180 likes | 362 Views
Rakentamisen vaikutukset veden kiertokulkuun ja veden laatuun. Hannele Ahponen Uudenmaan ympäristökeskus 23.8.2005. Vaikutukset veden kiertokulkuun. Vallalla olevan rakentamisen ja kaavoituksen ongelmat:
E N D
Rakentamisen vaikutukset veden kiertokulkuun ja veden laatuun Hannele Ahponen Uudenmaan ympäristökeskus 23.8.2005
Vaikutukset veden kiertokulkuun • Vallalla olevan rakentamisen ja kaavoituksen ongelmat: • rakentaminen vesitaloudellisesti kestämättömille paikoille kuten rannoille ja pohjaveden muodostumisalueille • suunnittelun lähtökohtana kunta- yms. hallinnolliset rajat, ei valuma-alueet • Läpäisemätön pinta kuten katot, tiet ja asfalttikentät estävät imeytymistä • > maa- ja pohjaveden muodostuminen vähenee • > kasvillisuus vähenee, suora ja kasvien kautta tapahtuva haihdunta vähenee ja paikallisilmasto kuivuu • > pintavalunta kasvaa
Vaikutukset veden kiertokulkuun • Purouomien kosteikot, tulvatasanteet ja niitä suojaavat kasvillisuuspeitteiset vyöhykkeet kadonneet • > uomien vedenpidätyskyky heikentyy, tulvat lisääntyvät, vesielinympäristöt tuhoutuvat • Sadevesi johdetaan sadevesiviemäreitä ja suoristettuja kaupunkipuroja myöten suoraan vesistöihin • eroosio lisääntyy kaupunkipuroissa, taajamatulvat lisääntyvät, ilmastonmuutos lisänä • Kaupunkialueilla sadannan on todettu lisääntyneen
Vaikutukset veden laatuun • Veden laatu tärkeä, koska vesi on uusiokäytettävä luonnonvara • Hulevesi huuhtoo mukaansa kaupungin pinnoilta haitallisia aineita • mm. kiintoaine, raskasmetallit, lemmikkien jätökset, torjunta-aineet, ravinteet • Lumenkaato suoraan vesistöihin, mm. Viikin-Vanhankaupungin luonnonsuojelualueelle Helsingissä • Vesi ei pääse pidättymään maahan • > haitta-aineet suoraan kaupunkipuroihin ja vesistöihin • Yksipuoliset viherympäristöt kuten nurmikot eivät puhdista hulevesiä niin hyvin kuin monipuolisempi kasvillisuus kuten niityt
Kaupunkivesien haitallisten aineiden lähteet (Ferguson, 1998)
Virtavesien kemiallisten komponenttien merkitys (Ferguson, 1998)
Ekologiset vaikutukset • Vesiekosysteemien ja arvokkaiden biotooppien, kuten kosteikkojen, luonnontilaisten purojen ja niiden ympäristöjen tilan heikentyminen, jopa katoaminen • Virtaamapiikit kasvavat, eroosio kuluttaa jo ennestään suoristettuja puroja, purojen putkitus • > kaupunkien pienvesien elinympäristöt yksipuolistuvat ja tuhoutuvat • Ekologisten verkostojen katkeaminen • vihreät ja siniset käytävät (purot ja muut vesireitit ympäristöineen) • Asukkaiden lähiluonto yksipuolistuu sekä ekologisesti että esteettisesti, virkistyskäyttöarvo laskee
Kaupunkivedet ja niiden hallinta (RYVE)-projekti • Toteutettu vuosina 2001-2003 • Kuuluu Ympäristöklusterin rahoittamaan ”Kestävän yhdyskunnan infrastruktuuri, Eko-Infra”-hankkeeseen • Osahanke ”Kaupunkien hydrologia – valunnan ja ainehuuhtouman muodostuminen rakennetuilla alueilla”, TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen laboratorio • tutkittiin kolmea asuinaluetta Espoossa • RYVE - projektin Internet-sivut: http://www.water.tkk.fi/wr/tutkimus/urban/ryve/
Laaksolahti - omakotitaloalue • Laaksolahti • pinta-ala 30 ha • läpäisemätöntä pintaa n. 20 % • tonttien ja katujen kuivatus suurelta osin avo-ojien avulla Kuvat: Jyrki Kotola
Vallikallio - kerrostaloalue • Vallikallio • pinta-ala 13 ha • läpäisemätöntä pintaa n. 50 % • viemäröinti erillisviemäröinnillä (jätevedet puhdistuslaitokselle, hulevedet sadevesiviemäriin) Kuvat: Jyrki Kotola
Kaupungistuva Saunalahdenranta Kuvat: Jyrki Kotola • Saunalahdenranta – tuleva asuinalue • pinta-ala 10 ha • sijainti lähellä meren rantaa • vuonna 2002 oli rakennettu sadevesiviemäröinti ja tiet (ei vielä päällystetty)
RYVE-projektin koealueiden hulevesien pitoisuudet välillä 2001-2002 (TKK, 2002) Yhdyskuntajäteveden keskimääräiset typpi-, fosfori- ja kiintoainepitoisuudet (Sovellettu vesikemia; kurssimateriaalia 2000 Pintavesien keskimääräinen KHK(Mn)-arvo: 15 mgO2/ l
RYVE-projektin koealueiden hulevesien ainehuuhtoumat vuodessa (TKK, 2002)
Kuukausittaiset kokonaistyppipitoisuudet RYVE-projektin koealueilla vuodessa (TKK, 2002)
Kuukausittaiset kiintoainepitoisuudet RYVE-projektin koealueilla vuodessa (TKK, 2002)
Kuukausittaiset kokonaisfosforipitoisuudet RYVE-projektin koealueilla vuodessa (TKK, 2002)
Kuukausittainen kemiallinen hapenkulutus RYVE-projektin koealueilla vuodessa (TKK, 2002)
RYVE – johtopäätöksiä • Päällystetyn pinnan osuus lisää hulevesihuuhtoumaa • Erityisesti typpipitoisuudet ovat asuinalueilla korkeita verrattuna lähes luonnontilaiseen alueeseen • Rakentamisen aikana kiintoainetta, fosforia ja typpeä huuhtoutuu maaperästä runsaasti