiot • Lähestulkoon anarkistinen tilanne radioaalloilla pakottaa valtiollisen kontrollin toteuttamiseen kansallisella tasolla 1920 luvun alussa • Jotkut paikallisradiot jatkavat epävarmaa olemassaoloaan • Poliittinen ja teknologinen kehitys mahdollistaa paikallisradiotoiminnan uudelleentulemisen 1980-luvulla • Merirosvoradiot 1960-luvulla

5. Radiotoiminnan alku Yhdysvalloissa • Westinghouse Electric perustaa KDKA radioaseman 1920 • KDKA:n menestys johtaa radioasemien määrään nopeaan kasvuun • Toimilupia jaetaan surutta: kolmessa vuodessa melkein 600 asemaa + 15000 radioamatööriä → kaaos radioaalloilla • Kilpailijoita yritetään hukuttaa käyttämällä aina vain voimakkaampia lähettimiä • Sananvapaus vs. anarkia -asetelma • 1922 toimilupien myöntämistä rajoitetaan

6. Verkkoryhmät (networks) • Tuottavat ohjelmia tai hankkivat oikeuksia niihin • Levittävät ohjelmia radioasemien verkoston kautta • Tarjoavat hajautetun mutta tasalaatuisen ja aikataulunmukaisen lähetystoiminnan • Takaavat hallitut kustannukset ohjelmatuotannolle • Mahdollistavat tehokkaan levityksen ja massayleisön tavoitettavuuden • Maksavat paikallisille asemille suhteessa markkinoiden kokoon (station compensation)

7. Yhdysvaltalaiset verkkoryhmät • National Broadcasting Company (NBC, 1926). Johtaja: ’General’ David Sarnoff. Taustayhtiö: Radio Corporation of America (RCA) • Columbia Broadcasting System (CBS, 1928). Johtaja: William S. Paley • American Broadcasting Company (ABC, syntyy kun NBC jaetaan antitrustilain perusteella kahteen osaan, 1943-1955). Perustaja; Edward Noble • DuMont Network (1946-1956) Johtaja: Allen B DuMont • Fox (1985) Johtaja: Rupert Murdoch

8. Julkiset tehtävät ja kaupalliset intressit • Radioyhtiöillä määrätään julkisen palvelun velvoitteita (general public serviceduties) • Valvova elin: Federal Communication Commission (FCC) • Sponsored ja sustaining programs -erottelu (jälkimmäiset kulttuuria, valistusta ja informaatiota) • Aluksi kukin ohjelma tyypillisesti yhden yrityksen sponsoroima • Eri kohderyhmille suunnatut ohjelmaformaatit alkavat muotoutua 1930-luvulla • 1950-luvulla DuMont alkaa myydä mainostaukoja useille yrityksille

9. John Reithin (BBC:n pitkäaikainen johtaja) ihanteet • ”Broadcasting is a servant of culture.” • “As we conceive it, our responsibility is to carry out into the greatest possible number of homes everything that is best in every department of human knowledge, endeavour or achievement” • Päämäärät: informoida, valistaa, viihdyttää

10. Reith’n käsitys yleisradiotoiminnasta Yleisradioyhtiön pitäisi • lähettää ohjelmaa kaikilla maan asukkaille, jotka vain haluavat kuunnella • ylläpitää korkeaa tasoa • olla monopoliasemassa • saada rahoituksensa lupamaksuista • olla institutionaalisesti ja toimituksellisesti itsenäinen sekä taloudellisista intresseistä että valtiovallasta

11. Ensimmäiset TV-demonstraatiot • Charles Francis Jenkinsin demonstraatio toimittajille General Electric Companyn ja Westinghousen suojissa 1923 • John Logie Bairdin elektromekaanisen laitteen kolmi-viikkoinen esittely Lontoon Selfridge-tavaratalossa 1925 • Westinghouse Electric: ”radio-movies” demonstraatio KDKA radioasemalta 1928 • Dr. Vladimir K Zworykin 1929 esittelee patentoimaansa kinescopea asiantuntijoille. • Zworykinin iconoscopessa kukin kuva jaettiin välkkeen poistamiseksi kahteen vuoroon nähtävään kenttään • RCA demonstraatio New Yorkin maailmannäyttelyssä 1939

12. Ensimmäiset tv-lähetykset Euroopassa • Saksa • Olympialaisten televisiointi 1936 (180 juovaa) • Myydään vain muutama Volksfernsehen • Lähetyksiä myös sodan aikana (441 juovaa) • Britannia • BBC:n televisiolähetyksiä Alexandra Palacesta Lontoon liepeiltä 1936-39 (405 juovaa) • Vaihtelevaa ohjelmistoa kahden erillisen tunnin ajan arkipäivinä • Vastaanottimet olivat kalliita ja vain muutamia tuhansia myytiin • Toimintaa keskeytyy sodan ajaksi

13. BBC:n sotaa edeltänyttä ohjelmistoa • Visailuja • Musiikki- ja revyynumeroita • Krikettiä ja nyrkkeilyotteluita • Studioiden ulkopuolisia lähetyksiä • Draamaa Shakespearesta, Shawsta ja Cowardista kevyeen viihteeseen • Erityislähetyksiä • Yrjö VI:n kruunajaiset • Neville Chamberlainin paluu Münchenistä