Talvisota:

1. Talvisota: • Neuvostojoukkojen hyökkäys alkaa 30.11.1939 • Joulukuussa toiselta viikolta alkaen ensimmäiset torjuntavoitot • Uuden vuoden aikaan alkaa hieman hiljaisempi vaihe, Neuvostoliitto kerää lisävoimia • Helmikuussa alkaa voimakas hyökkäys Kannaksella. • 13.3.1940 aseleposopimus voimaan • Ilmeisesti Stalin haluaa välttää arvovaltatappion ja pelkää länsivaltojen tulevan Suomen avuksi, kun jäät sulavat • Toisaalta Stalin pystyi tekemään joten kuten kunniakkaan rauhan, kun Viipuri oli vallattu

2. Välirauhan ehdot 1940: • Karjalan kannaksen menettäminen (sama raja kuin nykyisin) • Hankoniemi vuokralle 30 vuodeksi (Neuvostoliiton tukikohdaksi)

3. Välirauhan aika 14.3.1940 – 24.6.1941 • Alusta asti suomalaisilla se käsitys, että rauha oli ”välirauha”. Useimmat pelkäsivät ja odottivat Neuvostoliiton uutta hyökkäystä • Neuvostoliiton suhtautuminen Suomeen oli vähintäänkin pelottavaa: - Enson teollisuusalueen kohdalla rajan ”tarkistus” • Yli 100 rajaloukkausta • ”Kalevan” alas ampuminen Suomenlahdella • Ulkopolitiikassaan Neuvostoliitto oli myös ankara; Se varoitti Ruotsia ryhtymästä mihinkään yhteistyöhön Suomen kanssa. Suomelle huomautettiin, että liitto Ruotsin kanssa olisi rauhansopimuksen rikkomista • Syksyllä 1940 Molotov kävi Berliinissä, ja pyysi saada ”Hoitaa Suomen asia loppuun”. Hitler kielsi.

4. Saksan kumppaniksi: • Alkusyksystä 1940 Saksa alkoi osoittaa kiinnostusta Suomen suuntaan. • Yhteistyö Saksan kanssa alkoi asehankintasopimusten ja kauttakulkusopimusten kautta. • Saksasta hankittiin mm. Pommituskoneita ja tykistöä • Saksalaiset saivat luvan kulkea Pohjois-Suomen halki Norjaan • Lisäksi sovittiin viljatoimituksista Suomeen • Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteistyö nousi esille loppusyksyllä ja talvella. Suomelta kysyttiin kantaa tilanteessa että Saksa ja Neuvostoliitto joutuvat sotaan (Hitlerillä oli jo pöytälaatikossa Barbarossa – suunnitelma) • Yhteistyö-neuvotteluissa Suomea edustivat sotilashenkilöt, eivät poliitikot. Näin yhteistyö ei rakentunut poliittisen liittosopimuksen pohjalle, vaan sotilaallisen yhteistyön varaan. • Toukokuussa 1941 Suomelle vihdoin esiteltiin Barbarossa-suunnitelma pääpiirteissään. Nyt Suomikin alkoi valmistautua sotaan • Kesäkuussa 200 000 saksalaista saapui Lappiin. Lisäksi Suomeen tuli lento- ja laivasto-osastoja.

5. Miksi? • Suomen yhteistyö Saksan kanssa perustui seuraaviin näkökohtiin: • Suomen lähialueilla vain Ruotsi oli säilyttänyt itsenäisyytensä, muut oli vallattu. Valitettavasti Ruotsikaan ei pystynyt tukemaan meitä (Stalinin ulkopolitiikka!) • Ranska oli vallattu kesällä 1940 ja Britit hätää kärsimässä. Apua ei siis voitu saada länsimaistakaan • Neuvostoliiton ulkopolitiikka oli niin aggressiivista, että jostakin oli tukea saatava • Saksa ei suinkaan ollut mieluisa ratkaisu, valtaosa Suomen poliitikoista oli skandinaavisen yhteistyön kannalla, ja esim. presidentti Rytillä oli läheiset suhteet Iso-Britanniaan - Tilanne siis suureksi osaksi pakon sanelema! - Suurin osa suomalaisista oli kuitenkin myös sitä mieltä, että mahdollinen uusi sota Saksan rinnalla pitäisi hyödyntää valtaamalla talvisodan menetykset takaisin - Edelleen, osa kannatti ns. Suur-Suomen luomista, mikä tuskin on kovin hyväksyttävää

6. Jatkosota – Suomen syytä vai ei ? - Suomen armeija puolustusryhmityksessä 25.6. Hyökkäys vasta 10.7. + Suomi hyökkääjänä heinä- joulukuussa 1941 - Neuvostoliitto aggressiivinen välirauhan aikana + Lapissa Saksan joukkoja - Suomi eristyksissä, yritti hakea turvaa mm. Ruotsista + Suursuomiaate +Asehankinnat ja kauttakulkusopimukset - NL pommitti Suomea ensimmäisenä 25.6. Eteneminen vanhojen rajojen yli osoittaa Suur-Suomen olleen useiden suomalaisten tavoitteena - Suomen ja Saksan välillä ei liittosopimusta Ajopuuteoria: Suomi ajautui sotaan ilman omaa syytään Koskiveneteoria: Suomi ohjasi itseään kohti Saksan kainaloa

7. Jatkosodan vaiheita: • Hitlerin hyökkäys 22.6.1941. • Suomi jää odottavalle kannalle ja julistautuu puolueettomaksi. Kun Saksa käytti Suomen aluetta operaatioihinsa, Neuvostoliitto pommitti Suomen kaupunkeja 25.6.1941. Suomi julistettiin sotatilaan • Suomen hyökkäysvaihe heinäkuusta joulukuuhun 1941. Pohjoisessa saksalaisten rintamavastuualueella eteneminen vähäistä, mutta etelämpänä Karjalassa edettiin Syväri-joelle ja Äänisen rannalle • Asemasotavaihe tammikuu 1942 – kesäkuu 1944 • Neuvostoliiton suurhyökkäys Karjalan Kannaksella 9.6.1944 alkaen. Suomi selviytyi saksalaisen aseavun turvin (ja kuin ihmeen kaupalla). Presidentti Ryti joutui tekemään sitoumuksen Saksan kanssa: Suomi ei tee erillisrauhaa ja Saksa jatkaa viljatoimituksia ja aseapua ( = Ribbentrop – sopimus) * Jatkosodan päättää aselepo 4.9.1944 sekä Moskovan välirauha 19.9.1944. Lopullinen rauha Pariisissa 1947

8. Lapin sota: • Välirauhan sopimuksen ehtoihin kuului saksalaisten poistaminen Lapista • Kun samaan aikaan piti laittaa armeija rauhan ajan tilaan (demobilisoida), tilanne oli vaikea • Aluksi saksalaiset vetäytyivät pohjoiseen rauhanomaisesti, suomalaisten kanssa sopien (ns. ”syysmanööveri) • Neuvostoliiton painostuksesta piti alkaa sotimaan tosissaan. Katkeroituneet saksalaiset miinoittivat ja hävittivät suuren osa Pohjois-Suomea, ja esim. Rovaniemi paloi maan tasalle. • 25.4. viimeiset saksalaiset poistuivat Norjan puolelle

9. Sodan tuhot: • Talous kärsi, Karjala menetettiin • Talvisodassa n. 26 000 kuollutta • n. 45 000 haavoittunutta • Jatkosodassa kuoli 66 000 ja haavoittui 188 000 suomalaista, näistä n. kolmannes hyökkäysvaiheessa • Neuvostoliiton kaatuneet n. 120 000 talvisodassa ja n. 300 000 jatkosodassa. Haavoittuneita n. 600 000 – 800 000.