Epiikka

1. Epiikka Kirjallisuuden tulkinta, 2007

2. Epiikan lajit 1) eepos: laajahko, kertova, juonella tärkeä asema • Kansalliseepos: anonyymi tekijä, syntynyt suullisen tradition piirissä, kertoo jumalista ja taruaiheista, yliluonnolliset tapahtumat, traagisuus • Taide-eepos: tekijä tunnetaan, ylevyys, traagisuus, esim. Danten Jumalainen näytelmä

3. 2) romaani • syntynyt Ranskassa myöhäiskeskiajalla • roman tarkoitti kansankielistä kertomusta • päätyypit: juoniromaani, henkilöromaani ja elämänpiiriromaani • Muita tyyppejä: tajunnanvirtaromaani, kehitysromaani, veijariromaani, kirjeromaani, avainromaani, historiallinen, porvarillinen, kokeellinen, psykologinen, sosiaalinen tai objektiivinen romaani…

4. 3) novelli • keskitettyä kerrontaa edustava pienepiikan laji • lähtökohta boccacciolainen novelli • suppea ja tiivis • novellityypit: • boccacciolainen novelli eli juoninovelli: tapahtumat etenevät kronologisesti, yllättävä käännekohta ja lasku, välissä kliimaksi eli huipentuma, painopiste toiminnassa • tsehovilainen eli draamallinen novelli: rakennetta määrää tunnelma ja sisäinen rakentuminen, juoni epäoleellinen, tärkeintä ihmissuhteet ja niiden väliset jännitteet

5. 4) kertomus 5) satu 6) legenda

6. Mitä proosasta tutkitaan? 1) juoni • Koossa pitävä elementti, teosta jäsentävä struktuuri • Se, mitä tapahtuu, tapahtumaketju • Perinteinen aristoteelinen jaottelu: alku, keskikohta ja loppu • kliimaksi = kertomuksen huippukohta, jossa konflikti eli ristiriita saa ratkaisunsa; teoksen avainkohta, josta käsin aiemmin tapahtunut saa merkityksensä ja tulkintansa

7. 2) Teema • keskeinen ajatussisältö, johtava ajatus 3) Motiivi • toistuva tai merkitsevä tilanne tai elementti • teemaa pienempi ja konkreettisempi elementti, ei kata koko tekstiä toisin kuin teema • päämotiivi ja sivumotiivi 4) Miljöö • ympäristö, kertomuksen fyysinen tausta

8. 5) Topos • kiinteämuotoinen ajatus- ja ilmaisukaava, klisee, joka toistuu kirjallisuudessa • esim. romantiikassa idyllinen maisema 6) Henkilökuvaus • suora henkilökuvaus • epäsuora henkilökuvaus • pää- ja sivuhenkilöt • Allegorinen henkilö, karikatyyri ja tyyppi vs. kompleksinen henkilö • Henkilö kehittyy vs. henkilö ei kehity • Läpinäkymättömät henkilökuvat vs. läpinäkyvät henkilökuvat

9. 7) Aika • lineaarinen aika on fysikaalinen ja konkreettinen: kello, kalenteri • psykologinen aika on tajunnassa koettu aika • biologinen aika eli ihmisen elinikä • historiallinen aika • syklinen aika • takautuma: kerrotaan jokin tarinan tapahtuma vasta sen jälkeen, kun sitä ajallisesti myöhemmät tapahtumat on jo kerrottu • ennakointi: kerrotaan jokin tapahtuma etukäteen • Kuinka paljon tekstiä tietyn tapahtuman kertomiseen käytetään? • Kuinka usein jokin tapahtuma kerrotaan?

10. Kerrontateoriat • Kertomisen muodot: • suora kerronta • kuvaus eli kuvaileva esitys • dialogi eli keskustelu, vuoropuhelu • kuva eli eeppinen tilanne • kohtaus • tajunnanvirtatekniikka • eläytymisesitys

11. Kertoja ja kerronnan näkökulma • 1600-luvulle saakka yksi kertoja, joka kertoo lukijoille • 1700-luvulla kirjeromaanit: kirjoittajan ja lukijan välistä kommunikaatiota • 1800- ja 1900-luku: kertojan asema heikkenee, tajunnanvirtatekniikka, minä-kertoja • vaihtuvat kerronnan näkökulmat

12. Näkökulma • kertojan suhde kerrottavaansa • paikka, josta käsin kertomus kerrotaan • tajunta, josta käsin kerrotaan • kerronnan polttopiste

13. Kertojan suhde teoksen henkilöihin tai tapahtumiin • kaikkitietävä, kaikkialla läsnä oleva • rekisteröi ja toistaa kuin behavioristinen tarkkailija tai filmikamera • minä-romaani

14. Kertojan asema teoksessa • päähenkilö kertoo oman tarinansa • kertoja on ulkopuolinen tarkkailija, mutta osallistuu jonkin verran teoksen tapahtumiin • tarkkailija-kertoja, 3. persoona • kaikkitietävä kertoja, joka analysoi henkilöiden mielenliikkeitä ja tunteita