Perämeren raideliikenteen kehittämismahdollisuudet 2012

1. Perämeren raideliikenteen kehittämismahdollisuudet 2012 Perämeren joukkoliikenteen nykytilanne ja kehittämismahdollisuudet 21.3.2012

2. Tausta Työn tavoitteet Toimintaympäristön nykytila ja kehitysnäkymät 3.1 Väestö 3.2 Elinkeinot ja työllisyys 3.3 Opiskelu ja koulutusyhteistyö 3.4 Matkailu 3.5 Liikennejärjestelmä Joukkoliikenteen nykytila ja kehitysnäkymät 4.1 Linja-autoliikenne 4.2 Raideliikenne Rautatieinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Perämerenkaarella 5.1 Rataverkon kuvaus 5.2 Perämerenkaaren rataosat 5.3 Kemi-Tornio alueen rautatieasemat ja seisakkeet 5.4 Asemien kehittäminen Ruotsin puolella Toimijoiden näkemykset Perämeren raideliikenteen kehittämisestä Matkustajapotentiaali 7.1 Matka-aika Oulu-Tukholma 7.2 Asemien saavutettavuus 7.3 Matkustajapotentiaalin arvioiminen Junaliikenteen käynnistämiseen tähtäävän toiminnan keskeiset toimenpiteet Sisällysluettelo

3. Perämerenkaarta kehitetään Pohjois-Euroopan toiminnallisesti yhdistyneimpänä raja-alueena ja Euroopan Unionin pohjoisimpana teollisuuden tutkimuksen ja osaamisen keskittymänä Rautatiestön merkitys alueen kehittymiselle suuri, niin matkailuliikenteen, elinkeinoelämän voimakkaassa kasvussa olevien kuljetusten kuin kansainvälisten kehittämiskäytävien osalta Alueen rataverkko on osa BothnianCorridoria, jota on esitetty Suomen ja Ruotsin toimesta uudeksi hankkeeksi EU:n TEN-T prioriteetteihin Alueella käynnissä Bothnian Green Logistic Corridor-hanke BGLC (6/2011-3/2014), jonka tavoitteena on lisätä BothnianCorridorin yhteistä suunnittelua, käyttöä ja hyödyntämistä Perämerenkaarelle laadittu liikennejärjestelmäsuunnitelma 2000-luvun alussa Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen suunnitelman keskeinen kehittämiskohde Junayhteyksien kehittämisestä on puhuttu pitkään Bussiliikennettä kokeiltu yhden yrittäjän toimesta välillä Oulu-Luulaja – ei säilynyt elinvoimaisena Ruotsin puolella on suunniteltu Haaparannalle asti ulottuvaa junaliikenteen toteuttamista uuden radan valmistuessa Henkilöliikenne Luulajasta Suomen rajalle käynnistyy vuonna 2014 Työmarkkinoiden alueelliset tarpeet Työvoiman liikkuvuutta yli rajojen pitää lisätä Yritysten ja työnvälityksen yhteistyön lisääminen Kaupankäynnin ja matkailun edistäminen Suomen puolella keskeisen ongelman muodostaa radan sähköistyksen puute välillä Kemi – Tornio Radan sähköistyksestä on puhuttu, mutta suunnitelmia ei ole Ratkaisut kytkennässä mm. mahdollisiin kaivoskuljetuksiin Tornion Itäiselle seisakkeelle liikenne vähäistä Matkailun sesonkiaikoina Kolariin useampia vuoroja päivässä, muina aikoina noin 3 vuoroa viikossa Junaliikenteen suosio Pohjois-Suomessa tullee kasvamaan Seinäjoki – Oulu radan perusparannuksen valmistuessa. Tällöin junamatka nopeutuu Oulusta Helsinkiin arviolta 1,5 tuntia  Tarve pohtia junaliikenteen kehittämismahdollisuuksia myös Oulun pohjoispuolella 1. TAUSTA

4. Kartoittaa tarpeet ja mahdollisuudet Perämeren henkilöjunaliikenteen kehittämiseksi Analysoida toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutus joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksiin Analysoida ratakapasiteetin tilanne ja kehitysnäkymät Selvittää joukkoliikennetoimijoiden, kuntien ja viranomaistahojen näkemykset Perämerenkaaren joukkoliikenteen kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista Määrittää junaliikenteen käynnistämiseen tähtäävän toiminnan kehityspolun keskeiset toimenpiteet 2. TYÖN TAVOITTEET

5. 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT3.1 Väestö3.2 Elinkeinot ja työllisyys3.3 Opiskelu ja koulutusyhteistyö3.4 Matkailu3.5 Liikennejärjestelmä

6. 3.1 Väestö Perämerenkaarella noin 710 000 asukasta Suomen puolella noin 460 500 asukasta Oulun seutu, lähes 230 000 asukasta Ruotsin puolella 249 500 asukasta Luulaja, noin 74 500 asukasta Alueen väestö on kasvanut v. 1998-2008 yli 4 % Väestönkasvu jatkuu voimakkaana Väestönkehitys Pohjois-Suomessa 2010-2040 Väestönkehitys painottuu kaupunkialueille ja hyvien liikenneyhteyksien varrelle: Oulu, Rovaniemi, Kemi-Tornio Pohjois-Suomen harvaanasuttujen alueiden negatiivinen väestönkehitys näyttää jatkuvan erityisesti Itä-Lapissa, Pohjois-Lapissa, Torniolaaksossa Kaivostoiminnan käynnistyminen ja uusien malmiesiintymien hyödyntäminen voi kääntää alueiden väestönkehityksen kasvuun Kittilä, Kolari-Pajala Sodankylä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan väestöennuste v. 2010-2040

7. 3.2 Elinkeinot ja työllisyys Perämerenkaari EU:n pohjoisin osaamisen ja teollisuuden keskittymä Kemi-Tornio-Haaparanta Ostosmatkailun kasvu IKEA noin 2,8 miljoonaa asiakasta vuodessa Kauppakeskus Rajalla 2,3 miljoonaa asiakasta vuodessa Valmisteilla olevassa Länsi-Lapin maakuntakaavassa alue osoitettu ostosmatkailun kehittämismerkinnällä Teollisuuspainotteinen elinkeinoelämä kärsinyt laskusuhdanteesta Outokummun toiminnan kehittyminen 440 M€ investointiohjelma käynnissä Inoxum-yrityskauppa vireillä  Outokumpu maailman suurimmaksi ruostumattoman teräksen valmistajaksi Metsäteollisuus Metsä-Botnia ja Stora Enso Kehitteillä energiahankkeita Mm. Kemin biodieseltehdas ja Meri-Lapin useat tuulivoimahankkeet Kaivosteollisuuden välilliset vaikutukset, logistiikka Tornionlaakso Matkailulla potentiaalia Kaivosteollisuuden välilliset vaikutukset Tunturi-Lappi Matkailun kasvu hidastunut talouden taantumassa, joillakin alueilla investoinnit jatkuvat Kaivosteollisuuden luomat mahdollisuudet! Kittilä ja Kolari-Pajala  Kaivostoiminnan käynnistyminen Kittilässä ja uusien malmiesiintymien hyödyntäminen Kolari-Pajala alueella muuttaa alueen elinkeino- ja väestörakennetta positiiviseen suuntaan Pohjois-Pohjanmaa ja Oulun seutu Oulu kansainvälisen huipputeknologian, IT- ja hyvinvointiteknologian osaamiskeskus, Vahva puu-, paperi- ja terästeollisuus Panostetaan yhä enemmän monipuolisen liiketoiminnan kehittämiseen, logistiikkaan, tietotekniikkaan, sisällöntuotantoon ja mediaan, hyvinvointiin sekä bio- ja ympäristöaloihin Keski-Pohjanmaa Kemian alan suurteollisuus, metalli- ja konepajateollisuus Vene- ja puutuoteteollisuus Mineraaliesiintymät ja metsät

8. Norrbotten Elintarviketeollisuuden ja viennin voimakas kasvu Matkailun kasvu Kaivosteollisuuden luomat mahdollisuudet Alueella sijaitsevat Ruotsin suurimmat kaivokset Rautamalmia, kuparia ja kultaa Suunnitteilla useita uusia kaivoshankkeita Monipuolinen yliopistokaupunki Luulaja Terästeollisuus, IT Kaupan, matkailun ja palveluiden voimakas kasvu rajan tuntumassa Kuljetus ja logistiikka Tavoitteena tehokas junaliikenne v. 2012- Yhteydet Suomeen ja Venäjälle Västerbotten Malmi-, metsä- ja vesivoima alueen kansantalouden perusta Skelleftefältet-kaivoskenttä Euroopan malmirikkaimpia alueita Uumaja monipuolinen yliopistokaupunki Uudet toimialat mm. elämysteollisuus ja taideteollinen muotoilu

9. Yrityksillä paljon yhteistyötä yli rajojen Rajat ylittävä työssäkäyntiliikenne: Haaparanta-Tornio välillä pendelöiviä noin 500-600 Pendelöinti välillä Tornio-Kemi-Keminmaa–Norrbotten noin 850 – 950 Koko Perämerenkaaren alueella noin 1000 rajat ylittävää pendelöijää(v. 2009) Suomen kunnista Torniosta eniten työmatkoja Ruotsiin Tornio, Ylitornio, Rovaniemi  Haaparanta, Övertorneå, Luleå, Kiiruna Haaparanta, Övertorneå, Luleå  Tornio, Ylitornio Liikkuvuus kasvanut 1999-2009 Moderni junaliikenne pienentää matka-aikoja ja laajentaa työssäkäyntialueita Työmatka-alueiden laajeneminen Luulajasta Skellefteån, Kiirunaan ja Haaparannalle. Oulusta Kokkolaan, Kajaaniin ja Tornioon sekä Tornio-Haaparannalta Rovaniemelle ja Kolari-Pajalaan Lisääntyvä kansainvälisyys  Yritysten perustaminen ja työllisyys Rajat ylittävä työssäkäyntiliikenne Lähteet: CrossborderTornadalen – arbetsmarknaderocharbetskraftensrörlighet 2009, NordiskPendlinskarta 2009

10. 3.3 Opiskelu ja koulutusyhteistyö Perämerenkaaren koulutusyhteistyön lisääntyminen kasvattaa joukkoliikenneyhteyksien tarvetta Haaparanta-Tornio, koulunkäyntiä yli rajojen Sopimus vapaasta koulukäynnistä yli rajan peruskouluissa v. 1978 Rajanylinen toisen asteen ammatillinen koulutus Rajaton Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu (KTAMK) Interreg IVA Pohjoinen –ohjelman suurimpia toimijoita Koordinoi yhdessä Luulajan teknillisen yliopiston (LTU) kanssa EU:n laajuista Process IT.EU innovaatio- ja osaamiskeskittymää, jossa kehitetään tutkimuksen ja tuotekehityksen avulla uusia tuotteita ja palveluita teollisuuden PK-yrityksille Aktiivista hankeyhteistyötä Perämerenkaaren toimijoiden kanssa Kokkolasta Skellefteåon Käynnissä 15 kansainvälistä hanketta (3/2012) Osaamiskaari (BothnianArc of Knowledge) –suunnitelma Tavoitteena alueen tutkimus- ja koulutusyhteistyön lisääminen Tavoitteena lisätä yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa, avata rajoja ja tehdä liikkuminen maiden välillä helpommaksi Oulun, Lapin ja Luulajan yliopistot ja ammattikorkeakoulut Käytännön tason yhteistyötä oppilaitosten välillä paljon Esim. Nordicminingschool, kaivosalan koulutusyhteistyö Oulun yliopiston ja Luulajan teknillinen yliopiston kesken

11. Pohjois-Ruotsi Norrbotten toiseksi suosituin suomalaisten matkailukohde Ruotsissa 11 % Ruotsiin suuntautuvista matkoista! Ostosmatkailu ja wellness Kansallispuistot, erämaasafarit, kalastus Kulttuuri, saamelaiskylät Tunturit (mm. Kebnekaise) Pohjois-Suomi Lapin tunturialueet, mm. Levi ja Ylläs Ostosmatkailu Kemin lumilinna Kansallispuistot, luonto- ja kalastusmatkailu Joulupukinmaa ja Arktikum Ranuan eläintarha Kauttakulkumatkailu Kolarin radan jatkaminen Ylläkselle/Leville? Tunturilapin maakuntakaavassa ohjeellinen merkintä radan jatkamiseksi Ylläkselle  Merkintä mahdollistaa ratalain mukaisen suunnittelun Maakuntakaavassa selvitettävänä yhteytenä on osoitettu lisäksi kansainvälistä matkailua tukeva raideyhteys Leville Kasvavan matkailun tarpeet Riippuu kaivoshankkeista 3.4 Matkailu Yöpymiset perämerenkaaren alueella alueittain v. 2010 (majoitusliikkeet, mökit, retkeilymajat ja matkailuvaunupaikat) Lähteet: Tilastokeskus, matkailutilasto 2011, Fakta om svensk turism 2010

12. Liikenteellisesti Kemi-Tornio-alue on koko Lapin ja Ruotsin Norrbottenin liikennejärjestelmän solmukohta Rajaliikenne, matkailu, teollisuus, satamat, Kemi-Tornion lentoasema jne. Liikennejärjestelmän rungon muodostavat valtatiet 4, 21 ja 29 Tornion kautta kulkee Suomen ainoa rautatieliikenteen maayhteys Ruotsiin Tornio-Haaparanta Suomen vilkkain raja-asema noin 14 miljoonaa henkilöä/vuosi Länsi-Lapin liikennesuorite noin 620 milj. autokilometriä 1/3 koko Lapin liikennesuoritteesta Tieliikennemäärät Oulun ja Kemin välillä kasvaneet koko 2000-luvun Maantieliikenteen ennustetaan kasvavan Lapissa 20 % v. 2040 mennessä (vrt. v. 2006) Matkailun vaikutus liikennemääriin erittäin suuri, esim. VT 4:llä huhtikuussa lauantain vuorokausiliikenne kasvoi 3150 hlöautoa/vrk Liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet Alueen saavutettavuuden parantaminen Kemi-Tornion alueen kehittyminen Barentsin alueen logistiseksi keskukseksi Elinkeinoelämän kehittymisen tukeminen, logistiikka (kaivoshankkeet, teollisuus ja matkailu) Joukkoliikenteen peruspalvelutason turvaaminen, työmatkaliikenne Raideliikenteen kehittäminen Elinkeinoelämän kuljetukset Henkilöliikenne, sujuvat liityntä- ja jatkoyhteydet Ratayhteyden Kemi-Tornio-Haaparanta sähköistäminen 3.5 Liikennejärjestelmä Lähteet: Länsi-Lapin liikenneselvitys 2011

13. Huom! • Liikenneviraston Rajaliikennetilastossa ei ole huomioitu Krannikadun liikennettä • noin kolmasosa rajaliikenteestä jää tilastoimatta • Vuonna 2008 henkilö- ja pakettiautojen tilastoinnissa puutteita (laiteongelmat)

14. 4. Joukkoliikenteen nykytila ja kehitYSnäkymät4.1 Linja-autoliikenne4.2 Raideliikenne

15. Liikenne vahvasti yhteiskunnan tukemaa Suomen sisäistä osto- ja linjaliikennettä Rajat ylittävä linja-autoliikenne kasvanut viime vuosina Tornio – Haaparanta kaupunkilinja Kemi – Haaparanta seutuliikenne Oulu – Luulaja välillä ajettiin yhden yrityksen toimesta bussiliikennettä  ei säilynyt elinvoimaisena Linja-autoliikenne välillä Oulu – Haaparanta Veljekset Salmela Oy Oulu  Haaparanta, ark. 7 vuoroa/vrk, 5:50-23:35 Haaparanta  Oulu, ark. 3 vuoroa/vrk, 11:30-19:05 Matkailun lisääntyminen  edellytykset joukkoliikenteen kehittämiselle Haaparannan ja Tornion kaupungilla rakenteilla yhteinen matkakeskus Sijainti valtakunnan rajalla Haaparannan puolella 4.1 Linja-autoliikenne

16. Tapanisbuss Ajaa Torniosta Tukholmaan ja Tukholmasta Tornioon talvella kaksi kertaa viikossa ja kesällä neljä kertaa viikossa Länstrafiken Norrbotten Luulajasta Tornioon : ark. 6 vuoroa, la 5 vuoroa ja su 4 vuoroa (osa vuoroista Uumajasta asti) Torniosta Luulajaan: ark. 4 vuoroa, la 3 vuoroa ja su 3 vuoroa (osa Uumajaan) Bussiyhteydet Ruotsista Suomeen

17. Suomen sisäinen liikenne Tornion rautatieasemalle päättyi v. 1988 Suomen ja Ruotsin välinen henkilöliikenteen yhteys lakkasi v. 1992 Ruotsin henkilöliikenne Haaparannalle lakkautettiin v. 2000 Tornio-Haaparanta alueen ainoa käytössä oleva henkilöliikenneterminaali on Torpissa sijaitseva Tornion itäinen seisake Henkilöliikennettä Tornion itäiselle seisakkeelle noin 3 krt/viikko, tiheämpää vuorotarjontaa joulu- ja talviloma-aikaan Matkustajamäärä Tornion Itäisellä seisakkeella 3 330 (vuonna 2011) Tornion Itäisen seisakkeen vähäisen vuorotarjonnan takia torniolaiset käyttävät paljon Kemin asemaa Rataosuuksilla Rovaniemi-Kemi-Oulu henkilöliikennettä huomattavasti enemmän Oulu-Kemi ja Kemi-Rovaniemi yhteysväleillä 7 vuoroa vuorokaudessa Oulun asemalla 757 265 matkustajaa ja Kemin asemalla 160 650 matkustajaa v. 2011 Rovaniemen asemalla 369 098 matkustajaa vuonna 2011 Ruotsi Rataosuudella Luulaja-Kiiruna rajoitettua päivittäistä liikennettä Boden-Kalix-Haaparanta, uusi linjaus avataan liikenteelle vuonna 2012 Vahva tahtotila pohjoisen raideliikenteen kehittämiseen olemassa 4.2 Raideliikenne

18. Rautateiden henkilöliikenne vuonna 2010 Lähteet: Länsi-Lapin liikenneselvitys 2011, JärnvägstrafikpåNordkalotten, Vision 2025

19. Henkilöjunaliikenteen matkustajamäärät 2035 (Liikenneviraston PTS) ? ? Matkustajaennuste Kemi-Tornio-Haaparanta? Vaihtoehto A: Päätettyjen hankkeiden lisäksi ei uusia hankkeita, joilla vaikutusta henkilöjunien matka-aikaan Vaihtoehto C: Toteutettujen hankkeiden lisäksi toteutetaan Seinäjoki-Oulu ja Luumäki-Imatra-hankkeet, jotka vaikuttavat henkilöjunien matka-aikoihin

20. 5.Rautatieinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät perämerenkaarella5.1 Rataverkon kuvaus5.2 Perämerenkaaren rataosat 5.3 Kemi-Tornio alueen rautatieasemat ja seisakkeet 5.4 Asemien kehittäminen Ruotsin puolella

21. 5.1 Rataverkon kuvaus Rataverkko, päällys-, rakenneluokat ja sähköistys (VR, Rataverkon kuvaus 1.1.2012)

22. Nopeusrajoitukset rataverkolla, Tilanne 31.12.2010 Ratojen sähköistys, Tilanne 31.12.2010 Lähde: Liikennevirasto 2011

23. Rataosat Pohjois-Suomessa Oulu – Laurila Sähköistetty v. 2004 Päällysrakenteen uusiminen käynnistynee vuosikymmenen lopulla Laurila – Tornion raja A) Laurila – Tornion asema B) Tornion asema – Tornion raja Rataosa sähköistämättä Sähköistäminen riippuu kaivoskuljetusten kehittymisestä (RHK) Tornio-Kolari Kolarin radan päällysrakenteen uusiminen käynnissä  varmistetaan henkilö- ja tavaraliikennöinnin jatkuvuus ja turvallisuus Laurila - Kemijärvi Sivuradat Tornio – Röyttä Kemi – Ajos Rataosat Pohjois-Ruotsissa Haaparanta-Kalix Uusi sähköistetty rata valmis 2012 Nopeus 250 km/h Turvallisuussyistä tasoristeysten määrää vähennetty Nopeuttaa työmatkoja Ensimmäinen osa Perämerenkaaren raideliikennettä Kalix-Boden Boden-Morjärv 90 km/h Morjärv-Kalix 140 km/h Kunnostetaan ja sähköistetään, valmis 2012 Boden-Luulaja Boden-Kiiruna-Narvik 5.2 Perämerenkaaren rataosat

24. 5.3 Kemi-Tornio alueen rautatieasemat ja seisakkeet Kemi Kemin rautatieasema - rautatieliikenteen solmukohta Asemalla pysähtyvät kaikki henkilöliikenteen junat Laaja ratapiha jakaantuu henkilöliikenteen raiteisiin sekä tavararatapihaan Ratapiha uusittu ja sähköistetty v. 2001-2004 Tornio Pohjoinen seisake Liikennepaikka avoinna henkilöliikenteelle v.1986-2004 Seisakkeella pysähtyivät Kolarin suunnan henkilöjunat Lakkautettiin vuonna 2004 Itäinen seisake Tornion kaupungin rautatieaseman itäpuolella Torpissa Avattiin henkilöliikenteen käyttöön 10/2008 Palvelee Helsingin ja Kolarin välisiä henkilöliikenneyhteyksiä matkailun sesonkiaikoina Tornion rautatieasema Liikennevirasto muutti 12/2010 Tornion osiin jaetuksi liikennepaikaksi, joka käsittää Tornio sekä Tornio-rajan liikennepaikat Ei henkilöliikennettä Lipunmyynti lopetettiin 11/2010 Henkilöliikenteen aseman sijainti tulevaisuudessa? Yhteinen henkilöliikenteen asema Haaparannan kanssa? Sijainti? Rajat ylittävän henkilöliikenteen käynnistyessä Tornion aseman olisi palveltava sekä Kolariin että Ruotsiin suuntautuvaa liikennettä

25. 5.4 Asemien kehittäminen Ruotsin puolella • Haaparanta • Rautatieaseman kehittäminen: • Eteläinen läheisempi raide Ruotsin liikenteelle ja pohjoinen Suomen liikenteelle • Eteläistä laiturialueen madaltaminen • Matkakeskuksen rakentaminen 2012 nykyisten toimintojen yhteyteen • Uutta infrastruktuuria: parkkialueet, kävely- ja pyörätiet, pyöräparkki ja bussipysäkit • Luulaja • Selvitetään koko ratapihan investointitarpeet • Boden • Laiturialueen korotus ja parantaminen • Kalix • Aseman kehittäminen: • A) Aseman uudelleen sijoittaminen keskustan pohjoispuolelle • B) Aseman kehittäminen nykyisellä paikalla keskustan itäpuolella

26. 6. Toimijoiden näkemykset Perämeren raideliikenteen kehittämisestä • VR • Ei suunnitelmia Perämerenkaaren raideliikenteen kehittämiseksi • Vähäisien matkustajamäärien vuoksi intressi henkilöliikenteen kehittämiseksi vähäinen • Vanha kalusto poistuu hiljalleen ja aiheuttaa investointitarpeita • Tornion Itäinen seisake palvelee vain pitkänmatkaista liikennettä • Matkailua palvelevalle sesonkiaikaiselle liikennöinnille kysyntää  pyritään myös tarjoamaan vuoroja • Suomalaisten rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle mahdollistaa muiden liikennepalveluita tarjoavien operaattoreiden toimimisen henkilöliikenteen palveluiden tarjoajana vuodesta 2020 lähtien. • Liikennevirasto • Henkilöliikenteen kehittäminen voimakkaasti kytköksissä kaivoskuljetusten kehittymiseen ja suuntautumiseen • Kaivosyhtiö Northland Resources AB valitsi Pajalan kuljetussatamaksi Narvikin  kuljetusreitti Kemin kautta ei toteudu, Kolari-Kemi-kuljetusreitin suunnittelu päättynyt 2011 • Hannukaisen kuljetukset perämeren satamien kautta? • Kolarin radan päällysrakenteen uusiminen käynnissä • Oulu-Laurila radan päällysrakenteen uusiminen vuosikymmenen lopulla • Liikennepoliittinen selonteko valmisteilla (mm. TEN-verkonlaajuus, rajaliikenne) • Lapin liitto • Lapin maakuntasuunnitelma ja Länsi-Lapin maakuntakaava korostavat rajat ylittävän henkilöjunaliikenteen tärkeyttä ja mahdollistavat kaavamerkinnöillä joukkoliikennekäytävien kehittämisen • Perämerenkaari osoitettu maakuntakaavassa kehittämisperiaatemerkinnällä  Luo edellytykset seudulliselle ja kansainväliselle yhteistyölle • Joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät yhteystarpeet Perämerenkaarella, Länsi-Lapin ja Barentsin käytävillä osoitettu kehittämisperiaatemerkinnällä • Alueidenkäyttö mitoitetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä suosivaksi • Rautatieosuus Kyläjoelta Ruotsin rajalle on osoitettu maakuntakaavassa merkittävästi parannettavana rautatienä

27. 7. Matkustajapotentiaali7.1 Matka-aika Oulu-Tukholma7.2 Asemien saavutettavuus7.3 Matkustajapotentiaalin arvioiminen

28. 7.1 Matka-aika Oulu-Tukholma

29. 7.2 Asemien saavutettavuus Suomessa • Alle 50 km Oulun, Kemin ja Tornion asemista : • Noin 293 000 asukasta • Noin 113 500 työpaikkaa

30. Väestö Vuonna 2010 alle 50 km Oulun, Kemin ja Tornion asemista noin 293 000 asukasta Väestön kasvu painottuu vahvasti Oulun kaupunkiseudulle Kaivoshankkeiden vaikutus alueelliseen väestönkasvuun huomattava  vaikutukset liikkumistarpeeseen Elinkeinoelämä Toimintojen keskittyminen rajalle, rannikolle ja rautatieyhteyksien varsille Matkailuliikenne Matkailun sesonkiaikoina Kolarin henkilöliikenteen junissa hyvä kuormitusaste Ongelmana kausiluonteisuus Raideliikenteen matkustajapotentiaali riippuvainen pohjoisten matkakohteiden vetovoimaisuudesta Matkakohteiden ja yhteyksien markkinointi! Pystyykö raideliikenne kilpailemaan matkustajista lentoliikenteen kanssa? Rajat ylittävän opiskelu- ja työssäkäyntiliikenteen kasvu Väestön vanhetessa/vähetessä kasvavat tarpeet työvoiman liikkuvuuden lisäämiselle yli rajojen Rajat ylittävän koulutusyhteistyön lisääntyminen kasvattaa joukkoliikenneyhteyksien tarvetta (Oulu-Luulaja) Moderni junaliikenne pienentää matka-aikoja ja laajentaa työssäkäyntialueita 7.3 Matkustajapotentiaalin arvioiminen Jatkotoimenpiteenä: Kemi-Tornio-Haaparanta -rataosan matkustajaennusteen laatiminen (VR) - Erilaisten kehitysskenaarioiden vaikutus rataosan henkilöliikenteeseen

31. 8. RAJAT YLITTÄVÄN Junaliikenteen käynnistämiseen tähtäävän toiminnan keskeiset toimenpiteet *riippuu kaivoshankkeista ja tavaraliikenteen suuntautumisesta  TAVOITTEENA SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISET NOPEAT HENKILÖJUNALIIKENTEEN YHTEYDET Perämeren kaupunkiseutujen liikennejärjestelmiin luontevasti kytkeytyvä raideliikenne

32. 9. Jatkotoimenpiteet ja selvitystarpeet • Kemi-Tornio-Haaparanta -rataosan matkustajaennusteen laatiminen • Selvitetään erilaisten kehitysskenaarioiden vaikutus Kemi-Tornio-Haaparanta rataosan henkilöliikenteeseen • Selvitys liikennöinnin järjestämisen periaatteista ja joukkoliikennepalveluiden yhteensovittamisesta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä • Henkilöjunaliikenteen yhteydet Haaparantaan käynnistyvät vuonna 2014  Tarve määritellä kehittämispolku ja toimenpiteet joukkoliikenneyhteyksien yhteensovittamiseksi ja henkilöjunaliikenteen käynnistämiseksi Suomen puolella • Selvitetään mitä toimia joukkoliikenteen järjestämiseksi on tarpeen toteuttaa Suomen puolella heti kun henkilöliikenne Haaparantaan käynnistyy • Määritellään kehittämispolku, toimenpiteet ja vastuutahot henkilöjunaliikenteen yhteyksien edistämiseksi Suomen puolella • Rahoitus: Bothnian Green Logistic Corridor (06/2012 – 03/2014)? • Lobbaus- ja markkinointimateriaalin laatiminen