90 likes | 188 Views
PÄIVÄTYÖKERÄYS 2011. JATKOSODAN SYTTYMISESTÄ 70 VUOTTA Talvisota syttyi 29.11.1939 kun Neuvostojoukot pommittivat Helsinkiä ja muita Suomen suuria kaupunkeja sotaa julistamatta. Jatkosota käytiin 25.6.1941-4.9.1944 ja Lapin sota 15.9.1944-27.4.1945.
E N D
JATKOSODAN SYTTYMISESTÄ 70 VUOTTA Talvisota syttyi 29.11.1939 kun Neuvostojoukot pommittivat Helsinkiä ja muita Suomen suuria kaupunkeja sotaa julistamatta. Jatkosota käytiin 25.6.1941-4.9.1944 ja Lapin sota 15.9.1944-27.4.1945. Tänä vuonna jatkosodan syttymisestä Helsingin pommitus 30.11.1939, Hankkijan talo tulee kuluneeksi 70 vuotta. Sotien päättymispäivänä 27.4. vietetään Kansallista veteraanipäivää.
SOTAVUODET Sotiin osallistui yhteensä 700 000 miestä ja yli 100 000 naista. Nuorimmat heistä olivat vasta 17 -vuotiaita. Kotirintamalla pääasiassa naiset hoitivat sotavuosina työt ja pitivät yllä sotatarviketeollisuutta. Sotavuosina lapsuus kului työssä aikuisten rinnalla. Lapset osallistuivat kotitöiden lisäksi sodan avustustehtäviin Sotilaspoikina ja Pikkulottina. Kenttäpostin lajittelua Rintamalta, Talvisota Lapsia työssä
SOTIEN MENETYKSET Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi. Pysyvän vamman sai joka neljäs. Sodat jättivät jälkeensä yli 50 000 orpoa ja 30 000 leskeä. Rintamalta, Talvisota Suomi menetti maa-alueistaan 45 000 km². Yli puoli miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa, enimmäkseen evakkoon joutuneet olivat Karjalan asukkaita. Sotien aikana 76 000 lasta lähetettiin turvaan Ruotsiin ja Tanskaan. Kotirintama, evakot
TÄRKEIN TAVOITE SAAVUTETTIIN SUOMEN ITSENÄISYYS SÄILYI.
SOTIEMME VETERAANIT TÄNÄÄN Sotiemme veteraaneja on elossa yli 50 000. Heistä 9 000 on vammautunut pysyvästi sodissa. Rintamalla erilaisissa tehtävissä palvelleita naisia on elossa noin 20 000 ja sotaleskiä 900. Heidän keski-ikänsä on yli 88 vuotta. Iän myötä kunto heikkenee ja arjesta selviäminen ilman apua voi olla joka päivä eilistä vaikeampaa. Puolella veteraaneistamme kuukausitulot ovat alle 1000 euroa. He ovat meidän isovanhempiamme, ja äitiemme ja isiemme isovanhempia. Rintapieleen kiinnitettävä Tammenlehvä on sotiemme veteraanien tunnus
SOTIEMME VETERAANIT –VARAINHANKINTA SOTIEMME VETERAANIT -varainhankinnalla kerätään varoja vähävaraisien sotiemme veteraanien, heidän puolisoiden ja leskien kotona selviytymisen tukemiseksi. Keräystuotto oli vuonna 2010 noin 3 miljoonaa euroa. Keräyksen järjestää viisi valtakunnallista veteraanien ja omaisten etujärjestöä keräyspiireineen. Varoja käytetään mm. apuvälineiden, kuten rollaattoreiden ja silmälasien hankintaan, kotiavun järjestämiseen, pieniin kodin korjauksiin ja lääkekulujen omavastuuosuuksiin. Varainhankintamuotoja ovat mm. tuotemyynti, varusmieskeräys, lahjoittajakirjeet, ja koulujen päivätyökeräys.
KOULUJEN PÄIVÄTYÖKERÄYS Koulujen oppilaat tekevät yhden koulupäivän työtä esimerkiksi jossakin yrityksessä tai omassa kodissaan. Oppilas saa työstä palkkion (suosittelu 10 euroa), ja opettajalta tilityslomakkeen, jonka työnantaja allekirjoittaa. Allekirjoitetun lomakkeen toinen kappale palautetaan opettajalle, joka palauttaa ne keräysorganisaatiolle. Oppilas palauttaa saamansa palkkion ja tilityslomakkeen opettajalle, joka tilittää tuoton keräyksen järjestäjältä saamallaan tilisiirrolla keräyksen tilille. Mikäli paikallinen keräyspiiri järjestää keräyksen yhdessä koulun kanssa, tuotto tilitetään piirin tilille. Tällöin tuotto käytetään pelkästään oman alueen veteraanien hyväksi. Oppilaat voivat suorittaa työn myös lipaskeräyksenä piireiltä saatavilla lippailla. Rahankeräyksellä on Etelä-Suomen lääninhallituksen lupa 1.9.2009/ OKU 834 A koko maahan Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
TERVETULOA MUKAAN PÄIVÄTYÖKERÄYKSEEN TUKEMAAN ITSENÄISYYTEMME PUOLESTA NUORUUTENSA UHRANNEITA SOTIEMME VETERAANEJA. SINUN OSALLISTUMISELLASI ON SUURI MERKITYS! SOTIEMME VETERAANIT KIITTÄVÄT. Kuvat: SA-kuva ja Sotiemme Veteraanit